Tiemerkinnöistä

[Junkers]

Alla olevan linkin uutisessa kerrotaan tiemerkintäkokeiluista. Erilaiset tärinäraidat ja leveät jyrsintäurilla varustetut keskiviivamerkinnät ovat yleistyneet viime aikoina. Periaatteessa ihan hyvä ajatus, mutta huonosti toteutettuina voi niiden vaikutus liikenneturvallisuuden kannalta olla jopa negatiivinen. Moottoripyörällä liikkuessani suhtaudun tuollaiseen jyrsintäurilla toteutettuun keskiviivamerkintään aina melko varauksellisesti (huomaan aprikoivani, miten tuollainen merkintä milloinkin pyörää muljauttaa kun sen joutuu viistosti ylittämään). Sitäkin olen tykönäni pohtinut, että talven vaihtuvilla säillä tällaiset urajyrsinnät keskiviivalla keräävät hyvin helposti vettä ja jäätymisen seurauksena kaistojen väliin saattaa syntyä muuta tienpintaa liukkaampi alue. Tuskinpa sekään liikenneturvallisuutta paljon lisää.

No ihmiskokeillahan tämä selviää kuten saksalaisten autojen pakokaasujen haitallisuus. Kun sitten käy oikein pahasti, onnettomuuden syitä tutkii liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta, jossa yhtenä asiantuntijana on tienpidosta vastaavan tahon edustaja.   

https://www.motouutiset.fi/fi/moottoripyorat/uutiset/6272/Suomen-Motoristit-on-huolissaan-teitten-siniaaltojyrsinn%C3%A4n-riskeist%C3%A4-motoristeille---vaaralliset-urat-VT19ll%C3%A4-edelleen-korjaamatta.htm?ref=related

[motomatti]

Tää asia on ilmeisesti ikuisuusasia. Samaa saamatonta hommaa Liikenneministeriössä. Aikanaan kun olin Smoton puheenjohtajana kävin joitaḱin kertoja L-ministeriössä kutsuttuna.
Silloin oli aiheena kaistamaalukset, vaijerikaiteet ja opastenuolet asfaltissa. Keskusteluja käytiin aiheesta.
Aika lailla hämmästytti kun jokin virkamies esitti että jos rajoitetaan kyseisillä tieosuuksilla moottoripyörliikennettä niin vaara ei kohdistu moottoripyöräilijöihin silloin. Liikennemerkki siihen oli jo olemassa.
Vaijerikaiteita on teillämme edelleenkin, sateella liukkaita kaistanuolia on ja uutena siniaaltojyrsintä johon pakkanen ja vesi tekevät nopeasti pahojaan. Mutta voihan sen aina korjata liukkaalla ja kohollaan olevalla muovimassalla miten on tehty muunmuassa kolmostiellä.

[Pekka]

En tiennytkään mitään mistään siniaaltojyrsinnästä tätä ennen. Toki olen huomannut tärinäraitoja ja uria teillä olevan.
Tuntuu jotenkin järjen vastaiselta jyrsiä valmiiksi ura asfalttiin, kun niitä on teillämme muutenkin ihan riittämiin.
Itse en ole kokenut vielä tärinämerkintöjä ongelmalliseksi moottoripyörällä ajaessani. Toki ne huomaa mutta ne eivät
ole vaikuttaneet ohjaukseen ainakaan sen enempää kuin muutkaan tienpinnan epätasaisuudet.
Sen sijaan auton ohjaukseen vaikutus on selvä, kaistojen välinen jyrsintä kampeaa autoa selvästi vastaantulevien
puolelle, varsinkin talvikelillä. Asia tuli jälleen todettua MP messumatkan yhteydessä.

[motomatti]

Sen sijaan auton ohjaukseen vaikutus on selvä, kaistojen välinen jyrsintä kampeaa ohjausta selvästi vastaantulevien puolelle, varsinkin talvikelillä.

Tuossakin lienee ajoneuvokohtaisia eroja. Pääasiassa ajelen pikkupakulla täällä Treen seudulla ja ajoittain Nurmijärvelläkin. Mutta huolestuttavaa on jos tosiaan kampaa vastaantulevien alle.

