California 1400 takaiskunvaimentimen säätö

[Paakanan paimenpoika]

Onko muilla tullut tarvetta säätää Cali 1400 Touringin takaiskareita?
Haeskelin ohjeita netistä enkä löytänyt sopivaa. Netissä kyllä löytyy vaikka kuinka SAG - ymmärtääkseni joustokorkeuden säätöön ohjeita. Ja erilaisten Öhlinsien nappuloiden vääntelyä, mutta kun nämä eivät ole Öhlinsejä. Calin ohjekirjassa on kyllä kyllä kuvattu säätörenkaiden paikat, mutta varsinaista säätöä ei ole selostettu. Myöskään iskarin (Olle no 429057) espanjalaisen valmistajan sivulla ei ole ohjeita.

Takapenkkiläinen nimittäin antoi sellaista palautetta, että pakko oli ottaa laukut irti ja ruveta ruuvailemaan. Ruuvasin noin 1,5 - 2 kierrosta molempien iskareiden yläosan lovireunaista säätörengasta myötäpäivään. Kierrejousien alapuolella oleviin kahteen lovireunaiseen säätörenkaaseen en koskenut. Niistä voinee säätää tuota SAG:ta. Ajolenkin jälkeen takapyörän kulku kuopissa tuntui jämäkämmältä kuin aikaisemmin. Aikaisemmin jopa paksumpien suojatiemerkintöjen ylitse ajamisen on voinut aistia yksin ajaessa. Nyt ei tuntunut missään. Takapenkkiläinen ei ole vielä kokeillut ja antanut lausuntoaan.
Lieneekö mennyt oikein?

[Paakanan paimenpoika]

Motomatti kirjoitti ansiokkaan ohjeen MG 1400:n takaiskarien säädöstä kuvien kera. Huomasin, että Matin iskarit ovat erilaiset kuin omassani (MG California 1400 Touring SE). Iskarit on valmistanut Olle-Amortidors, joka on espanjalainen firma. Firman sivuilta eikä muualtakaan netistä löytynyt tietoa juuri tuosta mallista, jotka ovat pyörässäni.
http://www.olle-amortidors.com/products/rear-shocks.html

Laitanpa tähän vielä kuvat iskareista. Kääntelin vain ylintä lovireunaista levyä työkalusarjassa olevalla avaimella noin pari kierrosta myötäpäivään. Muuta en tehnyt ja muutosta on havaittavissa rauhallisempaan suuntaan. Nyt on tullut jo ajokilometrejäkin runsaasti. Tuon yläosan lovireunaisen renkaan lisäksi alhaalla on kaksi vastaavaa lovireunaista rengasta, joilla voi säätää kierrejousen pituutta (SAG ?). Muita säätömahdollisuuksia en löytänyt.

[Kimmo Saarelainen]

Moi!
Itsellä vuosimallia 2013 oleva 1,4 touring. Siinä on takana alhaalla 4 tai 5 lovinen säätöratas, jolla voi säätää jousen esijännitystä (pituutta). Jouduin kiristämään jousta, kun kaksin ajaessa ja täydellä kuormalla oli epämukaa keinumista.
Sinun iskarissa olevat säätörenkaat tekevät saman asian. Haka-avaimella voi kiristää jousta helpostikin 10mm. Kokeile miltä tuntuu ja sitten lisää, jos tarvii. Kun kerran laukkuja ei saa helposti irti, tulee ajettua samoilla säädöillä yksinkin vaikka on turkan jäykkä. Kaikken tottuu paitsi kyytiläisen valitukseen. Muita säätöjä ei ole minullakaan.
T. Kimmo

[motomatti]

Duoda duoda, jos jousta säätää lyhyemmäksi ei sen mitta mihinkään muutu mutta vaimentimen liikerata muuttuu. Koska jousen vastetta kuormaa kohtaan on muutettu sen, mitenkä sen ilmaisisi, ylöspäin pukkaava voima kasvaa ja takapään peruskorkeus muuttuu korkeammaksi jonkin verran. Koska tätä "ylöspäin pukkaavaa" voimaa on lisätty niin paluuvaimennuksen määrää on lisättävä että ajomukavuus pysyy entisellään eikä takapää heijaa edelleen ylöspäin jos säädön jälkeen ei ole lisätty paluuvaimennusta. (Paluuvaimennus tapahtuu vain pidentyvän liikkeen suuntaan. Sisäänmenovaimennus (iskarin puristussuunnassa) on yleensä progressiivinen (asteettain tehostuva) joka voi olla jo valmiina iskunvaimentimessa mutta yleensä ilman säätöä. Toki sitäkin säätöä on arvokkaammissa joustintuissa.)

