Ruiskusuuttimista

[Pekka Karjalainen]

Viitaten motomatin vanhempaan, mutta aiheeseeni osuvaan lainaukseen:

Millainen homma on irroittaa ruiskusuuttimet (4/8V 1200 -kone)? Ovat hyvin tarjolla, mutta voiko mokata, ovatko plug and play -tyyppisiä? Ei näyttäisi paljon maksavan niiden testaus ja puhdistus, esim.:

http://www.finjector.com/fi/suutinhuolto/palvelu-1/
 
Kampiakselin asentotunnistimen vaihdolla ei ollut vaikutusta nykimiseen. Seuraavaksi tämä. Sikäli voisi olla oikea suunta, sillä ongelman pahentuessa pitkän matkan keskikulutus on tippunut 6,4 --> 5,4. Kartta on ollut koko ajan lambda-off ihan hyvällä syötöllä.

Onko kellään ollut noissa häikkää ja miten asiaa on ratkottu?


Lainaus käyttäjältä: motomatti - Marraskuu 02, 2010, 21:04:11

Nykyiset ruiskutussuuttimet ovat hyvin tarkkoja laitteita ja herkkiä epäpuhtauksille. Letkut ja liittimet sekä niiden aukominen ja vaihtaminen ovat riskikohtia niistä irtoavan lian vuoksi. Kun laittaa uusia letkuja tulee ne pestä hyvin sisäpuolelta ja kiinnittämisen jälkeen kierrättää polttoainetta ohi suuttimien kunnes voi olla varma että kuminmurenet tai muu roina on poistunut järjestelmästä. Huom! Ruiskutusjärjestelmässä on 2,5 - 5 bar paine riippuen ruiskun tyypistä ja säätöasetuksista. Bensa lentää melko pitkälle kun painepuolen letkua joutuu aukomaan. Paineen saa alas irrottamalla pumpun virtajohdon ja käynnistämällä moottorin. Sammuu ruuanpuutteeseen.

Virran kytkemisen jälkeen pumppu käynnistyy ja moottorinohjausyksikkö (ECU) antaa suuttimille ns Priming Pulsen eli suuttimet aukeavat hetkeksi ja polttoainetta on imukanavassa tällöin valmiina odottamassa käynnistystä. Siksi on suositeltavaa käynnistää vasta kun pumppu on pyöräyttänyt täydet paineet järjestelmään ja "esiryypytys" on suoritettu. Käynnistyminen täten varmistuu erityisesti kylmissä olosuhteissa.
Uusissa Guzzeissa (Breva, Griso, Norge) on tämän vuoksi käynnistys automatisoitu siten että starttinapilla annetaan vain lupa järjestelmälle suorittaa käynnistys. Nappia ei siis tarvitse painaa kuin lyhyesti.

[motomatti]

On epätodennäköistä että käyvän moottorin ruiskusuuttimissa olisi vikaa. Yhden suuttimen vioittuminen antaisi vihjeen toimimattomuudestaan tärisevänä käyntinä.

Ensin paine pois järjestelmästä.
Suuttimet lähtevät kun irrottaa letkut ja sähköliittimet. Letku irrotetaan niin että sen liitososa suuttimeen lähtee letkun mukana. Ei siis avata klemmareita vaan avataan liitososan ruuvi.
Sähköliitin on varmistettu jousilankalukituksella. Lankaa avataan sen verran että liitin irtoaa. Suutin vedetään ulos syvennyksestään. (Voi olla tiukassa sillä o-renkaat voivat olla tarttuneina varsin voimakkaasti.

Avautuneet polttoainekanavat peitetään että niihin ei pääse likaa ym haitallista. (Jostain syystä jotkin hyönteiset ja hämähäkit ovat kiinnostuneita tästä kohteesta.) Pieni muovipussi ja nippuside hoitaa asian.

Jos polttoaineen kulutus on laskenut niin tuskin syy on suuttimissa. Vikaa voi olla polttoaineen paineessa, jos pysytään polttoainejärjestelmän mekaniikan puolella. Paineen voi mitata mistä tahansa tankin ulkopuolisesta polttoaineletkusta ja verrata huoltokirjan arvoihin.

