Joskus osoitan toisella kädellä "paikka", tuollaiselle autoilijalle. Vaan paha on mennä motkottamaan, vaikka en varmaksi muista... tiedä vaikka olisi itse tullut syyllistyttyä moiseen auton ratissa.
Tuota en ole itse tehnyt. Tai siis ei ole tullut mieleen tehdä. Viittoilla tai oikoa mutkassa.
Autoilijana, sellainenkin sivupersoona minussa asuu, olen hyvinkin huolellinen siitä että en oi'o edes risteysalueilla. (Ajoin nuorempana ammatikseni jakeluautoa pari vuotta. Siinä oppii jotain...)
Autoilijat jotka eivät käytä vilkkua risteysalueilla ottavat nuppiin kun ei tiedä kääntyvätkö vai menevätkö suoraan kuten vilkuttamattomuus tarkoittaa. Siinä sitten vartoilet seuraavatkin punaiset. Kas kun liikennevalot eivät aina tunnista moottoripyöräilijää ja tolpassa väri vaihtuu. Mutta parempi niin kuin olla hätätilanteessa.
Jotkut taas kokevat vilkun käytön oikeutena vaihtaa kaistaa vaikka tilaa ei olekaan. Moottoripyörällä ajaessa se huvittaa sillä tilaa voi tehdä helposti ja äkisti mutta autolla ajaessa tonniston siirto ei ole niin helppoa. Päinvastaisia, outoja, ovat autoilijat jotka eivät käytä ryhmittyessään vilkkua. Mistä muusta sen voi tietää paitsi siitä että liityntäkaista loppuu ja "sieltä se vain tulee". Vielä pahempi on se joka pysähtyy liittymäkaistan loppuun. Itse vilkuilet rakoa 120 km kulkevan jonon väliin kun joku on pysähtynyt kaistan päähän vartoilemaan, ilmeisesti, iltapäiväruuhkan päättymistä. Tai revontulia.
Tämä on ihan päivittäistä sillä asun ihanasti likellä kahden ison ja monikaistaisen moottoritien risteystä mutta metsän keskellä. On, yleensä ottaen, helppo lähteä taipaleelle ja päästä muutamassa minuutissa pois kaupunkiliikenteen harmeista. Keskustassa olen asunut kolmessa paikkaa ja paita on märkä ennen kuin sieltä moottoripyörällä on tiellä matkavauhdissa.
Tampere on onneksi pieni kaupunki ja sen "ruuhkat" ovat enemmän keksittyjä kuin todellisia. Muutaman minuutin viivytys on joillekin myrkkyä ja sen kyllä huomaa. Varsinkin nyt kun keskustassa on kielletty yksityisautoilu ja tehty uusia kävelykatuja ja yksisuuntaisia. Paikallisena tiedän hyviä kierto- ja oikoteitä jos moottoriteillä liikenne, yleensä onnettomuuden vuoksi, seisoo tai matelee.
Vierapaikkakuntalaiselle sanoisin että jos kohde ei ole aivan keskustassa niin Tampereen eri kehäteitä matka etenee varsin rivakasti eri puolille kaupunkia. Tosin kilometrejä kertyy helposti toistakymmentä kilometriä. Paikalliset osaavat kiertää, turistit tukkivat keskustan.
Nyt kun on tullut vanhaksi niin huomaa että suorituskyky on puolittunut ja havainnointi tuottaa jossain määrin ongelmia ja sattuu tilanteita tämän tästä. Osa on myös toisen osapuolen taitamattomuutta tai malttamattomuutta. Varsinkin nuoret jättävät huomioimatta että liikenteessä on myös senioreja joilla homma ei käy yhtä rivakkaan. Naisia usein moititaan mutta mielestäni toimivat liikenteessä varsin rauhallisesti. Tosin puhuvat yhtä aikaa puhelimessa, maalaavat kynsiä, toruvat takapenkin kakaroita ja ajavat. Meistä miehistä ei liene moiseen multitaskaukseen.
