Jarruletkut

[motomatti]

Paljon voimaa tarvitsevat jarrut voivat yllättää nykymotoristin joka on tottunut käyttelemään jarruja parilla sormella. Kohta meillä on motoristisukupolvi joka on oppinut vain ABS:n käytön. Ensimmäiset ABS-jarrut tulivat moottoripyöriin jo 80-luvun lopulla mutta muutama vuosi sitten tulivat pakollisiksi vaiheittain.

Larion jarruilla kyllä pärjäsi mutta isolohkoisissa on vajaatehoisia jarruja. Pikkulohkoisten katuenduromalleissa oli heikohkoja jarruja. Hyvillä jarrupaloilla ja -letkuilla voi asiaa auttaa jonkin verran. Tai laittamalla yhden jarrulevyn lisää jos pyörä on vain yhdellä etulevyllä. Samalla palojen ja levyjen vaihtotarve vähenee. Monissa malleissa on siihen valmius. Muutamat ovat niin tehneetkin.

Opettelin silloin jarruttelua ja muuta moottoripyöräilyyn liittyvää kun suurimmassa osassa pyöriä oli vaijerikäyttöiset rumpujarrut vakiona. Niitä piti puristaa melkoisesti. Lisäksi niiden jarrutusvoima saattoi vaihdella eri jarrutuskertojen välillä. Markkinoilla oli kyllä hyviäkin rumpujarruja mutta ei niitä ollut niissä pyörissä joihin oli varaa.

Rumpujarruissa on paljon enemmän ylläpitotarvetta kuin mitä levyjarrut kaipaavat.

Jarrujen hitaaseen muutokseen huonommiksi tottuu eikä siihen tule kiinnitettyä huomiota ennen kuin tulee tosipaikka. Sitä ennen pitäisi ryhtyä asialle.
Omien pyörieni osalta teen varsin säännöllisesti jarrujen tarkastuksen. Riippuen ajomäärästä. Jarrupalojen kulumista seuraan katseella sillä useimissa levyjarruissa palojen vahvuuden pääsee näkemään purkamatta mitään. Taskulampusta voi olla apua. Myös kamera/puhelin mahtuu ahtaaseen paikkaan.

Jos toinen pala kuluu nopeammin kuin vastakkainen pala niin on syytä epäillä vakavahkoa vikaa.
Jos on liukusatula kysessä niin liu'uissa on vikaa tai jos on vastakkaismäntänen satula niin yksi tai useampi mäntä on jumissa.

Liika jarruneste säilössä saattaa myös kuluttaa paloja ennenaikaisesti. Se ei ole yleistä mutta uusilla motoristeilla silloin tällöin ilmenevä vaiva kun ollaan huolissaan jarrunesteen riittävyydestä palojen kuluessa. Tehdään siis ylitäyttö tietämättään. Sama koskee uusien palojen asennusta. Joillakin on tapana lisätä nestettä palojen kuluessa mutta kun laitetaan uudet palat niin nestettä onkin liikaa. Nykypyörissä on niin isot jarrunestesäiliöt että niiden tilavuus riittää jarrupalojen loppuun kuluttamiseen.

Jos jarrunestettä kuluu on selvää että jossain on vuoto. Jarru voi pitää kun jarrutetaan jos vuoto on joissain sylintereistä mutta kun painetta ei ole voi nestettä vuotaa. Johtuu vanhoista tiivisteistä tai syöpyneistä ja likaisista sylintereistä. Vuoto on yleensä helppo paikallistaa.

Sellaisilla keskipitkien matkojen rauhallisesti ajavilla motoristeillä kuten minä, pyrkii käymään niin että jarrut jumittavat käytön puutteessa. Pitää välillä runtata jarrua kunnolla että pysyvät vireessä. Samalla hieman puhdistuvat. Kevät on huonointa aikaa jarruille kun lentää kaikenlaista rapaa ja pölyä.

[TunturiTT]

Rumpujarruissa on yksi ylitse muiden ominaisuus; ne eivät laahaa. Levyjarruissa tämä on käytännössä aina läsnä.

[motomatti]

Rumpujarruissa on yksi ylitse muiden ominaisuus; ne eivät laahaa. Levyjarruissa tämä on käytännössä aina läsnä.

Joskus katselin kyseistä asiaa ja mietin että kumpi kuluttaa enemmän jarrupaloja: niiden jatkuva mutta hyvin lievä laahaaminen vai itse jarrutus. Siksipä onkin hyvä pitää levyjarrusatulan mekanismeista (pellilipareet, tapit, langat, ym pikkuosat ja kelluvan levyn osat) huolta puhdistamalla ja vaihtamalla mikäli niissä on vikaa tai kulumaa. Niiden ansiota on että palat eivät pakene liian kauaksi levystä mutta jäävät niin lähelle että jarrukahvan/polkimen liike ja tuntuma on identtinen joka jarrutuksessa.

Rumpujarruissa pitää säätämällä pitää huolta siitä että jarrutuntuma ja kahvan/polkimen tyhjä liike on tietyissä rajoissa. Hydraulisessa rumpujarrussa, joita ei kovin monissa moottoripyörissä ole, on yleensä automaattisäätö.