Mistä mahdollinen paineen alenema voi johtua onkin sitten useampisyinen juttu. Ensin tarkastetaan polttoaineen suodatin: koska se on viimeksi vaihdettu? Toimiiko paineensäädin? Entä pumppu?
Jos paineensäädin toimii niin toimii pumppukin suurella todennäköisyydellä. Sopivasti tukkeutuneen suodattimen toiminta voi olla ok alhaisilla kierroksilla mutta kun tehoa pyydetään niin paine putoaa. Tankin sisäinen letkutus voi myös vuotaa. Logiikalla nämä voi tutkia tankkia tai pumppukokonaisuutta purkamatta.

Ilmavuoto imukanavassa on yksi syy ja se ei näy jos lambda on kytketty pois.

Epäilykseni kuitenkin kohdistuvat moottorinohjaukseen: miksi lambda-takaisinkytkentä on ylipäätään otettu pois toiminnasta? Sen tarkoitus on pitää seos sopivana ja kulutus alhaisena.

Moottorinohjauksen kautta tutkiminen on helppoa kun sen voi tehdä istualtaan tietokoneelta näppejään sotkematta. Löytyykö sieltä vikailmoituksia tai omituisia lukemia eri antureiden signaalien osalta?

[Pekka Karjalainen]

Lambda-off on nyt siksi, että lambda on vikaantunut. Veikkaan, että se on ollut sitä jo kauan, ja on sotkenut asioita aiheuttaen nykimistä. Se on nyt kuitenkin pois laskuista. Viime kesänä toimi hyvin l-off -jutuilla. Näyttää siltä, että ainakin kaksi päällekkäistä vikaa on sotkenut käyntiä.

Bensan paine tuskin on kyseessä, sillä se vetää hyvin ja vauhtia riittää käskettäessä mm. kaksi päällä kaikilla laukuilla ylämäissä. Luulisi, että jonkin asteista puutumista ilmenisi jos ei saisi näissä tilanteissa soppaa riittävästi.

Onko noiden kuvien ruiskutuksen kestoissa mitään kummaa? Eka tyhjäkäynnillä ja toinen reilu 3000 kierrosta.

Sitten havaitsin, että tyhjäkäynnillä läppä vispaa 4,5 ja 4,7 välillä. Jos akseli väljä, niin riittääkö tuo kovaan ja terävään nykimiseen.

Diagin tallennetuissa vikakoodi P0335 - ei signaalia. Voi olla just tuo lambda. Mittaristossa ei vikakoodeja. En helposti löytänyt noita koodeja, mihin viittaa.

Ja sittenhän siinä on  erilaisia sensoreita... Kaatosensori, sivujalan sensori...

[Ikkala]

P0335 Crankshaft Position Sensor A Circuit Malfunction
Se tuli sinne varmaan silloin kun anturia vaihdettiin.

[Camn]

Tyhjäkäynnillä läppä vispaa 4,5 ja 4,7 välillä

Omassa (15M ecu / PF03C TPS) kun hyvin varovasti kaasukahvaa kääntää tyhjäkäyntiasennosta, hyppää GuzziDiag -näyttö heti yhdellä kokonaisella asteella suuremmaksi (ellei enemmän). Guzzidiag saa kaikki tietonsa suoraan ecu:lta. Pienillä kaasuläpän aukeamisarvoilla näytettävät arvot eivät ole kovin tarkkoja (koska ecu antaa epätarkkoja arvoja ulos).  Siksi esim. nyt puheena olevaa pyörää vanhempia muita malleja (käsin säädettävä, eri mallinen ecu) säädettäessä pitää käyttää mittaria, GuzziDiag näyttämää ei saa käyttää (liian epätarkka).

Edellisen perustelun/päättelyn johdosta uskallan arvella, että noin pieni heitto Guzzidiag -näytössä ei osoita TPS:n viallisuutta.

