Vielä kerran Moto Guzzi

[motomatti]

Perinteisessä työntötankomoottorissa näkisin herkän paikan olevan nokka-akselin nokkien ja nostinten välillä. Kulumajäljistä päätellen siellä ilmenee kovaa pintapainetta. Samalla kun RVS vaikuttaa nokkiin ja nostimiin mekaaninen melu vähenee. Edellyttäen että venttiilikoneisto on säädetty oikein.

Toinen paikka jossa on teräs terästä vasten on jakopää. Varsinkin ne mallit joissa on ratasveto. Useimmiten jakopää on kuitenkin ketjuvetoinen. Jälkimmäinen toimii varsin äänettömästi muutenkin.

Muualla ei juuri ole kohteita joissa olisi teräs terästä vasten. Virranjakamalleissa sentään matopyörävaihde nokka-akselin päässä.

Mutta vaihteistossa on runsaasti kohteita joissa on teräs terästä vasten. Täälläkin nähtyjen kuvien perusteella on syytä olettaa että kulumista tapahtuu vaikka olisikin suositusten mukaiset voiteet käytössä.
Vierintälaakereita, hammaspyöriä, siirtohaarukoita ja sysäyksenvaimentimen vastinpinnat. Siinä olen monasti nähnyt kiinnileikkautumaa. Sitä ei voi oikein todeta kuin irrottamalla sysäyksenvaimentimen jousi.

[MarkkuEVP]

Onkohan tuo uusintakäsittely myös tehtävä ?
Mr

[MarkkuEVP]

Alkaa luottamus palata käyttövarmuuteen.  Kaasarien ryyppyvaijerit ( onneksi tilasin ) takertelivat ja vaihto vasta auttoi. Ja pituudessa oli eri mittoja, että vaihdon kaasarilta toiselle niin näytti jo sitten mallikaalta. Sytytyksen säätöön en keksinyt kuin vastusmittauksen käytön. Näytti olleen aika myöhässä. Vilkkureleen vaihdoin ( Biltema 2-napainen ) kun ei viitsinyt aina olla kopistelemassa relettä.  Tuulisuojan pleksin hankinta vetää naaman hymyyn.Raudat oli tallella ja teki ajomukavuuteen paljon... jopa pyörän näköönkin. Matkavauhtina 120 km/ h ei tunnu pahalta, mutta satanen menee mallikkaasti.  Ja uudet pakokäyrät odottelee varastossa. Pitää PekkaP:llä vielä varmistaa säätöjen oikeillisuus.
 
Mr

[GuzGuz]

Tuossa kun huoltoja EV:n aiempia kuitteineen vaidettua osalistaa katselin, niin pisti silmään että kytkinvaijeri oli vaihdettu kahdesti  20.000 ja 60.000 huolloissa ja kaasuvaijerit kerran samalla 60,000.
2002 kasattu, tosin tiellä vasta 2004. Jälkeen ei aiheesta merkintöjä kun oma 96.000 kytkinvaijeri ja oli silloin ehkä turhaa, takertelua oli parina kesänä itse kytkimessä joka myöhemmin mystisesti katosi.
Olisko liat jotenkin kadonneet vai mistä, mutta jatkoi kirraamista myös uudella vaijerilla aluksi.
Näkyisi käyttöikä pitenevän teflonputkissa vaijereiden kanssa..?

[motomatti]

Teflon on, tavallaan, ylivoimainen johdin vaijerille kuten myös jarrunesteelle.
Vaijeriyhteydessä on, tosin, sellainen juttu että kun teflonputki, joka ei ole vahva, kuluu puhki on vaijerin teräs terästä vasten. Teflonkuorinen vaijeri kannattaa siis vaihtaa kuorineen kaikkineen kun taas tavanomaiseen terässpiraalikuoriseen voi vaihtaa pelkästään vaijerin sisälle. Jälkimmäinen on varsin laajasti kadonnut markkinoilta. Tarvikkeena voi löytää.
Toki, hätätilassa, voi kumpaankin vaijerityyppiin laittaa pikakorjauksena uuden vaijerin ja ruuvinipat päihin että matka jatkuisi.

Vaijereissa on tavallisesti sen verrran ylimääräistä mittaa että sen korjaus lyhentämällä sekä vaijerispiraalia että vaijeria saman verran saa aikaiseksi väliaikaisen vaijerin. Siksi mukana on hyvä pitää vaijerinippoja ja sivuleikkurit. Ei tarvitse tilata kuljetusta pyörälle pikkuasian vuoksi. Aikaa hommaan menee muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Riippuu tapauksesta. Kytkinvaijeri on, yleensä, hankalin. Jos on niin vanha kuljin että on jarruvaijerit niin niiden kunnostukseen on satsattava hieman enemmän. Vaikka olisi väliaikainenkin asennus.

[MarkkuEVP]

Nyt on kelkottu melkein 1500 km ja ei ole jääty välille .  Kävin Pekka P:llä tasapainoittamassa kaasarit. Ei itseltä korvakuulolta onnistunut kovinkaan hyvin.  Pitemmällä reissulla kulutus 4.8 l/ 100 km normaali tienopeusrajoitusten mukaan ajettuna.  Ei ole paljon kulutukset tippuneet moottoripyörissä neljäänkymmeneen vuoteen.  Pistin Rvs:n myös laatikkoon ylimääräisen öljyn vaihdon jälkeen uuteen öljyyn. En tiedä onko kuulo äkillisesti huonontunut vai onko pientä äänen hiljentymistä havaittavissa...

mr

[motomatti]

Kaasutinten keskinäisen balanssin säätö onnistuu varsin tarkkaan ilman mittareitakin jos hyllystä löytyy kaksi samankokoista poranterää tai muuta vastaavaa pyöreää tankoa.