Kyytiläisen valitus on on hyvä mittari. Eukko takasitsillä kun käy ilmassa niin ei hän tykkää. Vaikka itse et ole milläskään. Yleensä se johtuu siitä että näet nyppylän, montun tai muun heiton ja hermostosi on virkeänä laittamaan reiteen ja pakaraan hieman potkua. Vaikka et tietoisesti siihen reagoisi. Se onkin hieno asia. Kuljettaja pystyy, ennakoinnin lisäksi, alitajuisesti ottamaan huomioon muuttuvia olosuhteita kun taas ritsillä istuva matkustaja on kuin perunasäkki eikä tiedä mistään mitään ennen kuin pompahtaa. Rouva täällä allekirjoittaa tämän.

Se että halvenpaan malliin on laitettu, 1400 tapauksessa, etevämpi iskari on markkinamiesten juonia. Kevyemmällä Customilla on oletettavasti ajateltu että sillä ajetaan reippaasti lyhyita spurtteja kun taas Touringilla ajellaan nätisti mutta tasaisesti tavoitteena hyvä vuorokausisuorite.

[Kimmo Saarelainen]

Niin tai näin, kokeile rohkeesti. Jos kiristäminen ei sinun tapaukseesa toimi, löysää jousta. Ei siinä sen kummempaa. Minun tapauksessa perä oli liian löysä. Pohjasi montussa ja jäi vellomaan. Kirkstyksen jälkeen olen ollut tyytyväinen. Kimmo

[TunturiTT]

Duoda duoda, jos jousta säätää lyhyemmäksi ei sen mitta mihinkään muutu mutta vaimentimen liikerata muuttuu. Koska jousen vastetta kuormaa kohtaan on muutettu sen, mitenkä sen ilmaisisi, ylöspäin pukkaava voima kasvaa ja takapään peruskorkeus muuttuu korkeammaksi jonkin verran. Koska tätä "ylöspäin pukkaavaa" voimaa on lisätty niin paluuvaimennuksen määrää on lisättävä että ajomukavuus pysyy entisellään eikä takapää heijaa edelleen ylöspäin jos säädön jälkeen ei ole lisätty paluuvaimennusta. (Paluuvaimennus tapahtuu vain pidentyvän liikkeen suuntaan. Sisäänmenovaimennus (iskarin puristussuunnassa) on yleensä progressiivinen (asteettain tehostuva) joka voi olla jo valmiina iskunvaimentimessa mutta yleensä ilman säätöä. Toki sitäkin säätöä on arvokkaammissa joustintuissa.)

Ei se vaimentimen liikerata mihinkään muutu. Ellei jousi pohjaa ennen vaimentimen liikeradan loppumista. Tai jos valittu jousi on aivan liian jäykkä. Liikkeellelähtöön tarvittava voima jousta vasten muuttuu, sehän siinä esijännityksen lisäämisessä onkin pointtina. Vaimennusta ei tarvitse lisätä tai vähentää vaikka vieteriä on kiristettykin. Jousen kantokyky ja vaimentimen vaimennus ovat kaksi erillistä ja erikseen säädettävää asiaa. Jousella määritellään kuormankantokyky (lentokorkeus) ja vaimentimella säädetään ajo siedettäväksi valitulla ajoalustalla.

[motomatti]

Ei se vaimentimen liikerata mihinkään muutu.

Kyllä se perhana muuttui. Liikkuminen tapahtui paljon ylempänä ja liikkeen mitta pieneni. Nimimerkillä kiristinkö liikaa.

[Paakanan paimenpoika]

Kiitos vinkeistä! Vielä en ole ajanut takapenkkiläisen kanssa pitempää matkaa ja saanut palautetta. Täytyypä kokeilla rohkeasti. Palautetta taatusti tulee heti, jos säädöt menevät pieleen. 