Paljon käyttämilläni reiteillä näillä seuduin olen noiden tärinäraitojen yli ajellut sekä moottoripyörällä että autolla. Raidan huomaa molemmissa. Moottoripyörällä varsin heikosti. Jos ei ole pikkupakussa kuormaa takana niin takapää kyllä pärrää kuuluvasti.

Urissa pesii vettä vaikka sateesta olisi jo pidemmän aikaa. Jos siihen menee kastelemaan renkaansa niin on päivänselvää että liukkaampaa on hetken matkaa. Myös renkaan lämpötila voi pudota kastuessaan. Autoja on joskus tarvinnut väistää pientareelle tärinäraidan taakse. Se ei ole lainkaan miellyttävää. Siinä ei ole miellyttävää jarruttaa kun koko ajan täristää. Voi ABS-jarrut saada omituista signaalia.

Olen myös huolissani varsin paksulla maalimassalla tehdyistä suuntanuolista keskellä kaistaa. Itse maali on liukkaampaa ja kohollaan sen verran että saattaa kammeta renkaan suuntaa. Lisäksi ne ovat juuri siellä missä mielenkiintoa pitäisi suunnata muun liikenteen suhteen. Autossa istuja ei tätä tajua kun siihen ei juurikaan mainitut seikat vaikuta.

[TunturiTT]

Nykyajan leveät renkaat ovat uraherkempiä. Siinä on sekin hyvä puoli, että jyrsintää tarvitaan vähemmän, mutta huomio on taattu.

[motomatti]

Nykyajan leveät renkaat ovat uraherkempiä. Siinä on sekin hyvä puoli, että jyrsintää tarvitaan vähemmän, mutta huomio on taattu.

Renkaan profiilisuhde autossa kun lähenee nollaa niin varmasti tuntuu tärinää.
Moottoripyörissä kun on monenlaista kiikkua. Loivempi keula ei niinkään herkästi reagoi tärinäraitoihin mutta pysty sportin keula saattaa täräyttää näpeille selkeämmin. Renkaan tyypillä ja rengaspaineellakin on asiassa vaikutusta.
Itse olen kesäaikaan vielä tien reunat erottanut jopa reunamaalaamattomilla teillä. Onko nämä tärinäraidat vastaantuloa että voi ajon aikana tehdä muutakin. Olen kuitenkin olettanut että tulevat autojen ajoautomatiikat syynäävät kaistamaalauksia eivätkä tärinäraitaa. Mitenkähän ne siihen reagoivat.....

[TunturiTT]

Luonnollisesti tienpinnan karheus vaihtelee kaistan leveydellä, kun ajoneuvot tuppaavat kuluttamaan ajouria. On siis kulunutta ja kulumatonta pintaa.

[Pekka]

Sen sijaan auton ohjaukseen vaikutus on selvä, kaistojen välinen jyrsintä kampeaa ohjausta selvästi vastaantulevien puolelle, varsinkin talvikelillä.

Tuossakin lienee ajoneuvokohtaisia eroja. Pääasiassa ajelen pikkupakulla täällä Treen seudulla ja ajoittain Nurmijärvelläkin. Mutta huolestuttavaa on jos tosiaan kampaa vastaantulevien alle.


Urissa pesii vettä vaikka sateesta olisi jo pidemmän aikaa.

Mielestäni puoltaminen tärinäraidan puolelle on luonnollinen asia. Raitaan joutuvan renkaan vierintävastus kasvaa, varsinkin jos jyrsintä on täynnä vettä tai lunta/loskaa. Auto yrittää pyörähtää enempi vastustavan pyörän ympäri. Samalla tavalla käyttäytyvät nykyinen etuvetoinen Transporter ja edellinen
takavetoinen Transit. Isosta kampeamisesta ei ole kysymys, vaatii kyllä kuskilta välitöntä reagointia tapahtumaan.
Nuo molemmat ovat käytännössä henkilöauton kokosilla renkailla ja alustalla varustettuja, varmaan kevyemmät ajoneuvot reagoivat vähemmän.

[TunturiTT]

Mulla on selvästi yleistä linjaa kapeampi auto. Siis raideväliltään. Sillä huomaa huojahtelua ajossa, kun yrittää päättää kummassa urassa ajaa. Olen nyt vuoden ajanut tuolla, ensi alkuun tuli yllätyksenä miten uraisia hyvänäkin pitämäni tiet ovat olleet. Jyrsittyihin uriin tuo ei erikseen hyökkää, kapeat renkaat ja kevyempi paine tietä kohti varmaan avustaa.

