Mutkateiden ilot ja murheet

[Samppa]

Eilen oli asiaa Lahden suunnalle, muutin ajoreittiä vähän tämän keskustelun ansiosta
Eli Kärkisten sillasta yli ja tietä 612 Sysmään. Muuten oli OK, mutta tempaisin jossain siellä välillä "metriseen pohjattomaan reikään" ja etuvanne taisi ottaa kipeää, täytyy tehdä tarkempaa tutkimusta. Sen verran täräytti että kiekkamittari putos pelistä ja mittariston sähköt katosivat, liitin oli napsahtanut irti.
Siitä jatkaen tietä 3132 Nuoramoisesta Vesivehmaalle, joka oli makea tie. Oli mäkeä ja mutkaa sopivasti, suosittelen!
Siitä vielä Vierumäki-Ruutijärvi ja jatkaen tietä 3134 Nastolaan. Siinäkin oli välillä mahtavaa pätkää.
Takaspäin tullessa Eräjärven paikkeilla joku katu-KTM:n näköinen pyyhkäisi ohi, säikähdin oikein Ajattelin ajankuluksi seurata ja aika hyvin pysyinkin perässä. Suorilla repi vähän eroa mutta mutkissa sain kiinni, ehkei käyttänyt koko tehoreserviä kuten minä

[Opa]

Ai tämmöinen tie?

[LeCa]

Tuli eilen ehtoolla Hesasta paltessa ajeltua iänikuisen Kuutostien sijaan reittiä Porvoo-Myrskylä-Artjärvi-Kausala. Ei sinällään mikään uusi juttu edes minulle, mutta eipä ole tullut pariin vuoteen ajettua.
Kiva reitti. Pinta on paikoitellen mitä on, mutta ihan ajettavissa. Kausalasta käännyin sitten jo Kouvolan suuntaan. Siitä pääsisi suoraan tien yli Voikkaalle jne. Ja Valkealasta kun taivaltaisi Selänpään-Vuohijärven suuntaan ja sieltä Jaalaan - Vuolenkoskelle - Vierumäkeen tai Uuteenkylään .... voi perhana. Siinä sitä olisi mutkatietä jo siihen malliin, että alkaisi tulla suoraa baanaa ikävä.   

[klassikko]

  Ruotsin Laverdaralliin menin viime keskiviikkona osan noita teitä. "Oma rata".. eli sulkava-puumala. tuohikotti-jaala-vierumäki- vääksy-lammi-jne aina Marttilaan asti.. Tuo oma rata on huonokuntoisin mutta rakkain! Tuohikotin seudun tiet jos osaisi miltei ulkoa niin vauhdit olisi kohtuuttoman kovia..

Ruotsin rallissa oli myrskyä ja vesisadetta joten halukkaat ulkomaan vieraat vietiin kanavalle ja mp museoon autoilla. Kanavan ja museon väli oli kuulemma ruotsin mutkaisin tie! No oli kyllä syheröä. Liian syheröä Laverdoille. Harmi kun keli oli mitä oli ja tiekin paikattu joka kohdasta.
Pirun liukkaita oli tiet ruottissa, ja varsinkin ajoratamerkinnät.

[TunturiTT]

Muistakaahan kun kaahotatte nyt niitä mutkateitä, että koulutien alkajia on liikenteessä.

[Henko]

Mutkaisista teistä tuli mieleen että en nyt muista onko se tie 3291 Jämsästä Kuhmoisiin vai joku niistä lähinurkkien teistä, sellainen pätkä missä Neste-Ralliakin ajetaan, mutta on varmaan mielisairain tienpätkä mitä on Suomessa tullut vastaan. Jos ei hirvitä ajaa hetki hiekkatiellä ja sattuu maisemissa olemaan niin kannattaa tsekata. Hillitöntä mutkaa, kallistusta ja korkeuseroja. Pienellä varauksella tosin jos muistan ton numeron väärin. "Oikaisin" kerran kotiin sitä kautta ihan sattumalta.

[motomatti]

Muistit oikein. Hassintie on tuttu taival. Quota tonni sai siellä lentää matalalla.