[motomatti]

En ole tarkemmin tutkinut asiaa mutta noin parkkipaikkahuomiona voi sanoa että 1400-sarjan pyörissä on ollut eri malleissa alunperin jo erilaisia ratkaisuja ja uudempien vuosimallien myötä useita eri takajoustintukimalleja. Joissakin erittäin pelkistettyjä vain jousen säädöllä olevia ja toisissa hyvinkin hienostuneita ratkaisuja kaasusäiliöineen.

Joka tapauksessa joustintukien säätämiseksi ei paljoa tarvitse nähdä vaivaa. Mallit joissa on sivulaukut ei pysty säätämään kuin irrottamalla ne. Laukut ovat kiinni neljällä M8 ruuvilla per laukku ja avainkoko laippakantaiseen on 10 mm. Irrottaminen ja kiinnittäminen käy hetkessä eikä vaadi voimaa.

Ainakin oman pyöräni työkalupussukassa oli vakiona takajoustintukien säätötyökalut. Haka-avaimia peräti kaksi mutta käytännössä pärjää yhdelläkin. Säätöä tehdään kuormituksen ja ajotavan mukaan. Mitään enduroa ei tonninelisatasesta saa mutta tilannetta voi parantaa pienellä säädöllä.

Pyörän omistajan käsikirjassa on kullekin takajoustintukimallille ohjeet säätämiseen. Oli, oman pyörän osalta, miellyttävää huomata että takajoustintukiin jäi vielä runsaasti säätöreserviä kun Kuusamossa säädin tiukempaan suuntaan jonka säädön sittemmin palautin liki ennalleen kun kahden hengen ja tavaroiden kuorma yli puolittui eli siirryin sooloajoon.

[TunturiTT]

Ei se vaimentimen liikerata mihinkään muutu.

Kyllä se perhana muuttui. Liikkuminen tapahtui paljon ylempänä ja liikkeen mitta pieneni. Nimimerkillä kiristinkö liikaa.

Iskunvaimentimen liikerata on edelleen muuttumaton, käytössä oleva liikealue sen sijaan muuttui.

[Pekka]

Näin ei kait pitäisi käydä? Hyvä ja kallis jousitus mistä vain "puolet" on käytössä?

[TunturiTT]

No ei pitäisi. Väärin se silloin on säädetty/kasattu.

[Aapo]

Jousen esijännitystä lisäämällä säädetään ainoastaan jousituksen korkeutta. Jousi itsessään asettuu aina samalla kuormalla samaan pituuteen.

[TunturiTT]

Kyllä.

[Camn]

Jousi itsessään asettuu aina samalla kuormalla samaan pituuteen

Tämä on aina mietityttänyt ja jäänyt käsittämättä: jos on sellainen pyörä, että se on tehty erityisesti myös kaksi päällä ajamista silmällä pitäen, miten ihmeessä jousitus säädetään helposti "niks/naks" asentoon a) yksi päällä b) kaksi päällä? Ymmärrän niin, että tämä ("jousen esijännityksen säätö vaikuttaa vain korkeuteen") perustuu siihen, että jousi ei ole progressiivinen. Jos vaikka säätää takajousta kireämmälle (puristaa enemmän kasaan) => perän korkeus nousee. Mutta kun sama kyytiläinen istuu samoissa kamppeissa paikalleen: perä vajoaa edelleen saman veran, korkeutta on vaan nyt enemmän koska lähtökorkeus oli nyt (jousen kiristämien jälkeen) korkeampi (ja jousitus liikkuu enemmän "oikealla" alueella ajaessa). Mutta jousitusominaisuudet eivät muutu, jousitus pohjaa yhtä helposti kuin ennenkin? Sisäänjoustoa (jos sellainen säätö on) pitää siis muistaa säätää myös jäykemmälle, kun kerran (kaksi päällä) jousitusta painetaan suuremmalla voimalla alas esim. kuopissa?  Ihannetilanteessa pitäisi siis vaihtaa koko jousi aina kun ajaa a) yksin b) kaksin....

Esimerkki (Öhlins) säätöohjeesta: "Note! The spring pre-load affects the ride height, it does not affect the spring stiffness".


PS.
Eikös nykyisin ole niitä sähköisesti napista säädettäviä, joissa oikeasti ominaisuudet muuttuvat?  Kai siellä vaihdetaan paineita sitten ja sisään- ja ulosjouston säätöjä, jousen ominaisuus ei "napista" muutu...