1200 Norge 2008 kytkimen päivittäminen

[Artsi58]

Niin, Kytkin on tässä Norgessa ehkä se surkein tekele ja ajattelin vaihtaa sen stein-dinse Product no.: 2A000107 tai (Product no.: 200001620 tämä ei taida sopia 1200seen.

Onko kellään kokemuksia ?? vinkkejä tai jopa myynnissä moista??

[motomatti]

Eipä ole kokemusta kyseisestä kytkimestä kuin noin 60.000 km 1100 Brevasta. Kilkatti mutta toimi ihmisiksi.
Nyt kun ei ole tarkkaa mallitietoa niin ei voi paljoa lupailla tietoa. Onko yksi, vai kaksilevyinen, Oletan että kaksilevyinen. (Monikko suluissa)

Mikäs kytkintä vaivaa? Luistaako, tarttuuko äkisti vaiko ei pidä ollenkaan vai pitää vain saatanallista metakkaa kun kahvasta vetää? Paljonko kytkimellä on taivallettu?
Nyt en ryhtynyt, iltamyöhällä, tutkimaan onko kuinkakin paljon eri kytkinversioita tarjolla. Tuskin tarvitsee koko kytkinpalettia hankkia.
Toki kytkinlevy(t) voi kulua loppuun tai ryhtyä kiukuttelemaan mutta silloin, useimmiten, riittää kytkinlevyn(jen) vaihto.
Pari vikaa on ilmennyt että kytkimen hydrauliikka on epäkunnossa. Siellä on ilmaa tai se vuotaa. Se aiheuttaa epämääräisyyttä kytkimen toimintaan. Hydrauliikka on täysin ulkoinen kokonaisuus eli ei tarvitse paljoa purkaa. Myös painelaakeri on vaihdettavissa ulkokautta kokonaisuutta katkaisematta.

[Artsi58]

Moi. Minun Norgen kytkimessä ei ole muuta vikaa kuin suunnittelussa, jäykkä käytössä ja jos haluaa kevyemmäksi niin täytyy jousia heikentää, niinkuin on tässä minun Norgessa on ennen minun aikaa tehty, tästä taas seuraa helposti kytkimen luistaminen joka johtaa levyjen ylikuumenemiseen.
Yksi- levyinen kalvojousipaineasetelmakytkin (useimmiten autoissa käytössä oleva kytkin malli).
Tämän edut ovat: 1. Kevyempi massa = moottori ottaa herkemmin kierroksia. 2. Kevyempi kahvan jännitys = erkonomisesti ylivoimainen mukavuus käytössä tinkimättä kytkimen pidosta.
3. Helpo huoltaa kun ei tarvitse jousia ladata erikseen ja yksi levyisenä myös edullisempi jos vain levyn vaihto riittää kunnostukseen.

[Pekka]

Onko Guzzin kytkimen käyttö mennyt huonommaksi kun se muuttui hydrauliseksi? Omat kokemukset on enimmäkseen vaijerivälitteisistä.
Vaijerilla toimivat ovat kevyitä ja miellyttäviä käyttää.

[egon]

Norgesta en tiedä mutta 06 mallin Brevassa kytkivipu on kevytkäyttöinen. Voisiko olla jommankumman pään sylinterissä jokin ongelma jos vipu on raskaskäyttöinen?

[Artsi58]

Kysymys kaikille. Tiedättekö mikä ero on kierrejousijännitteisellä ja kalvojännitteisellä kytkimellä.? (Molemathan ajaa saman asian).
Sitten tuosta jäykkyydestä sen verran että se on suhteellinen asia mikä on jäykkä ja sitten mikä on kevyt.
Lähtökohtana on että kytkin systeemit ovat kokonaisuudessaan kunnossa. Oli kyseessä mikä järjestelmä hyvänsä.

[Pekka]

Molempia painejousisysteemejä löytyy omistakin moottoripyöristä. En osaa sanoa onko niiden toiminnan erot jousien tyypistä johtuvia.
Siinä kun voi käydä niinkin että, irrotusvivuston rakenteella voidaan pilata kalvojousen hyvät ominaisuudet tai vastaavasti tehdä kierrejousilla
toteutetusta hyvä.
Periaatteessa kalvojousi olisi yleisen käsityksen mukaan miellyttävämpi käyttää. Guzzin tapauksessa sen kalvojousen keveneminen kytkinkahvaa
puristettaessa pitäisi tuntuakin, siinähän hydrauliikan välityssuhde ei irrotusliikkeen mukana juurikaan muutu. Toisin kuin joissain laitteissa missä on irrotusmekanismissa kuulilla toteutettu levitin. Sen levittimen rakenteella kalvojousen hyvät ominaisuudet saa kyllä häviämäänkin.
Kalvojousella varustetun kytkimen levy(t) kun kuluvat, voi jousen toiminta-alue muuttua sellaiseksi ettei kevenemistä enää tapahdu.
Ei ainakaan siinä määrin kuin uutena.
Mikään ei kai estä Norgen tapauksessa vaihtamasta kytkimen tyyppiä haluamakseen? Toki omalla kohdalla voisivat taloudelliset syyt olla esteenä.