Riittääkö tuo kovaan ja terävään nykimiseen

Minulla oli muinoin juuri tuollaista.  Kun oli kaasu kovasti auki: veti aina hyvin.  Tasakaasulla joskus on/off tyyppistä nykimistä (jopa moottoritievauhdissa).  Vikaa ei näkynyt vikalogeissa eikä normaalilla digitaalisella volttimittarilla mitatessa. Vika tuppasi poistumaan joksikin aikaa, kun teki "potikan sahaamisen" (kaasua äärestä laitaan muutaman kerran). Ongelma loppui kun TPS vaihdettiin. TPS oli siis kulunut siltä alueelta tärviölle, missä sitä eniten käytetään (tuo kuluvin alue on omalla kohdallani siellä alkupäässä, jossain 3-25 asteen huituvilla). Oletko kokeillut: silloin kun on tuota nykimistä, liikuta kaasua äärestä laitaan muutaman kerran ja sitten takaisin haluttuun ajonopeuteen (jossa nykii).  Jos auttaa, voisi TPS olla kulunut yleisimmällä käyttöalueellaan.

[motomatti]

Jossain toisaalla oli juttua läppien läpätyksen vaimentamisesta. Sama asia hoitaa myös ehkäisevästi tps:n kulumisilmiötä. Ei anneta läppien lepattaa. Myös läppärunkojen välivivustoon syntyneet välykset aiheuttavat epämääräistä käyntiä. Alipainemittareilla toteutettu synkronointi on ihan ok toimi mutta se ei kerro oikein mitään todellisesta käynnistä ja läppien satunnaisesta lepatuksesta.

Ensimmäisen sivun puolivälin jälkeen: http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=7045.0

[TunturiTT]

Mutta lisääkö vivun massa tai lisätty jousi sitten akselille poikkeavaa kuormaa? Ja sitä myöten laakroinkin ja TPS:n kulutusta.

[motomatti]

Niin, itse olen tulkinnut että ilmavirta ravistaa tietyillä kierros- ja kuormitusalueilla kaasuläppiä. Lähinnä pienillä avauksilla. Kaasuläpissä on vipuvarret jotka ovat suht kiinteät läppien akseleihin. Vipuvarsien päissä on kiinni välitanko joka yhdistää vipuvarret yhdeksi synkronoiduksi kokonaisuudeksi. Kyseisen välitangon massaa kasvattamalla ravistaminen vähenee koska massa hillitsee liikettä. Tosiasiassa resonaatio siirtyy jollekin muulle, alhaisemmalle, taajuudelle. Todennäköisesti alle tyhjäkäyntikierrosluvun.

Silloin tps ei saa em. tietylle kierrosluvulle asettunutta resonaatiota rasitteekseen.
Asia on ihan silmillä ja koettamalla havaittavissa koneen käydessä.

Toki välitangon nivelet pitää olla jämptit. Yleensä välitangon oikean puoleinen pää on kulunut väljäksi. Sekin edistää epäsynkronia käydessä. Kyseiseen resonaatioon eivät vaimennetut tai nestoimiset synkronoitimittarit reagoi eli virhe ei näy mittareilla.

TPS on kiinni läppärungon akselilla kiinni suht napakasti. Eli sen keskiö heiluu juuri niin kuin läppäakselikin. Läppäakselilla voi olla kiertovälystä välitankoon nähden mutta ei tps:ään nähden. Läppäakselilla voi olla myös sivuttaisvälystä eli sen laakerointi on väljä. Se liike välittyy myös tps:ään. Pidän sitä myös haitallisena. Aika usein näkee ruokkoamattomia läppäakselien vivustoja. Lika läppäakselin laakerissa väljistää ajan kanssa. Erityisesti jos on vielä vapinaa.

Tutkikaa omissa laitteissanne olevat välykset. Erityisesti ne mallit joissa välitanko on läppärunkojen alapuolella. Niissä malleissa joissa on muoviset välitangot läppärunkojen yläpuolella on hieman erilaiset ongelmat mutta niissä tps:ät ovat myös kulutustavaraa vanhemmiten.

Asia taidettiin jo kertaalleen käydä läpi laittamani linkin keskustelussa.