[Wäinö]

Käyn joskus iltalenkillä Sipoo-Pornainen-Hinthaara-Tyysteri. Etenkin Sipoo-Pornainen on upea. Tien pinta hyvä (ei metrisiä reikiä) ja kiva mopokahvila tien varressa. Huomautan: tie on 60 km/t tie, jota voi ajaa rennosti laveamminkin, mutta kun tulee yksi kohta, jossa on neljänkympin mutka ja paksua kaksinkertaista sulkuviivaa, se sitten myös tarkoittaa sitä, että ajapa reippaasti ja olet Pornaisiin menessä kaseikossa ja takaisin tullessa naapurin kaistalla.

Yksi maisemallisesti ällistyttävän kaunis vaikkakin lyhyt pätkä on Bodominjärven luoteispuolelta Kunnarlantieltä Velskolaan. Upeita mutkia kuin Italian vuorilla ikään ja tie menee järvenrannan harjanteella. Se Kunarlantie sinänsä on nyt osin tietöiden alla ja sekin mikä ei ole, on pinnaltaan lommoinen. Ehkä kannattaa tulla mieluimmin järven kaakkoispuolelta Bodomintietä.

[TimoEv]

>> Sipoo-Pornainen <<
Sipoon alkupäässä on liki taivaallinen peltoaukean mutkatie. Se päättyy talonnurkalle 90ast. mutkaan. Muutkin tutkamiehet kuin minä pätkän tuntevat. Joten...

>> Kunnarlantie <<
Mutkien jälkeen onkin kiva avata Kaisakodin peltoaukealle. Oik.puolellakaan ei ole liittymiä. Joskus siihen aukealle tullessa huomasin valkoisen kypärän Kaisankodin portilla. Onneksi...

Lammi-Kataloinen-Janakkala on myös hieno ajettava. Takavuosina siellä ajelin ja eräällä aukealla meni kolme kyykkyä ohi reippasti tai vieläkin nopeammin. Aukean jälkeen oli maksupiste, jossa ei luottokortti kelvannut. Minä se vain morjestin...

Valtion motoristit tietävät myös nuo herkkupätkät ja osaavat kauniina vkl:na niissä lymytä.

[Wäinö]

Valtion motoristit tietävät myös nuo herkkupätkät ja osaavat kauniina vkl:na niissä lymytä.

Onpa noita nähty. Minun matkanorsullani kunnon mutkateillä kaikkien järkevintä on ajella asiallisesti ja nauttia tiestä ja maisemistakin. Ei yhtä ainoaa sakkoa vielä. Autoillessa olen onnistunut yhden rikesakon hankkimaan.

[motomatti]

Niin olen laiskaksi kaasukahvan vääntäjäksi ryhtynyt että ei ole sakkoja tullut. Ei toisin paljoa valvontaakaan ole ollut.

Pyörän tyyppi vaikuttaa merkittävästi ajotapaan. Sportilla tulee ajettua urheilullisesti. Customilla on hienointa vain puksuttaa menemään rauhallista vauhtia ja ehtii tutustumaan ympäristöönkin. Myös pysähdyttyä tulee useammin jos on jotain mielenkiintoista matkalla. Ei tule tuijotettua harmaata asfalttinauhaa niin aktiivisesti kuin reippaassa ajossa.

Aikanaan oli työmatka reilut kaksikymmentä kilometriä. Sitä ajelin useimmiten hyvinkin reippaasti. Joka aamu olisi sakot saanut jos olisi ollut valvontaa kuuden pintaan.
Sitten ostin, syksyn tullen, pienen kaksitahtisen pyörän. Se ei kulkenut kovaa. Ryhdyin tekemään havaintoja ympäristöstä.
Monta uutta asiaa ilmeni majavien tekemästä padosta palaan kansallismaisemaa. Kyseinen maisema oli ollut joskus ammoisina aikoina jossain setelissä taustakuvana. Näin selittivät paikalliset. Nätti paikka siltoineen. Siinä rahassa oli, kuulemma, kuvattuna myös alastomia ihmisiä.

Polkupyöräilen myös. Tiedon tulva reitin varrelta on moninkertainen moottoripyörään nähden. Ehtii havannoimaan huomattavasti enemmän asioita. Tuttu ajolenkkikin antaa paljon lisää jos sen ajaa hitaammin tai poikkeukselliseen suuntaan.

