Apuvirtaa

[motomatti]

Veronpalautuksilla hankin lisätekniikkaa.
http://www.motomatti.fi/2018/12/apuvirtalahde-matkakayttoon.html

Toivoakseni en tarvitsisi. Mutta on siitä muuta iloa.

[TunturiTT]

Aika iso mötikkä. Veljenpojan kännykkä tukee jo riittävästi, jos apusähköntarvetta löytyy. Tosin veljenpoika ei ole matkassa aina mukana 
Mutta siis menee jo mopomittakaavassa taskuun tuon kokoinen vempele.

[motomatti]

Ihan hyvin mahtuu ajotakin tissitaskuun ja kaikki kaapelit toiseen. Itse pakkaus on selvästi suunniteltu autokäyttöön. Huono piirre on että lataus täytyy tehdä verkkovirralla. Autokäyttöön se joutuukin sillä pikkupakun akku täyttää 11 vuotta. On ihan reipas vieläkin mutta niin iällä että ei voi luottaa. Merkiltään Rombat.

[GuzGuz]

On se nykyään niin helppoa kun ostaa kaikki vermeet vaikkei muistaisi mihin hittoon niitä edes tarvittaisi.
Pyörissä ja kuskeissa on sen verran kantavuutta ettei ongelmaksi lisäkilot ole vaikka varawirran kantoon.
Eräreppuun suositten että jättää puhelimenkin, kompassi riittää suunnistamiseen.

[motomatti]

Nykyään on huonommin kuin ennen.
Aikanaan lähtivät käyntiin niin dieselit kuin bensavehkeetkin mäkistartilla ja jopa itse työntäen. Joissakin oli erikseen poljin tai veivi.

Nykyään kun pitää olla sähköä että ylipäänsä saa polttoaineen paineen nousemaan tai muita vitaaleita toimintoja päälle että käynnistyminen ylipäätään on mahdollista.

Hyvänä puolena se että järjestelmät ovat nykyisin varsin toimintavarmoja ja pystyvät itsediagnostiikkaan eli kertomaan käyttäjälle mikä on kulloinenkin tilanne.

Nykykalustolle siis tarvitaan joissakin olosuhteissa apuväline. Olemme sähköstä ja sen saannista varsin riippuvaisia. Sen havaitsee heti jos sähköä ei ole. Aiheuttaa yleensä välittömiä pakkoliikkeitä. Eikä pelkästään liikennevälineiden osalta.
Kerrostaloasuja ei kauaa pärjää sähköttömässä tilanteessa. Kämppä jäähtyy, ei lämmintä ruokaa, valaistus puuttuu, jne. Mutta onpa joksikin aikaa käyttövirtaa puhelimille, tietokoneille sekä valaisuun.

[Pekka]

Ihan hyvin mahtuu ajotakin tissitaskuun ja kaikki kaapelit toiseen. Itse pakkaus on selvästi suunniteltu autokäyttöön. Huono piirre on että lataus täytyy tehdä verkkovirralla. Autokäyttöön se joutuukin sillä pikkupakun akku täyttää 11 vuotta. On ihan reipas vieläkin mutta niin iällä että ei voi luottaa. Merkiltään Rombat.

'Vähän ihmettelen jos ei voi ladata tupakansytyttimestä? Käyttöohjeessa kehotetaan kyllä käyttämään mukana tulevaa verkkolaitetta,
spekseissä kuitenkin sanotaan laitteen sisäänmenoksi 15VDC. Minkälaiset on vastaavat arvot sen virtalähteen ulostulossa?
Laitteessa on LiPo akku, en jättäisi latautumaan ilman jatkuvaa valvontaa missään tilanteessa. Viisi tuntia saa kärvistellä siinä vieressä
jos kovin tyhjäksi sen purkaa. Tosin sen viimeisen ledin syttymisen kun skippa, pääsee nopeammin liikkeelle, silloin akku on kuitenkin jo
n.90% latauksessa.
Auton käynnistämiseen tuo on vähän alakanttiin, akku on vain 3,7Ah, antaa kuitenkin juuri riittävän lisävirran jos käyntiinlähtö on siinä
rajoilla. Autossa tällaista virtapankkia ei kannata säilyttää, LiPo akku menettää virranantokykynsä kun sen lämpötila menee pakkasen puolelle.
Sitten kun lämpötila menee yli 60°C lähestytään lämpötilaa missä akun kemiallinen reaktio ns. karkaa, akku voi syttyä palamaan.