[Camn]

tyhjäkäynnillä läppä vispaa 4,5 ja 4,7 välillä

Ymmärsin tämän niin, että kaasuläpät pysyvät mekaanisesti top -ruuviensa varassa, jousiensa pitämänä, tyhjäkäynnillä. Eivät mitenkään "lepattaisi" (sentään tyhjäkäynti kyseessä). Että kyseessä olisi pelkästään "ties mistä" johtuvat näytetyn arvon heittely.  Tps itse antaa hieman vaihtelevia arvoja + GuzziDiag -näyttämä pyöristelee aavistuksen heittelevää arvoa ylös/alas.  Tätä asiaa voinee kokeille myös kääntämällä "mahdollisimman vähän" kaasua tyhjäkäyntiasennosta auki: mitä GuzziDiag -näytössä näkyy. Käsitykseni mukaan arvot liikkuvat "hypähdellen", eivät tasaisesti vilistäen.  Että tästä näyttämästä johtuisi tuo heittely 4,5-4,7.

Yhtään en tiedä ovatko nuo arvot oikealla tasolla kun ei ole näistä uudemmista kokemusta.

[motomatti]

Yleismittarilla saa selkeän käsityksen tps:n signaalista. Hitaasti kääntäen voi löytää myös vikakohdan. Tarvitaan melko iso vikakohta että GD:llä asia tulee ilmi. Mikäli TPS ylipäätään lähettää jotain jännitearvoa ei vikatietoa tule. Juuri taannoin oli tutkittavanani sellainen TPS joka aluksi toimii ok mutta puolet kierrostaan se antoi vain yhtä jännitetietoa. Ei vikalogiin tietoa tästä.

Moottorinohjaus on siis jossain määrin sokea joillekin asioille. Jos on signaali olemassa niin sen mielestä asia on hyvin. Vaikka signaali olisikin epäkelpo. Eikä moottori toimi oikein.

TPS on helppo osa vaihtaa: ruuveilla kiinni ja perusarvo jännitemittarilla kohdalleen ja ajamaan. Niissä malleissa joissa TPS ei ole säädettävä perusarvo on asetettava ohjelmallisesti. Mitä modernimpi laite sen monivaiheisempi on kyseinen toimenpide. Mutta ei vaikea ollenkaan. Olen sen tehnyt jo useasti 7SM ECUun. Siinä on neljä TPS-anturia. Useimmissa malleissa on vain yksi.

TunturiTT kysyi hyvän kysymyksen: kestääkö kaasuläpän laakerointi vertikaalisen rasituksen jos välitankoon laittaa painon? Pitääpä tutkia tarkemmin. V10 Centaurossa on hyvin varhaisen mallinen läppärunkopari. Kun käyn kerholla niin katson ja kuvaan rakenteen.

[Pekka Karjalainen]

Tässä ketjussa tulikin jo hyvää tietoa tps:tä ja kaasuläpistä vivustoineen. Mulla tosiaan nykiminen selvää myös motarivauhdissa eli läpi kierroslukualueen. Myös moottorijarrutuksissa se on läsnä. Käyn illalla vielä motarilla vetämässä tuota kaasu auki-kiinni -metodia. Kovassa täyskiihdytyksessä en ole varma sen ilmenemisestä. Koetan sitäkin testailla nopeusrajoitusten puitteissa.

Onko muilla havaintoa vielä näistä läppien asteista tilanteessa, jossa mopo on diagin piuihoissa tyhjäkäynnillä. Kun kaasuun EI koske, niin vispaako asteet yhtään? Mulla siis vipattaa noin sekunnin välein 4,5 - 4,6 - 4,7 randomina näitä lukuja. Mietin vaan, että onko selkeä oire läppäakselivaivasta, että saisi potilaalle edes yhden diagnoosin  

No, Piikkiöön heitältää joka tapauksessa!

