Akkulaturi

[Junkers]

Brevan akkua täytyy talvella varmaan latailla. Autotallista löytyy kuvan mukainen toimiva kampe, jolla on tähän saakka lataushommat hoideltu. Sen verran on laitteella ikää, että on vielä kotimaista työtä. Onko uusissa latureissa jotain sellaisia ominaisuuksia, että kannattaisi rahaa sellaiseen kuluttaa ? Ei kai tuollakaan akkua tärvele ? Kyseessä on keväällä ostamani AGM-akku.

[TunturiTT]

Pitäis olla älylaturi. Tuo lienee pelkkä muuntaja? Sellainen voi kiehuttaa geeliakun rikki.

[Vierailija]

BTW mulla olis tarpeeton Optimate 3, lahjoitetaan hyvään kotiin, jos joku tarttis? Siinä on kylläkin Hondan laatikko, mutta ladannee muitakin akkuja.

[motomatti]

Kyllä tuolla Latinkilla latinkiin saa tarvittaessa mutta pitäisi olla vieressä vahtimassa ettei latausvirta kasva liian suureksi.
Liian nopea lataus kiehauttaa akun ja silloin ei hyvää seuraa. Latinki sopii isoille akuille mutta pikkuakuille pitää olla hellävaraisempi.

[Pekka]

Samanlaisissa kuorissa olevia latureita on pari ollut. Eri merkkisiä mutta ihan "mopoja" jos tarvitsee moottoripyörän
akkua ladata. Jännite taitaa olla sen verran epämääräistä, että lataa akun hieman yli puoleen varaukseen ja keittää sitten vedet pois.
Kun laittoi kiinni isompaan, kunnossa olevaan mutta tyhjäksi purettuun akkuun, tuli laturista savu ulos.
Käytän moottoripyörän ja auton akkujen lataamiseen samoja latureita kuin rc-helikopterin akkujen lataamiseen.
Niillä voi valita latausvirran ja jännitteen sellaiseksi kuin haluaa/akku vaatii tai sietää. Saa oikeasti 100% varaukseen.
Huonoa on kun näitä latureita joutuu pikkuisen vahtimaan ja tekemään jopa jonkinlaista ohjelmointia ennekuin rokkaa.
Jotkut näistä eivät välttämättä suostu lataamaan jos lämpötila alkaa mennä pakkasen puolelle.
Tosin on tullut ostettua satunnaista tarvetta ja ylläpitoa varten Lidlistä pari tarjouslaturia. Ainakin aktiivisemmassa käytössä ollut on toiminut hyvin.
Lumihiutaleasennossa latausjännite on siinä riittävän korkea. Huonoa on kun jättää verkkovirran katketessa homman kesken.

[Urpo ja Turpo]

AGM-akkujen ohjeissa sanotaan yleensä, että latausjännitteen pitäisi olla mahdollisimman
tasaista ja 14,4V.

Kuvassa Latinkia vastaavan vanhan Matti-laturin tyhjäkäyntijännite. Ei kyllä täytä
kumpaakaan kriteeriä.

[motomatti]

Aikas hurja. Jännite näyttää kipuavan 19 voltin tietämiin huipuissa.
Millaisella kuormalla kyseinen vaihtelu on mitattu ja millainen oli pulssin taajuus?

[TunturiTT]

Varmaan piikkaa aika korkealle mopon akkuun laitettuna. Ei kauaa pysy kiehumatta.

[Urpo ja Turpo]

Näissä vanhoissa latureissa on ainoastaan muuntaja ja kokoaaltotasasuuntaaja.
Taajuus on siis verkon vaihtojännite tasasuunnattuna, huippujen väli 10ms.
Kuva on ilman kuormaa, en uskalla tuohon omaa moottoripyörän akkua laittaa.

Hellävarainenhan tuo on akulle verrattuna vaikka hitsaustasasuuntaajaan. Youtuben
syövereissä jossain on video Katepillarin käynnistämisestä Alaskassa. Nuotio alle
ja akun virkistystä hitsaustasasuuntaajasta.

[egon]

Olen samanlaisella Matti-laturilla tullut toimeen viimeiset 25 vuotta. Tosin tavallisten lyijyakkujen kanssa. Ladattu on autojen, traktoreiden ja moottoripyörien akkuja, mutta moottoripyörän akut käyttäen sen verran etuvastusta, ettei virrat ole nousseet yli 1,5 ampeerin, eikä laturia ole käytetty kuin sen verran että on koneet saatu tulille. Ei siis jätetty yökaudeksi yksinään kiehuttamaan akkua.

Kovilla keleillä olen traktorin ruuvannut käyntiin hitsauskoneella monet kerrat. Jos traktorin oma akku on täysin tyhjä, niin temppu ei onnistu, mutta jos virtaa on sen verran, että se joten kuten vie puristuksen yli, niin hitsauskoneella riittää noin 100 ampeerin buustaus, niin startti pyörii kuin kahvimylly.

Niin, ei ole vielä hajonnut mitään, mutta kukapa sen tietää vaikka vielä joskus jotain menisi rikki.

[motomatti]

eikä laturia ole käytetty kuin sen verran että on koneet saatu tulille.

Varsin normikäytäntö monilla keväisin. Akku päästetään talviaikana purkautumaan itsekseen ja sitten keväällä sen verran latausta ja kahvinjuontia Kerholla että jossain vaiheessa starttaa. Sitten ensiajelulle. Kohta tulee puhelu että tulkaa hakemaan pois tai tuokaa vara-akku. Ei starttaa enää. Syynä ei ole lataus vaan sen puute talvikaudelta. Akku on "kypsynyt" purkautuessaan itsekseen kuukausien mittaan. Täysi ja täytenä pidetty akku säilyy pidempään toimintakuntoisena. Vajaana oleva akku vanhenee ennen aikojaan. Joskus jopa muutamassa kuukaudessa.

Kovilla keleillä olen traktorin ruuvannut käyntiin hitsauskoneella monet kerrat. Jos traktorin oma akku on täysin tyhjä, niin temppu ei onnistu, mutta jos virtaa on sen verran, että se joten kuten vie puristuksen yli, niin hitsauskoneella riittää noin 100 ampeerin buustaus, niin startti pyörii kuin kahvimylly

.
Enpä menisi nykytraktoria noilla keinoin käynnistelemään. Mutta 80-luvun ja vanhempiin laitteisiin käyvä keino varauksin.

[TunturiTT]

Uudemmissa traktoreissa on latausterminaalit koneen ulkopuolella ja niiden takana jonkin verran älyä. Ohjelmoitu kestämään tarkoituksella epämääräistä latailua. Ainakin siinä suurimmassa suomalaisessa.. 

[motomatti]

Ei kai enää ole oikeasti suomalaista traktoria Takran ja Valmetin jälkeen.

[TunturiTT]

Kovasti niitä tuossa naapuripitäjässä rakennetaan ja paikallisesti suunnitellaan..

[Junkers]

Kyllä tämä nyt alkaa siltä näyttää, että akkulaturikaupoille on lähdettävä. Motonetissä noita näkyy olevan useampia eri malleja tarjolla. Latinki jääköön kuitenkin autotallin hyllyyn jos vaikka joskus olisi tarvetta isomman akun lataamiseen.

Nuotio öljypohjan alla on pistämätön konsti kun pakkasta on yli 25 astetta ja pitää isohko lohkolämmitintä vailla oleva dieselkone käynnistää. Kokeiltu on kossina.