[motomatti]

Käyttö- ja turvallisuusohje ei kerro muusta kuin mukana tulleen verkkovirtalaturin käytöstä lataukseen. Tuskin tätä työnään tarvitse latailla kun se nyt on ladattu täyteen.

Uutena oli kolme merkkilediä esillä. Tunnin latauksen jälkeen kaikki neljä. Ei kuumentunut tai muuta outoa.

En nyt ryhdy luettelemaan kaikkia ominaisuuksia. Telttailureissulla laitteesta riittää voimaa yllin kyllin puhelimeen, ja navigaattoriin ja ehkä tablettiin tai miniläppäriin jos sellaista tulee otetuksi mukaan. Lataus taas onnistunee matallalla profiililla majoituspaikoissa tai muualla missä pitää pysähtyä hieman pidempään.

Verkkolaturin ulostulo on 15V DC, 1000mA.
Sisäänmeno onkin sitten laajempi 100 - 240V, 50 - 60Hz
Ilmeisesti ihan normaalia nykyään. Adaptereita ei ulkomaiden töpseleihin ollut vaikka ne mainitaankin ohjekirjassa sisältyvän varustukseen. Autolaturia ei ole.

Autossa se tulee olemaan matkustajan penkin alla. Juuri sopiva lokero sitä varten. Pakkasella sen voi ottaa ihmisasumukseen sisälle.
Tehoa luvataan riittävän 4000cc bensakoneen pyöräyttämiseen käyntiin. Ohjeen mukaan sallii useampia peräkkäisiä yrityksiä mikäli vähintään kolme lediä palaa.

Yli kuudenkymmenen asteen lämpötiloja on vaikea kuvitella. Tietenkään suoraan auringonpaisteeseen laitetta ei pidä jättää pitkäksi aikaa. Alhaisin käyttölämpötila -15C. Siis itse laitteelle. Ympäröivästä lämpötilasta ei mainita mitään.

Siitä ei ole mainintaa kuinka paljon laite ehtii purkaantua jossain ajassa. Mutta sekin selviää ajan kanssa.

Mikähän tällaisen laitteen kestoikä on?
Jos sillä saa jonkin koneen käyntiin edes kerran niin se on hintansa tienannut jo siinä. Muutoin sitä käytettäneen elektroniikkalaitteiden lataukseen. Varsinkin mp-käytön yhteydessä kun ajon aikana ei lataus suju välttämättä aina.

Sellainen piirre käyttö- ja turvallisuusohjeista mainittakoon että ne ovat hyvää suomenkieltä eikä sisältänyt epäselviä kohtia.

[Pekka]

Litiumakun käyttöikään vaikuttaa aika ja latauskerrat. Kuinka paljon tuossa käytössä jää nähtäväksi.
Käyttöikää pidentää jos ei lataa aivan täyteen eikä pura tyhjäksi. Kyllä sen pitäisi muutama vuosi pysyä
toimintakuntoisena jos komponentit ja käyttö ovat kunnollisia.
Mitä käyttökelpoisuutena apukäynnistyksiin tulee, kannattaa muistaa että akku on kuitenkin vain 3.7Ah
Lisäksi LiPo akkuun pitää jättää pohjalle 20% varausta, muuten akun käyttöikä lyhene nopeasti.
Kokemukseni mukaan nollaprosenteille purettu LiPo akku joutaa viedä samatein kierrätykseen.
Todennäköisesti hintansa arvoinen hankinta jos tarve sille on olemassa.

[motomatti]

Todennäköisesti hintansa arvoinen hankinta jos tarve sille on olemassa.