Ilmansuodatin pitää silloin olla irti ja kaasu käännetään auki ja laitetaan porien varret kaasuluistien takareunan alle. Lasketaan luistit niiden varaan. Sitten kierretään kaasukahvaa hitaasti isomman tehoasetuksen suuntaan. Se pora joka etuajassa löystyy ensin on se puoli jota säädetään. Silloin sen vaijerin säätöholkkia kierretään alaspäin. Näin edetään kunnes luistit vapauttavat porat samanaikaisesti. Tärkein säätö balanssin suhteen on täten tehty. Eli luistien balanssi kaikilla muilla kierroksilla kuin tyhjäkäynnillä.

Tyhkäyntibalanssia ei tällä tavalla pysty tekemään vaan säädetään sekä tyhjäkäyntiruuveista normaalisti tyhjäkäyntikierrokset kohdalleen ja sen jälkeen tyhjäkäyntiseos kohdalleen seosruuveista. Säätöä tehdään vuorotellen tyhjäkäyntiruuveista sekä seosruuveista. Yleensä pyritään siihen että seosruuveista etsitään korkein kierrosluku ja se alennetaan tyhjäkäyntikierrosluvuksi. Joutuu jonkin verran säätämään vasenta ja oikeaa kaasutinta vuorotellen seosruuvien ja tyhjäkäyntiruuvien kanssa.

[Aapo]

Säätäisin kyllä sen joutokäynnin ensin.

[motomatti]

Säätäisin kyllä sen joutokäynnin ensin.

Periaatteessa kyllä mutta niillä on kovin vähän tekemistä keskenään. Onnistuu ihan hyvin toisinkin päin ja voi olla varma että luistit liikkuvat koko matkaltaan synkronissa.

[Aapo]

Joo.

[motomatti]

Jos joutokäynti jostain syystä säädetty luistiruuveista pieleen, on myös luistien synkronointi tuon jälkeen koko alueella pielessä.

Luistien korkeuden säätöruuvit eivät vaikuta lainkaan luistien synkroniin tyhjäkäynnin yläpuolella ja seosruuvitkin vain vähän alkumatkasta.

[Aapo]

Uudestaan joo. pitää paikkaansa.

[MarkkuEVP]

Ajoituslampunkin sain lainaan... sytytys oli aika kohillaan ja ennakkokin näyttää toimivan mallikkaasti.  Seosruuvit säädin pienemmälle kun tyhjäkäynti kuullosti niin vaivalloiselta. Ihmetyttää tuo ohjeissa oleva ero noin 1/2 kierrosta oikea kaasarin säätö isommalle...  Vartin pienennys nosti kierroslukua ja ei ahdista mitenkään.

Mr

[motomatti]

Uusia ja uudehkoja kaasuttimia on mukava ja helppo säätää. Kulunut kaasutin vaatii enemmän paneutumista. Erityisesti kulunut neliökaasutin teettää joskus pidempää sessiota. Usein joutuu kuitenkin sietämään jotain pikku häiriötä.
Erikseen on likainen kaasutin. Sellaista ei pidä kenenkään ryhtyä säätämään.

Erityisesti näin alkukaudesta ei kannata ryhtyä säätötöihin sillä talvehtinut kaasutin voi olla jostain päin hieman tukkeutunut. Joskus liottaminen eli antaa vain seisoa uudella bensiinillä täytettynä joitakin päiviä voi asia korjaantua itsekseen. Parasta on kuitenkin purkaa, esimerkiksi, seosputki irti ja katsoa että sen pikkuruiset kanavat ovat kaikki auki.
Toki suuttimetkin on hyvä tarkistaa. Niiden käpistely ei muuta kaasuttimen säätöjä kunhan säätöihin ei kajota.

[MarkkuEVP]

Nyt on kelkottu yli 2000 kilometriä ja tuntuu jo olevan hyvässä iskussa. Paikat löystyy ja lukitteita käytetty että mutterit pysyvät paikoillaan.  ACGR:iin ajessa pakosarjan mutteri oli löystynyt ja parista paikasta pientä öljyn vuotoa.  Minun GT:ssä on lisätty huohotinjärjestelmään kannen huohotus .... jota samanlaisissa ei ole. Syytä ja tarkoitusta en tiedä . Liitinbajonetin tiiviste tiputteli liaten koko pytyn.
 Öljynpaineanturin vaihdoin, kun entinen oli rikki ja varaosalaatikossa oli vastaava. Nyt paljastui kun pesin ja käynnistin että vuotaa kuoren ja muoviosan välistä. Olin varma että kun oli hieman löysällä että selviän kiristämällä. Eli oli viallinen laitettu varaosakoppaan... tosin paineanturi jostain syystä kuitenkin pelaa.  Onnistuin kuitenkin polttamaan kädenselän pakoputkessa...

Mutta näinhän se vanhoissa menee...  pientä laittoa.  RVS kuuri on purrut ja vaihteisto pelaa jouheammin ja moottorin polttoaineen pudotus on havaittavissa.  Näyttää 22.5 l tankilla pääsevän jopa 500 km .

mr