Etsin mielelläni korvaavia reittejä tutun reitin ajamisen sijaan. Reitin pituudella ei ole väliksi ja saa olla myös soratietä. Tuttuuden määritelmä tulee kohdaltani täyteen kun on ajanut jonkin tieosuuden kahteen kertaan eri suuntiin. Silloin se on jo opittu.

Menneellä viikolla tein tieverkkoon ns umpisukelluksen ilman karttatietoja eli lähdin tietä jota en ollut ikinä aiemmin ajanut. Sitten vain kääntyilin risteyksistä siihen suuntaan miten tuntui mielekkäämmältä. Yksi tie oli umpiperä mutta toinen tie vei toiseen paikkaan ja sieltä kolmanteen. Pari tuntia harhailin näin sorateillä ja yllätyksekseni putkahdin isolle tielle joka hetken orientaation jälkeen osoittautui tutuksi tieksi. Oli kuin olisi tuttavan tavannut. Sitä paitsi olisi pian ollut tankkaamisen tarvekin.

Vaikka eksyisi niin aina jostain pääsee tilanteesta pois. Jos ei muuten niin palaamalla jälkiään takaisin. Jos muistaa mistä on kulkenut...

[LeCa]

Kuittaan tuon. Muutama kesä sitten kun oli GoPro intoa päällä, niin virittelin sen kuvauskuntoon ja päästelin Nero Corsalla mutkaista Savitaipale - Taipalsaari tietä, omassa mielikuvituksessani kovaa vauhtia. Vähän niin kuin kaahaten. No sen kerran ...

Poika oli ajanut samana kesänä siinä kylätiellä mopolla, virittämättömällä Pappatunalla, ja samaten GoPro mukana.
Lopputuloksena, että se mun guzzikouhotus oli aivan surkeaa katsottavaa ja jäi sen mopolla ajon rinnalla 6-0 hopialle. No saattoihan se olla kuskeistakin kiinni, mutta ei siinä mäntyjen ja talojen ohivilinässä ole mitään näkemistä tuollaisen hitaan maisema-ajon rinnalla.

Samaa tylsyyttä potevat likimain kaikki ne "passostelvio-filkat" jossa GoPro on ruuvattu stongaan tai mihin lie, ja lähdetty tuikkimaan autoja ohitellen serpentiiniä ylös.

[TunturiTT]

Gopro videointi on vauhdikkainta puiden välissä ajettuna. Katuajo ei oikein viritä tunnelmaan.

[Henko]

Toivottavasti jaksan joskus laittaa Yamaha XT 600:n vielä ajokuntoon. Siitä ei työmatka-ajelun hauskuus parane, jos sattuu että ei mitään valtateitä tai motareita tarvitse ajella. Ei mitään parhaita ominaisuuksia matka-ajossa se yksipyttyisen pirinä. Liikenneympyrään heittelee kuin mopolla suorastaan. Hiekkatiet ja metsäpolut parhaita sille on, ihan umpimetsään tai enskapolulle jo vähän painava jos jotenkin nopea haluaisi olla.

[klassikko]

  XT:ssä on varsinkin matalemmilla kierroksilla mukava soundi jota on kiva kuunnella.
Ja nuo kiivaampien laitteiden soundit on parhaimmillaan kovempaa ja korkeammalta ukkosmyrskyn tapaan jyristellessä tai kolmepyttyistä ferrarimaisesti ulvotattessa.. ja pyörän mukaan niitä tosiaankin tulee käyteltyä.

Tosin olen todennut että itselläni ei leppoisammillakaan laitteilla mutkavauhdit pidempää reissua pysy kurissa jonka takia en oikein uskalla enää ajella laitteilla joiden ominaisuudet tulee pienelläkin vauhdin nostolla rajoihinsa (siis jo ennen kuskin matalahkoa rajaa  )

Se on hyvä jos se oma luja vauhti tulee jo pienemmälläkin vauhdilla, ei väliä vaikka mopoilla ohi pyyhkisivät. Pääasia että saa sen nautinnon ja fiiliksen jota on lähtenyt hakemaan. Itse tykkään urheilupyörillä pitää senverran vauhtia että kokoajan pitää keskittyä ajamiseen niin silloin se tuntuu hyvältä.

Viikonloppuna Sudenajo Lieksassa.. mukavia mutkateitä luvassa. Jee!!