Mitään käsitystä ei ole ennestään litiumeista muuta kuin käynnistysapuna erillisestä hieman älypuhelinta isommasta kikkareesta jolla saa "sahata" aika pitkään ennen kuin uupuu.
Mutta erittäin merkittävällä mielekiinnolla otan aiheesta tietoa vastaan miten näiden akkujen kanssa tulee toimia.
Itseni on uskoteltu, erään akkukauppiaan toimesta, että Guzzin laturit ovat vanhanaikaisia eikä niihin kannata laittaa nykyakkua sillä latausjännite ei ole tarpeeksi suuri. Toki kysyin että miten on 1400cc tapauksessa koska kyseessä on auton hihnavetoinen laturi. Ihan vakiona. Selkeää vastausta en saanut. Toisaalta Biltemassa, Puuilossa, Stormilla ja Motonetissa suositellaan kaikkiin Guzzimalleihin litiumakkua. Toki moninkertaiseen hintaan perusakkuun, kuten MTX, Euroglobe, ja muut ns. halpisakut, nähden. Onko myyjillä jotain salattua tietoa? Vai vain myyntipuheita?
Olisi nimittäin tarve hankkia "kiva" akku Centauroon lähiaikoina.
Kerhon kavereilla on parissa pyörässä, uudehko KTM ja 70-luvun Jytäjammu, litiumakut. Molemmat ovat, toistaiseksi, tyytyväisiä. Jälkimmäisessä pyörässä on moderni latausjärjestemä jälkiasennettuna.
Missä kohtaa kulkee se raja jossa litiumkku on parempi kuin lyijyakku?
Miksi, ylipäätään, tehdään enää "korkkiakkuja, tai muita muinaisjäännöksiä? Johtuuko se asiakkaiden vanhakantaisuudesta?
En ole enää moneen vuoteen huomannut, että myyjillä olisi mitään salattua tietoa, tai ylipäätään mitään tietoa. Myyjä tahtoo vain myydä ja paasaa yleensä vain myyntipuhetta ja useimmiten täyttä puppua. Heille, niin kuin muillekin amatööreille, akku on hyvä kun se pyörittää starttia reippaasti rallattaen. Ei ole mitään väliä kuinka kauan se käyttöä kestää ja onko ehkä tulipalovaara.
Litiumakkua on montaa erilaista tyyppiä. En ole itse niitä missään ajoneuvokäytössä käyttänyt, seurannut kyllä olen sitä kehitystä.
Kaikille litiumakuille on tyypillistä huono ylivarauksen ja alivarauksen kesto. Ne lakkaavat varautumasta ja jotkut suorastaan muuttuvat vaarallisiksi, etenkin ylivaraamisesta.
Missä menee se raja? Mitä akkua kannattaa käyttää? Litium vai lyijy? Kyllä se vastaus on noissa kaikissa sama... Akku ja latausjärjestelmä ovat yhteen soviteteut. Akku on oltava se, mikä järjestelmään on suunniteltu. Jos akku korvataan toisen tyyppisellä, on korvattava myös latausjärjestelmä sille sopivalla.
Kun voimakkaat kestomagneetit (metalliseos) keksittiin alettiin tehdä kestomagneettilatureita. Niiden hyvä puoli on minimaalinen huollon tarve, kun ei ole magnetoitavaa roottoria ja sen liukurenkaita ja kuluvia hiiliharjoja. Fyysinen kokokin on vastaavasti pienempi. Huono puoli ei suinkaan ole tehon puute, niillä saa saman tehon kuin saman kokoluokan "perinteisellä" laturilla. Vaikeus tulee tuotetun sähkön laadun, puhtauden kanssa. Jännite on täysin riippuvainen pyörimisnopeudesta ja vaihelee 20 voltin ja 100 voltin välillä. Se reguloidaan haluttuun akkujännitteeseen, kesäaikana lyijyakulle 14,4 volttia. Koska regulointia ei voida tehdä pienitehoisena roottorin magnetoinnin puolelta, kun on kestomagnetointi, se on tehtävä suuritehoisena laturin tuoton puolelta. Siinä tulee se ongelma.
Regulointia voidaan tehdä pääasiassa kahdella tavalla: Muuttamalla sähkön ylijäämä lämmöksi tehotransistorilla tai katkomalla teho on/off periaatteella niin, että päällä/pois aikasuhteella voidaan saada keskimäärin oikea latausjännite. Edellisessä on vaikeutena suuri lämmöntuotto ja turha energianhukka, mutta hyötynä puhdas tasajännite ja tarkka säätö. Jälkimmäisessä on haittana katkomisen jäänteenä jäävä laturin täyden antojännitteen, jopa 100 voltin, katkomisjäte. Hyötynä taas on hyvin pieni lämpöhäviö ja turhaa tehoa ei tarvitse myöskään moottorista ottaa.
En ole itse omakohtaisesti kokeillut litiumakkujen kestävyyttä, eikä kai pitkää aikaa kukaan muukaan. Pienlaitteissa, puhelimissa ja tietokoneissa ym. on myös katkojaperiaatteella toimivat regulaattorit sähköverkon 240 voltista esim. 19,5 volttiin, kuten tällä läppärillä, jolla kirjoitan. Niissä on kuitenkin niin pienet tehot kyseessä, että tuotettu sähkö, joka sellaisenaan on kelvotonta litiumakulle, siistitään lisäregulaattorilla, ylijännitteen piikkit poistavalla suojapiirillä. Jos piikit pääsevät litiumakkuun se pilaantuu nopeasti.
Moottoripyöränn kestomagneettilaturin regulaattorina on tyypillisesti katkojatyyppinen (on/off) tyristoriregulaattori. Sen perässä ei ole mitään ylijännitepiikeiltä suojaavaa piiriä, eikä oikein voi ollakaan, suurien tehojen vuoksi. Lyijyakkua piikit eivät haittaa, mutta kuinka käy litiumakun?
Olen mitannut kyseisiä jännitepiikkejä omasta pyörästäni. Niillehän käy niin, että akku nitistää ne jännitteeseen, joka on napajännite plus sisävastuksen jännitehäviö. Jos haluaa kunnolla nähdä oskilloskoopilla kyseiset piikit, on käytettävä virtamittapäätä. Akku käyttäytyy kuten hyvin suuri kapasitanssi ja muuttaa jännitepiikit virtapiikeiksi. Se ei muuta perusongelmaa, ylilatausta. Pahin tilanne tulee kun akku latautuu täydeksi ja rippeli ratsastaa akun navoissa olevan laturin jännitteen/virran päällä, siis valeasussa virtamuotoisena. Jos joku osoittaa, että litiumakun ylilataaminen ei olekaan sille haitallista niin sitten koko insinöörimaailma on ollut väärässä.
Litiumakulle on oltava litiumakun ympäristö.