Lohduttavaa.
Yleensä laitteeni ovat kunnossa ja varsin luotettavia. Ei nyt tule lähivuosilta mieleen sähkönpuutetta.
Käyttöautossa on 11 vuotta vanha akku. Se voi simahtaa koska tahansa. Tosin mitään oiretta ei ole vielä. Eikä ole pakko ajaa tulipalopakkasella. Talvella käytän pääasiassa julkisia.

Joillakin kavereilla on tapana vetää akut viimeisilleen. Heitä voi joutua jeesaamaan.

Varsinainen tarve on kesämökillä. Toissakesänä oli verkkovirta poikki vajaat kolme vuorokautta pikku ukonilman perästä. Ilmalinjat siellä vielä.
40 Ah:n akku on veneakkuna mutta siitä ei oikein mökkisähköä saa irti. Tällä yleislaitteella ainakin puhelimet pysyvät vireessä.

Harkinnassa on aurinkopaneelin hankinta mökille. Hintansa ja vaivansa siinäkin. Ulkovalot ovat olleet aurinkovoimalla jo pari kesää mutta eihän niitä keskikesällä tarvita.

Yritänpä muistaa että en käytä hätäapuakkua liian tyhjäksi. Tai lataa jatkuvasti ihan täyteen. Onpi siinä se neljän ledin mittari.

[NorgeGTL]

Mennä syksynä reisussa emännän Stelvioon jäi käynnistymättä apuvirtalahteellä vaikka laitteen omistaja leuhotti sen olevan nykyaikaa ja kaapelit niin laast siisonia... Toisesta Stelviosta virtaa kaapeleilla ja kierroksia koneeseen niin läksi. Ilman kierrosten käyttöä ei. 

[motomatti]

Sattui syksyllä Kerholla. Yhtä pyörää oli käynnistelty jo muutama kerta vastaavalla mutta toisenmerkkisellä apuakulla reissun päällä. Kerholta pyörä piti saada vielä käyntiin että sen saisi talvisäilytysosoitteeseen ajettua.
Sama apuakku kaapeleilla kiinni pyörän akkuun, painallus starttinapista, ei pyörähdystä mutta apuakku kasvoi vahvuutta. Muovikotelo repesi halki.

Pyörä saatiin kyllä käyntiin kun lainasin oman pyöräni akkua. Pyörässä ollut akku oli ilmeisesti oikosulussa tai sitten niin tyhjä että kaikki starttivirta lähti apuakusta joka ponnistuksesta poksahti.

[Pekka]

Mitä olen noita katellut, niissä on vääränlaiset akut apukäynnistinkäyttöä ajatellen.
Silloin jos käynnistysvirta otetaan sellaisenaan suoraan siitä kolmekennoisesta (3S litiumpolymeeri)LiPo-akusta.
LiPo-kennon nimellisjännite on 3,7V, täyteen ladattuna yleensä 4,2V. Näistä tulee 3S-LiPon nimelliseksi
napajännitteeksi 11,1V ja täyteen ladattuna 12,6V. Käynnistysvirtaa annettaessa tilanne saattaa jännitteiden
osalta vastata huonokuntoista lyijyakkua. Voi käydä niin, että pyörittää kyllä, mutta jännite ei riitä kunnollisen
kipinän sytyttämiseen. Miten oli Stelviota käynnistäessä tuolla edellä?
LiPon kennojännitettä ei saisi päästää alle 2,5V/kenno. Jos näin pääsee käymään, seurauksena voi olla
LiPon  kuumentuminen, pullistelu, savua jne. kuten motomatti kertoi.

Mielestäni apukäynnistimen akuksi sopisi paremmin Litiumrautafosfaatti akku LiFePo (LiFe puhekielessä).
Sen nimellinen kennojännite on 3,3V ja täyteen ladattuna 3.6V (3,65V lataa minun laturit).
Neljäkennoisena napajänniteiksi tulee 13.2V ja täyteen ladattuna 14,4V.
Tällaisia ovat moottoripyöriin myytävät litiumakut.

