Kokemusta isolohkon laturien tehosta

[motomatti]

Vuosien mittaan on ollut useita havaintoja kampiakselin etupäähän liitettyjen moottorin pyörimisnopeudella toimivista latureista.
Havainto on ollut että aina ei teho riitä. Varsinkin jos laittaa lisävaloja jotka käyttävät "lankapolttimoita" eli hehku- tai halogeenilamppuja. Myös ajovalon polttimoiden tehon kasvattaminen saattaa viedä laturin tuoton ylärajoille. Myös akun kunnolla on paljon vaikutusta. Myös ajotapa on merkittävä latauksen kannalta. Vajaalla täytöksellä toimiva akku vanhenee nopeasti. Köröttelijä kuluttaa akkua, kierroksilla bensiiniä joka lataa akkua.

Esimerkiksi 850 GT:ssä seitsemänkymmentäluvulla ei ollut erityisiä sähköongelmia vaikka siinä oli vain tasavirtalaturi mutta hihnavedolla joka nosti kampiakselin kierrosluvusta kierroksia laturille merkittävästi. Sen jälkeen on ollut pääosin moottorin pyörimisluvulla olevia latureita. Nyttemmin on monessa mallissa, jälleen, moottorin kierroslukua nopeammin pyöriviä latureita.

Kehitys on siis ollut, osittain, paluuta vanhaan.
Akun koolla on merkitystä. Jos akku on kovin iso, sen latauksen vastaanottokyky on myös iso. Jos akku on kovin iso kuten 70-luvulta alkaen jopa 90-luvulle, akun kapasiteetti saattoi olla 30 - 40 Ah. Jos sellainen akku on vajaalla latauksella, kuten käynnistyksen jälkeen, kestää myös sen latautuminen kauan. Pätkäajossa saattaa ilmetä hankaluuksia käynnistystehossa. Akulle kun on ilmoitettu teho maksimilatauksen perusteella. Kolme asiaa kärsii jos akku on kovin iso: latausjärjestelmä, akku ja polttoaineen muuttaminen sähköksi.

Omien tutkimusteni perusteella akun pienentäminen noin 20 Ah:n tehoiseksi parantaa luotettavuutta merkittävästi. Kyse siis normaalista suht edullisesta lyijyakusta, ei esimerkiksi, litium-akuista tai vastaavista joihin vanhan pyörän lataussysteemi ei välttämättä toimi.
Pieni akku on nopea luovuttamaan tehoaan mutta myös tehokas ottamaan latausvirtaa vastaan. Täyttyy siis äkkiä hyvään lataustilaan. Se myös pidentää akun ikää sekä hetkellistä käynnistystehoa. Asia korostuu malleissa joissa on kaasuttimet ja kärkisytytys. Ruiskumalleissa onkin jo, useimmiten 18 - 20 Ah:n akut.

Olen omistanut ja omistan edelleenkin, 80-luvun kaasutinpyöriä, joilla olen pärjäillyt varsin hyvin. En siis, bittihuumassa, ole näitäkään vieroksunut. Paikkansa niilläkin vaikka huoltotarve onkin isompi kuin nykypyörissä. Olen katsonut että täysi akku, koon vaikuttamatta, on käynnistymisen tae moottoritekniikasta riippumatta.

Ns. ruiskupyöriä on ollut käytössäni varhaiselta 90-luvulta nykypäivään. Rinnalla sitten kaasutinpyöriä. Molemmissa on puolensa. Kaasutinpyöriä voi säätää vanhan tavan mukaan kunhan asentaja tietää mitä tekee. Digitaalisella puolella eivät sormet rapaannu. Säädöt eivät juuri muutu jos ei halua.

Asiani siis on: laittakaa niihin malleihin joissa on suoravetolaturi kampiakselin päässä, noin 20 amppeeritunnin (Ah) akkku ja sille jämäkkä kiinnitys. Kustannus on alhainen ja käynnistyminen varmaa aina. Latausjännite kierroksilla yli 13V mutta alle 14V. Asia kannattaa tarkistaa vaikka yleismittarilla.

[TimoEv]

Calissa, vm. 2008, piti akku viime keväänä vaihtaa. Ei se vanha loppu ollut, mutta huono, No, ainut sopiva, jonka löysin oli 14Ah. Sen kanssa kipitin kotiin ja latasin seinästä "täyteen".
Mitään käynnistys- tai virtaongelmaa ei ole ollut. Ehken syynä se, että kaikki muutkin starttaamiseen osallistuvat osat ovat kunnossa; Johtoliitokset, starttimoottori, bensapuoli, jne.
Minä kun olen sitä mieltä, että kone ei käynnisty, jos ei saa bensaa tai starttimoottori ei pyöri.

Joskus myin asiakkaalle narullavedettävän bensageneraattorin. Soitti sitten, että "...tana minkä myit! Tää ...leen rekkula ei käynnisty!"
- No luitkos käyttöohjeesta, että siinä on öljyvahti? Ei se käynnisty, jos öljyn pinta on alhaalla... Kun Matkahuoltoon ei voi viedä rahtipakettia, jossa on bensaa tai öljyä...

[Kurtsi]

Aivan. Vasta pari kolme vuotta sitten älysin ostaa Cali II:een Bilteman harrikka-akkuna markkinoiman juuri  20 Ah:n akun. Jykevästi pyöräyttää vanhaa Boschia. Aiemmin olin pyrkinyt löytämään siihen alkuperäistä vastaavan 30 Ah tai vähintään 28 Ah akun. Uutena toimivat joten kuten, mutta muutaman vuoden jälkeen taas vaihtoon.

GT:ssä oli muuten sama akku kuin 100A Datsunissa.  Joskus 70 -luvun lopulla reissussa ollessani tuli huoltoaseman pihalla akkuun black out. Tärinä oli kai ollut liikaa Salamalle. Aseman mies sanoi että ei heillä ole moottoripyörän akkuja. Kun kuitenkin houkuttelin katsomaan, totesi heti että tuohan on 100 A:n akku. Matka jatkui uudella akulla + akun alle leikellyllä auton kumimatolla.

[motomatti]

Akkukokemus. Voi olla että olen jo joskus kertonut. Menköön nyt vielä kerran.

Tie 63, Tiinan Tupa ja sen parkkipaikka. Saavuin 850 GT:llä paikalle.
Vanha diesel Mersu ja nuorehko nainen olivat pulassa kun kone ei käynnisty.
Kysyin onko kaapeleita joilla antaa virtaa. Sanoi olevan. Lupasin antaa apuvirtaa.
Siinä kaapeleita viritellessä paikalle tuli paikallinen savolaisukko 100A Datsunilla. Aloitti keskustelun sanomalla että tuommoisia paskoja nuo italianpyörät ovat. Luotettavuus puuttuu. Aivan paskoja ovat, varmisti hän.

Kerroin että Mersua käynnistellään. Ukko heitti oikein perussavolaisen selkäkeikkanaurun.
Johdot saatiin kiinni. Mainitsin mersumimmille että nyt voi vetää ihan tavallisesti hehkutusvivusta ja käynnistää.
Mersu hyrähti käyntiin ja ukko katosi Datsuniinsa ja ajoi pois. Ei kai sitten kahvi enää maistunutkaan.

Kaapelit takaisin takapaksiin, Mersu jäi käymään ja sain kahvin ja sämpylän palkakseni. Seuraavat kahvit join Siilinjärven Shellillä. Kemijärvellä aamiaista, jne.