Riittääkö tuo kovaan ja terävään nykimiseen

Minulla oli muinoin juuri tuollaista.  Kun oli kaasu kovasti auki: veti aina hyvin.  Tasakaasulla joskus on/off tyyppistä nykimistä (jopa moottoritievauhdissa).  Vikaa ei näkynyt vikalogeissa eikä normaalilla digitaalisella volttimittarilla mitatessa. Vika tuppasi poistumaan joksikin aikaa, kun teki "potikan sahaamisen" (kaasua äärestä laitaan muutaman kerran). Ongelma loppui kun TPS vaihdettiin. TPS oli siis kulunut siltä alueelta tärviölle, missä sitä eniten käytetään (tuo kuluvin alue on omalla kohdallani siellä alkupäässä, jossain 3-25 asteen huituvilla). Oletko kokeillut: silloin kun on tuota nykimistä, liikuta kaasua äärestä laitaan muutaman kerran ja sitten takaisin haluttuun ajonopeuteen (jossa nykii).  Jos auttaa, voisi TPS olla kulunut yleisimmällä käyttöalueellaan.
[/quote]

[motomatti]

Jos TPS ei anna sammutetussa koneessa virta pääll randomina vaihtuvia lukemia mutta käydessä, tyhjäkäynnillä ja sen lähellä, vaihtuvia lukemia on pääteltävä että moottorin käyminen ja mitä todennäköisimmin, ilmavirta kaasuläpän ohi kulkiessaan aiheuttaa ilmiön.

Kaasuläpän fysiikasta: kaasuläpän liikeradasta ylivoimaisesti merkittävin alue on ensimmäiset asteet tyhjäkäynnistä alkaen. Sen jälkeen kaasuläpän merkitys vähenee kunnes loppuasteet ovat liki merkityksettömiä kun läppä on liki ilmavirran suuntainen. Samasta syystä TPS on epälineaarinen.

Moottorin imusykli nykii läppää sillä läpän takapuolella on vallitseva ilmanpaine mutta etupuolella on voimakkaasti vaihtuva ilmanpaine. Vaikka läppä on symmetrinen niin silti se pyrkii aukemaan silloin kun paine-ero on suurimmillaan. Tätä liikettä se tekee reilut viisisataa kertaa minuutissa silloin kun moottori on tyhjäkäynnillä.

Yksi keino on laittaa jämäkkä palautinjousi kaasuvivustoon. Se tosin tekee kaasun käännöstä raskaan. Massavaimennus ei vaikuta kaasukahvan tuntumaan. Molemmat tavat vähentävät läpän lepatusta edellyttäen että välitanko on välyksetön.

Välykset saa välitangosta pois, kokeellisesti, laittamalla koko väliangon mitalta kumilenkin vetämään kaikki välykset toiseen laitaan. Yleensä on jo sen verran välystä olemassa että tarvitaan uusi kalibrointi. Mutta jo tällä saa kaasuläpän liikettä hieman tasoitettua kuten myös käyntiä alakierroksilla.

Kaikenlaista olen joutessani kokeillut kunnes siirryin käyttämään välyksettömia laakereita välitangon päissä ja lisäämään hieman sen massaa. Massan lisäys ei paljoa auta jos mekanismissa on välyksiä.

Läpän akseleissa ei saa olla pystyvälystä eikä mihinkään suuntaan sivuttaisvälystä. Jos on niin jo pelkästään väljän akselinreiän kautta kulkee suodattamatonta ilmaa imukanavaan. Siksi akseleiden puhtaus ja säätömekanismien puhtaus on tärkeää. Kaupasta saa hyviä sprayliuottimia ja paineilmalla puhallellen töryt pois. Ympäristö kannattaa suojata sillä liuottimet eivät välttämättä ole hyväksi maalipinnoille eikä aina alumiinillekaan.

[Pekka Karjalainen]

Joopa, ei anna vaihtuvia asteita virta päällä kone sammuksissa mutta kun käy tyhjäkäyntiä niin sitten asteet vaihtelevat. Kävin myös testaamassa kaasu täysin auki-kiinni -metodia muutaman kerran peräkkäin. Tuntui että hetkeksi rauhoittui, mutta vain hetkeksi. No, tutkimukset jatkuvat.

[Camn]

Tuntui että hetkeksi rauhoittui

Uusi tps sitten...

[Pekka Karjalainen]

Toivotaan että sillä ori talttuu! Välillä aika rodeota ollut. Viittaisi myös siihen, että läppien akselit ovat kuluneet.