Etupään madaltaminen

[@]

En löytänyt aihetta käsittelevää ketjua, joten avaan uuden. Jollain tavoin maailmalla madalletaan näitä vanhoja Bitubon keuloja, vaikka niissä iskarit onkin sisällä. Tarve ei ole suuri, pari senttiä riittäisi. Keula on upouusi aikoinaan Agostinilta ostettu, joten pitäisi olla kunnossa. Olen itsekin joskus tällaisen purkanut kun iskareiden lukkoprikat korkkasivat pyörän ollessa vain runsaan vuoden ikäinen. Ja, en aio tunkea putkia rumasti törröttämään yläkolmiosta. 

[Aapo]

Yksinkertaisimmillaan jousta lyhentämällä. Silloin tosin myös positiivinen joustomatka lyhenee.

[@]

Käsittääkseni ei noin. Lysähtäisi vain kasaan. Jousen pitäisi olla jännityksellä.

[Aapo]

Kuten sanoin joustomatka lyhenisi, mutta jousi muuttuisi samalla vähän jäykemmäksi.

Hajoituskuvaa katsomalla huomasin, että siellä yläpäässä on holkki, jota lyhentämällä saa keulaa laskettua. Tällöin ei jousi kylläkään jäykisty. Jos tosiaan haluaa tehdä siten, että joustomatka ei lyhene, on myös yläputken yläpäästä sorvattava vastaava pätkä ja tehtävä uudet kierteet, Myös iskarin vartta on lyhennettävä.

Tuossa keulassa on muistaakseni kokonaisjousto n.160mm, josta positiivinen joustomatka ehkä 100-110mm. Holkin lyhentämisen jälkeen vielä n. 80-90mm. Riittää kyllä katuajoon.

[@]

En kyllä kuvasta aivan ymmärrä. Eikös noissa jousi ole viritettynä iskarin patruunan yläpuolelle hatarien muistikuvieni perusteella (kuva). Jos näin on, niin iskarin varren lyhentäminen lienee ainoa tapa. Miksi lyhentäisit yläputkea yläpäästä ja tekisit uudet kierteet? Alapäästäkin voi lyhentää 

[Aapo]

Toki jos yläputken muoto sen sallii, kannattaa lyhentää alapäästä, säästyy kierteiden teko.

Keulaa laskiessa pitää muistaa myös ulkoinen tilan tarve. Siis esim. etäisyys lokasuoja - alakolmio ja alaputkien yläpää - alakolmio.

[Pekka]

Jos yläkolmio on tässä sellainen että, teleskooppiputkien kiinnityskohdat sojottavat alaviistoon, yksi ratakisu voisi olla hankkia suora yläkolmio.
Silloin teleskoopin kiinnityskohta siirtyisi "huomaamattomasti" ylöspäin.

[@]

Tuollaiset kolmiopalat minulla on jo. Ne ovat vain 250 mm leveät ja 6 asteen rakella. Laskeskelin tuota etujättöä sekä parilla keulakulmalaskurilla että itse keskikoulun geometrialla ja sain tulokseksi 45 mm. Laitoin ne toistaiseksi hyllylle odottelemaan vaikka kerkesin ne jo pulverimaalauttaakin. Madalsin jo takapäätäkin valmiiksi. Noista orgiskolmioistakin olen jo hitsauttanut reiät edestä umpeen ja rälläköinyt kiinnikkeet, hionut sekä pulverimaalauttanut. Lisäksi hyllystä löytyy vielä yhdet upouudet 195 mm kolmiot. En taida viitsiä enää hankkia tuohon pyörään lisäkolmioita  

Edit: aika lyhyillä etuputkillä pärjää.

[Pekka]

Lyhyillä teleskoopin putkilla pärjää mutta ei lyhyellä joustolla. Tuolla edellisissä kuvissa oleva Bitubo-teleskooppi rikkoutuu tyypillisesti niin että,
öljyä pääsee iskunvaimentimen tilavuuden muutosta kompensoivaan tilaan. Noin on itselle pari kertaa käynyt, ei ollut mukava ajaa kun joustovara
kutistui muutamaan senttiin.

[@]

Ihan paskat iskarit mielestäni mutta kuitenkin uudet, joten pitää hyödyntää. Ei taida onnistua tuo madallus mitenkään. Löysin kuvan, jossa näkyy yläpään rakenne. Teleskoopin yläpään tulppa ruuvautuu teleskooppiputkiin ja tulpan alapäässä oleva kierretappi ruuvautuu iskarin varren yläpäähän. Iskarin yläpäässä oleva vaimennuksen säätötappi menee yläpään tulpan läpi ja vaimennuksen säätötulppa kiinnitetään säätötappiin kuusiokoloruuvilla.

[Pekka]

Yläpäästä madallus ei onnistune muuten kuin poistamalla jousen säätömekanismi.
Alapäässä sen sijaan on mahdollisuuksia. Niissä teleskoopeissa mitä omassa käytössä on ollut, olen tehnyt madalluksen lyhentämällä
alimmaisena olevaa alumiinipulikkaa sekä modaamalla sen kaverina olevan hidastinholkin siihen sopivaksi. Ei siitä taida kahta senttiä
lähteä mutta alkuun pääsee. Hidastinholkin kanssa pitää olla tarkkana, pitää olla tiukka siihen iskarin alapäähän ja sopivalla välyksellä
teleskooppiputkeen.
Kuinkas paljon siellä on teleskoopin vapaapituus ennen muutoksia? LM4:n teleskooppi on nykyään 785mm akselin keskeltä putken yläreunaan.

