Moto Guzzi V7 pintaa syvemmältä?

[motomatti]

Nostin ja vanerinpala, tms joka jakaa painoa hieman laajemmalle.
Suuntaisnostin on kätevä laite lisäosineen.
Tässä jutussa laite näkyy parissakin kuvassa. Nostamassa takapyörää.
http://www.motomatti.fi/2017/05/california-1400-auton-rengas-taakse-osa.html

Piti hankkia aikanaan parikin silloin kun enemmän touhuilin H-D:n tuotteiden parissa. Niissä oli myös painavia rakenteita.

[TunturiTT]

Eteen on tulossa mahdollisesti eräs traktori. Siihen ei enää saa varaosia, lienee tehtävä. Nykyiselle omistajalle aivan ylitsepääsemätön tilanne. Omalle vaatimattomalle verstaalle iltapäivän keikka. Asennuksineen. En vaan pysty ymmärtämään, miten yksinkertaisia hommia loppujen lopuksi teetetään muilla? Ihmisethän niitä vehkeitä tehtaissa kun tekee.

[TunturiTT]

Itse olen tehnyt isolohkolle tällaisen nostimen. Muistaakseni takajalkatappirautoihin sorvasin holkit ja niistä nosto. Saa takarenkaan vaihdettua siivosti. Kolo on takarengasta varten, kun tuo poikkipalkki on pyörän keskikohdilla, laatikon alla.

[alekk]

Heh, se on mukava touhuilla kun on tilat ja taitoa.. jotain tuollasta TTT:n esittämää meinasin itsekkin väsäillä..

[TunturiTT]

Taito tulee harjoittelemalla. Ei ne tilat aina ratkaise, luovuutta peliin. Tein vaimon stiloon laatikon tiivisterempan talon edessä lumella. Ja Bectran etutolpat hangen keskellä pihassa. Tästä on jossain kuvakin, meininki kuin Venäjällä 

[alekk]

Taito tulee harjoittelemalla. Ei ne tilat aina ratkaise, luovuutta peliin. Tein vaimon stiloon laatikon tiivisterempan talon edessä lumella. Ja Bectran etutolpat hangen keskellä pihassa. Tästä on jossain kuvakin, meininki kuin Venäjällä 

   Heh, jos tilanne vaatii niin ei muuta ku hommiin!

Joo olen seurannut kun isäni on kaikki talouden autot Aina korjannut omassa pihassa. Kesäisin hiekalla ja talvisin lumella. Ja ihan koneremontista lähtien, kaikki hommat. Että juu ei tarvi tiloja
Nuorempana kun ajokortin sain, olin sikäli onnellisessa tilanteessa että oli semmonen autonharrastus kaveriporukka ja yhdellä kaverilla oli sitten tilat joita hän auliisti antoi käyttää ja aina auttoi, siinä sitten oppi siihen nosturin helppouteen.
Nykyään kun ajat on muuttuneet niin
Itsekkin olen nyt viimeaikoina käynyt isällä tekemässä meijän talouden autoremontit,pihalla, soralla kun siellä on kaikki työkalut.
 Ennen olin töissä paikassa missä oli pelit ja pensseerit. Sorvit, jyrsin, saha, maalausmahdollisuus, puuntyöstö, autonosturi. Siellä viitsi olla hieman pienemmälläkin palkalla kun harrastus mahdollisuudet oli niin hyvät
Nykyään esim metallin sahaus on työn ja tuskan takana alueellani, sorvista puhumattakaan!

[motomatti]

Moottoripyöräilyä voi harrastaa sujuvasti niin ettei yhtäkään mutteria avaa tai sulje ikinä. Muutama kerhokaveri hoitaa homman niin: merkkihuolto hoitaa kaiken. Todennäköisesti tulee myös halvimmaksi.

Kun on kaikki tarpeelliset työkalut korjaamiseen ja huoltoon niin silloin vaaditaan myös tilat missä niitä käyttää. Joskus muinoin kun selkä oli kunnossa niin aika vähäisillä tiloilla pärjäsi: kylmä puurakenteinen vaja. Vähien työkalujen vuoksi oppi myös soveltamisen taidon.
Näin onnistuu "bolt on" osien asennus ja tavallinen huolto osavaihtoineen oikein hyvin.

Rakenteluun, korjauksen ohella, tarvitaan jo paljon enemmän työkaluja ja mennään yksittäisten työkalujen arvossa yli tuhannen euron tasolle. Näille työkaluille tarvitaan myös säilytys- ja työtilat.
Mittavälineet ovat suht kallis hankinta mutta ne yleensä kestävät, oikein käytettyinä, tarpeeksi pitkään. Kun on puhdistus- koneistus- hitsaus- juotos-  ja mittalaitteet voi tehdä uniikkeja osia tai vain kopioita alkuperäisistä. Jopa paljon parempia osia kuin alkuperäiset.

Itselläni oli jälkimmäisen tason paja. Onnistui hiilikuitytyöt alipainekovetuksineen, koneistukset, sähkö- ja elektroniikkatyöt sekä materiaalin muokaus painosorvausta ja taivutusta myöden. Ja paljon muutakin kuten uä-pesut.

Tarkoitus olisi vielä hankkia tilat. Kun välineet jo ovat. Saa nähdä milloin.