[motomatti]

Moottoripyöriin palatakseni: Pekka ja minä muistamme ajan kun 130 leveä 90-sarjalainen oli sporttinen rengas takapyörään. Nyt se on eturengasleveyttä ja paljon leveämpiäkin on. Takana ei ole yli 200/60 kokoiset edes harvinaisia.
Nyt leveät renkaat ovat yleisiä mutta tiessä on pituussuuntaisia kulumaraitoja, paikkauksia, maalauksia ja tahallista tärinää. Leveä rengas reagoi herkemmin korkeuseroihin kuin kapeammat kumit. Toki ilmiötä voi hallita mutta jos renkaiden antaa mennä itsekseen niin ajourassa alkaa loivaliikkeinen heijaus puolelta toiselle. Kun aja loivasti ajoratamaalukseen niin se heilauttaa pyörää. Ei sekään ole kovin haitallista eikä vaikeaa mutta ei sitä kaipaisi silloin kun on muutakin tapahtumaa.

Näihin kulumajuttuihin emme varmaankaan voi puuttua sen kummemmin kuin muutkaan tienkäyttäjät mutta ne paikkaukset pitäisi tehdä hyvin ja oikeasta aineesta oikealla menetelmällä eikä mistään kylmäbitumista. Sitäkin vain näkee. Liikenteen olisi tarkoitus täytetaine siloittaa.

Nämä jyrsinnät, epäonnistumiset paikkauksessa sekä ajoratamaalauksiin voimme kyllä puuttua. Suora väylä on tienkäyttäjän linja. Sinne soittaminen voi suoraan korjata jonkin yksityiskohdan jos siellä virkailija katsoo asian tarpeelliseksi.
Muutoin laajempi vaikuttaminen on sitten sitä poliittista toimintaa. Aluehallintovirastoon voi valittaa ja jopa ehdottaa parannusta. Siitä ylöspäin ollaankin sitten jo etujärjestötasolla joihin voi ilmoittaa ongelmista. Viimeisenä on tietysti kansanedustuslaitos mutta sen saaminen toimimaan voi olla hitaanlaista. Mutta kyllä sielläkin koko ajan jotain tapahtuu.

Niin. Teiden kunto maassamme taitaa olla jo enemmän kuin kansallinen häpeä. Nastarenkaista luopuminen voisi olla yksi lääke. Epäilys siitä että onko teiden pohjien kestävyys kunnossa isompien ajoneuvojen ja lisääntyneen liiketeen tasolla. Epäilen.

Mutta mitäpä minä valittaisin: vanha patu ajaa vanhalla pakulla alle rajoitusten lähiseuduilla noin kerran viikossa ja kun vähän kauemmas lähdetään niin otetaan eväät mukaan ja körötellään. Suvella moottoripyörällä kauniilla ilmalla pienempiä teitä maisemia katsellen. Ennen sentään ajoin työmatkoja pyörällä auton ohella. Nyt ei ole enää yhteiskunnallista syytä valittaa mistään.

[Pekka]

Teiden kunto maassamme taitaa olla jo enemmän kuin kansallinen häpeä. Nastarenkaista luopuminen voisi olla yksi lääke. Epäilys siitä että onko teiden pohjien kestävyys kunnossa isompien ajoneuvojen ja lisääntyneen liiketeen tasolla. Epäilen.

Mistäköhän tässä on alun perin säästetty? Maaperätutkimus jäänyt tekemättä?
https://yle.fi/uutiset/3-10056564

Mitä tulee ajoradan pikipaikkauksiin, ei se ole pelkästään suomalainen ilmiö. Viimeiksi on rengas lipsahtanut Saksassa kun
olen pikipaikan yli ajanut.

[TunturiTT]

Onhan tuo takavuosina oikaistu Lusin tiekin jo surkeassa kunnossa. Poikittaista hyppyä hypyn perään. Alkuperäisen tien korvaamiseen ja korjaamiseen meni jo parikymmentä vuotta, niin ei kannata henkeä pidätellä täysremontin kanssa..

[motomatti]

Tässä on Smoton asiaa sivuten juurikin tietekniikkaa, älyliikennettä ym sopeuttamistarvetta.
https://www.smoto.fi/?p=5724