>>> Noista orgiskolmioistakin olen jo hitsauttanut reiät edestä umpeen <<<<
Alumiinin lujuusominaisuudet saattavat huonontua hitsauksen seurauksena.

[@]

Eli olet lyhentänyt iskarin alimmaisinta alumiiniosaa, jolla iskari kiinnitetään alaputkeen. Teitkö siihen lisää kierrettä? Eikö tuo hidasteholkki ole muovia? (kuva) vai muistanko väärin? Kuinka paljon sait madallettua keulaa tällä tavoin? Vaikuttaa toimivalta ratkaisulta.

Kolmioiden reiät on hitsattu umpeen pultit paikoillaan eikä noissa alumiinia ole kuin ehkä 3 mm. Eri asia on jos tehtäisiin isompaa hitsausta kolmioihin.

[@]

Lähikuva yläpään säätömekanismista.

[motomatti]

Tässä teleskooppi-vaimenninrakenteessa on pientä vaihtelua. Erityisesti tuo pohjaanlyntivaimenninholkin kohdalla olen törmännyt kolmee eri ratkaisuun: muovinen holkki, kuten tuossa aiemmin on kuvattu, vastaava mutta hieman pidempi, alumiininen holkki tai sitten ei holkkia lainkaan.

Yläputken alapäässä on loiva kartio joka toimii yhteistyössä tuon alapään holkin kanssa. Kun teleskooppiputken alapää laskeutuu riittävä alas joutuu myös keulan voiteluöljy liikkeen vaimennustoimiin. Ilman holkkia olevassa keulassa voiteluöljy on vain voiteluöljyä. Vaimenninöljy on eri säiliössä. Rakenne on varsin monipuolinen kompensaatiokammioineen.
http://www.motomatti.fi/2014/01/california3-etuiskunvaimentimet-ja.html
Haulla "etuiskunvaimentimet" löytynee useita eri keulojen huoltotoimia blogistani.

Tätä keulatyyppiä on vaivannut se että sitä ei ole yleensäkään huollettu kunnolla. Pelkän voiteluöljyn vaihdon varassa menee hyvin jonkin aikaa mutta iskunvaimentimien huolto on yleensä laiminlyöty koska se edellyttäisi keulan purkamista. Itse iskunvaimennin on varsin helppohuoltoinen ja se on koottu standarditiivisteistä.

Käsieni kautta on mennyt monta tämän keulatyypin entisöintiä/kunnostusta. Pääosin ulkomaille. Toinen tapa on korjata keulan iskunvaimennus laittaa alkuperäisen tilalle suljettu kertakäyttöinen patruunavaimennin.

Käyttäjien taholta on usein jäänyt hyödyntämättä sekä jousen esijännityksen pikasäätö (Kuusiot keulaputkien yläpäissä.) että paluuvaimennuksen säätö. (Nupit yläpäässä.) Kahdelta pitkäaikaiselta guzziharrastajalta olen kuullut että he eivät ole uskaltaneet koskea säätöihin koska eivät tiedä mitä niistä tapahtuu.  

[Pekka]

Eli olet lyhentänyt iskarin alimmaisinta alumiiniosaa, jolla iskari kiinnitetään alaputkeen. Teitkö siihen lisää kierrettä? Eikö tuo hidasteholkki ole muovia? (kuva) vai muistanko väärin? Kuinka paljon sait madallettua keulaa tällä tavoin? Vaikuttaa toimivalta ratkaisulta.

Kolmioiden reiät on hitsattu umpeen pultit paikoillaan eikä noissa alumiinia ole kuin ehkä 3 mm. Eri asia on jos tehtäisiin isompaa hitsausta kolmioihin.

Vaikka sanotaan että, muistaa vanhat asiat paremmin kuin uudet, niin tästä ei ole jäänyt mittatietoja mihinkään. Motomatin blogin kuvista verraten
on tullut lyhennettyä reilu sentti. Muistaakseni rajoittavaksi tekijäksi muodostuu se hidastinholkki, ainevahvuus loppuu kesken. Poiskaan en sitä ole
koskaan halunnut jättää. Myöskään kierteen jatkamisesta ei ole muistikuvia.

On tämän mallin Bitubo vaimennin-jousi yhdistelmä ihan toimiva kampe, säädötkin vaikuttavat toimintaan kunhan on vain ymmärretty säätää.
Vanhoja muistuu mieleen. Kun Moto-Italia oli saanut (esisarjan?) Daytonan esiteltäväksi kävin sitä kokeilemassa. Parhaiten on koeajosta jäänyt
mieleen täysin toimimaton etuteleskoopin iskunvaimennus. Vaimennuksen puute haittasi ajamista siksi paljon että, jäin tienvarteen asiaa
ihmettelemään. Tuossa Daytonassa oli nyt puheena olevan näköiset teleskoopin yläpäät, kokeilin kiertää säätönuppeja ja totesin niiden olevan
"nollilla". Säätönuppien kiertäminen "tiukemmalle" saikin vaimennuksen toimimaan.

Nykyään olen joutunut/saanut korjata erilaista hydrauliikka jonkin verran. Tässä yhteydessä ovat asioista perillä olevat kertoneet hydrauliöljyn ja
ATF-öljyn vaativan omanlaisen tiivistemateriaalin. Pikkuisen epäilen kun, Guzzin tekemään keulaan on olemassa erilaisia sisäkaluja, ei se ATF
ole kuitenkaan välttämättä aina oikea öljy voiteluaineeksi. Tässä esillä olevan Bitubon kaveriksi en laittaisi ATF-öljyä. Normaali iskunvaimennin
öljy kävisi tiivisteille mutta kromi-alumiini laakeriparille ehkä kuitenkin moottoriöljy on parempi.