LiPosta tulee parempi virtapankki, akku on pienempi ja kevyempi kuin saman kapasiteetin LiFe.
Toisaalta LiPo on väärinkäytettynä arvaamattomampi ja sietää väärinkäyttöä vielä huonommin kuin LiFe.
LiPo-akku vaatii käyttäjältään hieman enemmän varovaisuutta mihin on yleensä totuttu, se saattaa polttaa tallisi ja talosi.

Jos nyt alkoi pelottamaan, voin ketoa että, minulla LiPo-akuja on useita (3,7V 125mah-22,2V 5,3Ah) käytössä lähes päivittäin.
Vuosien varrella kaksi on pitänyt viedä kesken latauksen pihalle jäähtymään, muita uhkaavia tilanteita noiden kanssa
ei vielä ole sattunut.
Sen sijaan kaksi laturia on syttynyt palamaan kesken latauksen, ihan avoliekillä.
Siinä vieressä kun on aina tapahtumia vahtinut, on kekäleet saanut kannettua pihalle savuamaan eikä oheisvahinkoja ole
ehtinyt tapahtua.

[motomatti]

Kiitos Pekka.
Taas maailma avartui akku- ja lataustekniikan osalta.

LiPon kennojännitettä ei saisi päästää alle 2,5V/kenno. Jos näin pääsee käymään, seurauksena voi olla
LiPon  kuumentuminen, pullistelu, savua jne. kuten motomatti kertoi.

Epäilemättä tämä saattoi olla se syy miksi kyseinen apuakku poksahti josta tuolla aiemmin kerroin. Tyhjästä yrittettiin nyhtäistä liikaa. Otanpa asian puheeksi poksahtaneen akun omistajan kanssa.
Sekä oppia oman käyttöön. Tosin ohjeessa, sen kummemmin perustelematta, ei saa yrittää käynnistystä jos alle kolme neljästä merkkivalosta palaa. Mutta latausvirtaa pienlaitteille saa ottaa siihen asti kun vain viimeinen valo palaa. Ei siihenkään mitään perustelua annettu.

Tuon saman apuakun ohjeissa lukee että ajoneuvon akkuun kytkennän jälkeen käynnistys on tehtävä alle 30 sekunnin kuluessa. Mikä lienee tämän ohjeen peruste? Sekö että apuvirta menee tyhjän akun täyttämiseen? Ohjeessa ei sen pidemmälle selitellä.

Tätäkin katselin mielenkiinnolla: https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectID=2142076
Periaate on erikoisen kuuloinen: latautuu tyhjentyneen akun jäännössähköllä ja sen jälkeen onkin voimaa jo käynnistykseen. Saako tästä ikiliikkujaan käyttövoiman?
Muutoin näistä kondensaattoreista ei ole mitään iloa.

[Urpo ja Turpo]

Perustuu jännitemuuntimeen, joka osaa nostaa jännitettä. Esim melkein tyhjän akun 10V:lla voi ladata
kondensaattorit 14V:iin. Toimii suunnilleen näin:
Muunnettavaa tasajännitettä katkotaan ja näin saatu vaihtojännite muunnetaan muuntajalla korkeammaksi.
Tämä vaihtojännite sitten tasasuunnataan esim. 14V:ksi.

Oikeat ikiliikkujat ovat harvinaisia. Kuvassa on esitetty yhden toimintaperiaate.

Edit:
Tuosta ikiliikkujasta tuli mieleen, että kun Saksassa rakennetaan innokkaasti tuulivoimaa ja samanaikaisesti
ollaan ajamassa ydinvoimaloita alas niin tuulivoimaloiden tarvitsema säätöenergia on aiheuttanut
ennennäkemättömän hiilivoimaloiden rakennusbuumin, joka ei ole saksalaisille varsinainen ylpeyden aihe.
Kun nyt Suomessa ei olla ajamassa ydinvoimaloita alas vaan päinvastoin niin Suomessa voitaisiin rakentaa
valtavia ydinvoimasähkön pyörittämiä puhaltimia, jotka sitten pyörittäisivät tuulimyllyjä tyynellä säällä.

[TunturiTT]

Vielä kun jokainen seppä rakentelee omat akkupakettinsa..