[alekk]

Toki voi niinkin harrastaa, mutta ei ole mun pala kakkua. Tapoihini kuuluu tonkia kaikki mitä vähänkään itse pystyy  
Tarkoituksenani oli aluksi ostaa joku isolohkoinen guzzi ja siitä tehdä caferacer tyylinen pyörä, mutta tilojen puutteeseen se kaatui. Ehkä joskus.

[TunturiTT]

Aiheesta on palstalla ennenkin juteltu, mutta itsellä persaukisuus on ohjannut korjaamaan ja yrittämään itse. Halusi tai ei. Siihen kun lisää sen, ettei tehtaasta ole mielestäni lähtenyt valmiita laitteita, niin onhan se hommiin käytävä. En missään nimessä kehtaa väittää olevani mitenkään erikoinen velho korjaamaan tai rakentamaan, mutta kehtaan sanoa rakennelmiani itse tekemikseni. Mutta olen kyllä tehnyt monenlaista ja uskaltanut kokeilla korjata.

[alekk]

Korjaamokirjassa on ohjeet ja kuvat mistä selviää suht selkeästi toimenpiteet.
http://www.guzzitek.org/gb/ma_us_uk/750/V7Classic_022009_Atelier(GB).pdf
Kohdasta "Power supply" alaotsikko "injection".

HMMM, tämän linkin sivu 12 näyttää venttiilien välyksiksi imu 0,10mm ja pako 0,15mm

[Camn]

Mistäs se johtuikaan että suositellaan 0,05 mm tehtaan ohjearvoa suurempia välyksiä (ainakin V11)? Raksuttaahan se jo muutenkin...

[motomatti]

Korjaamokirjassa on ohjeet ja kuvat mistä selviää suht selkeästi toimenpiteet.
http://www.guzzitek.org/gb/ma_us_uk/750/V7Classic_022009_Atelier(GB).pdf
Kohdasta "Power supply" alaotsikko "injection".

HMMM, tämän linkin sivu 12 näyttää venttiilien välyksiksi imu 0,10mm ja pako 0,15mm

Molempiin arvoihin olen säätänyt. Pienemmillä välyksillä kilkattaa vähemmän.
Kyse on kuitenkin vain viidestä sadasosamillistä. Sen verran tekee virhettä helposti mitatessakin.
Guzzien työntötankoisissa v-koneissa venttiilivälys kasvaa moottorin kuumetessa.

Samalle moottorille voidaan antaa eri välyksiä eri maiden ja alueiden vuoksi. Esimerkiksi Californian osavaltion alueella pitää olla pienemmät venttiilivälykset joidenkin mallien osalta. Myös Euroopassa on sellaisia alueita. Kuullostaa pöljälle mutta kun katsoo korjaamo/huoltokirjoja niin sieltä selviää että näin on.

Omissa pyörissäni olen huolehtinut että moottori lämpenee nopeasti ja käy kuumana normiajossa. Siksi käytän myös pienempiä venttiilivälyksiä. Jopa 1400 koneessa. Kuumana alkaa räpinä kuulua kun moottorin lämpötila on 100 - 120 astetta. Osaan äänestä vaikuttaa öljykalvon oheneminen osaan lämpölaajenemismuutokset.

Niissä Guzzeissa joissa ei ole erillistä jäähdytintä on moottorin lämpötilan hallinta hankalaa koska riittävän käyntilämpötilan saa vain rasittamalla konetta runsaasti tai hyvin lämmin sää tai käyttäminen paikoillaan.

Liikkeelle lähtiessä on hyvä tapa käynnistää pyörä ensin ja sitten ryhtyä pukeutumaan varusteisiin. Muutaman minuutin aikana kone lämpenee paikoillaan käydessä sopivasti että lisärikastukset kytkeytyvät pois ja katalysaattorit tavoittavat käyntilämpötilansa.

Asuinyhtiöni pihassa ei saa käyttää tyhjäkäyntiä vaan lähden ajamaan hitaasti ja kuormittamatta konetta ennen kuin moottoriöljyn lämpötila on yli 60 astetta. Onneksi on pikkukatuja ja liikennevaloja matkalla.

Jos on aikeissa vaihtaa pyörää tämän tästä niin antaa mennä vain kylmällä koneella. Murhe tulee vasta myöhemmin ilmi ja jollekin toiselle henkilölle.

[TunturiTT]

Mistäs se johtuikaan että suositellaan 0,05 mm tehtaan ohjearvoa suurempia väläyksiä (ainakin V11)? Raksuttaahan se jo muutenkin...

Johtuu siitä olettamasta, että koneen kuumetessa äärilämpötiloihin, välykset voivat pienentyä.

[Camn]

MM:Guzzien työntötankoisissa v-koneissa venttiilivälys kasvaa moottorin kuumetessa.

TT:Johtuu siitä olettamasta, että koneen kuumetessa äärilämpötiloihin, välykset voivat pienentyä.

V11.de:"Venttiili-istukoiden vaurioiden välttämiseksi on alkuperäisohjeen välykset 0,10/0,15 vaihdettava arvoihin 0,15/0,20 mm, myös tyhjäkäynti paranee.

Ota näistä nyt sitten selvää... Noilla suuremmilla on menty, en muista että kukaan olisi koskaan muuta suositellut (tämä esimerkki V11). Siinähän raksuttaa.

[TunturiTT]

Se on siis se virallinen syy. Jokainen tehnee kuten tahtoo. Omassa on eurooppalaiset, user manual arvot. Amerikkalaisilla on puolet metelisyistä. Ja ilmeisesti myös joitain tapauksia palaneita venttiileitä.