[Artsi58]

Toiminnallisia eroja ovat mm.
Kierrejousi on jäykimmillään uuden kytkimen välissä (ja kun kytkin kuluu niin jousivoima heikkenee), kytkintä käytettäessä kahvaan kohdistuva puristusvoima on suurimmillaan kytkin-auki asennossa.  (ruuhkaliikenteessä sormi lihasten murhaaja).

Kalvojousikytkimen puristus voima on suurimmillaan kytkin kiinni asennossa ja ei juurikaan muutu kunnes kytkin on aivan loppu. (suhteellisesti verrattuna).

Kytkintä käytettäessä kahvaan kohdistuvaa puristusvoimaa tarvitaan liikkeen alussa ja kun kynnys kohta on ylitetty tarvittavan voiman määrä laskee jyrkästi (juuri päinvastoin kuin kierrejousen.....). Helppo ruuhkaliikenteessä

Tässä en puhunut/en puutu, onko kytkin vaijeri/neste/työntö tai vetotanko tai muu käyttöjärjestelmältään.
(tänään törmäsin automaatti Guzzi lootaan siinä se kevytkytkin on).

Kytkimen käyttöjärjestelmistä voidaan keskustella erikseen , niillä kun voi käyttää kaikenlaisia kytkimiä jopa väännön-muunninta.

[Ekku]

 Noista "vanhemman" mallisista kalvojousikytkimistäon on täällä monellakin kokemusta. On se kevyempi käyttää kuin Guzzin isolohkon perinteinen 8 tai 10-jousinen kytkin. Se, että paljonko tämä ero käytännössä on on jo vaikeampi arvioida.
Noista uudemmista 1200-laitteista ei ole kokemusta. Motomatin Brevalla ajoin aikoinaan pienen pätkän ja siinä nyt lähinnä kytkin puri kiinni vähän äkkinäisesti ja eri kohdassa kahvan liikettä kuin muissa Guzzeissa, millä olen ajanut.
Jos nyt et ihan Norgea jossa olisi tuommoinen kalvojousikytkin löydä kokeiltavaksi, niin vanhempia iso lohkoja, joissa sellainen on luultavasti löytyisi keväällä koeajoon kohtuullisen helposti.
Tuo uudempi malli näyttää ainakin kytkinlevyn osalta erilaiselta kuin vanhempi.

PS. Onko täällä ketään muuta, jonka autossa on kuiva, 2-levyinen kytkin? Mulla on. On muuten kovin raskas ja äkkiottoinen.

[Artsi58]

Minun Norge 1200 gt vm.2008 kytkin on : 10 jousta joista 5kpl pienempiä  kaksi levyä ns. uudempi malli  (ei juurikaan eroa vanhasta) ?? ja ei tuo  ole mitenkään kovin jäykkä, mutta  kärähtänyt oli ainakin, toki syytä tähän en tiedä koska itsellä vain 1000km tällä härpäkkeellä.

Tarkoitus olis ostaa tuo stein-dinse kautta myytävä kytkin kun se on aito Moto Guzzi kytkin heidän mukaan.

[Ekku]

Harva noihin yksilevyisiin on pettynyt. Oikein kovissa kisavehkeissäei kuulemma kestä, kun hajoo alumiiniset vauhtipyörät.

[TK]

Harva noihin yksilevyisiin on pettynyt. Oikein kovissa kisavehkeissäei kuulemma kestä, kun hajoo alumiiniset vauhtipyörät.

Vaikka näistä ei tässä Norge tapauksessa varmaan puhutakkaan niin uudet RAM kytkimet on rautasella vauhtipyörällä.
Kysyin HMB:ltä ennen tilausta mitä "uusi vahvempi malli" tarkoittaa ja Michael vastasi että on edelleen alumiinia mutta ei enää halkeile, paketissa oli kuitenkin rautainen malli.
Hyvin sopi 1100 Sporttiin, on tosi kevyt käyttää ja painaa kaikkineen 5120g, alkuperäinen paino 5400g.

[Pekka]

PS. Onko täällä ketään muuta, jonka autossa on kuiva, 2-levyinen kytkin? Mulla on. On muuten kovin raskas ja äkkiottoinen.

Minulla on taatusti raskaskäyttöisempi kalvojousella varustettu yksilevyinen. Ei kevene poljinvoima ei, vaikka kuinka syvälle sen polkee. Ja liike on tooosi pitkää. No eihän tuo ihan kunnossa ole, jossain vaiheessa vielä selvinnee mikä vaivaa.

Piti käydä tallissa puristelemassa kytkinkahvoja, Kevein oli LeMansin kytkin, siinähän on ne kierrejouset. Voiman tarve kasvaa kahvassa tasaisesti sitä puristettaessa. Helppo käyttää ja tunnokas.
Buellissa onkin kalvojousella varustettu märkä monilevykytkin. Sen kytkinkahvaa puristaessa vaadittu näppivoima pysyy suurimman osan matkaa vakiona. Aivan kahvan liikkeen lopussa tapahtuu pieni keveneminen. Kytkin on hieman kulmikas käyttää, tuntuma on huono koska kahvan puristusvoima pysyy käytännössä vakiona.
NTX750 kytkin on myös kalvojousella varustettu ja näistä raskaskäyttöisin. Mitään kevenemistä vaaditussa puristusvoimassa en havainnut, päin vastoin. Voi tietysti epäillä käytön vähäisyydellä olevan jotain osuutta kun ei ole pariin vuoteen ollut edes käynnissä.