Liikenne ja sääntöjen noudattaminen on erinomainen ja loppumaton puheenaihe.
Liikennesäännöt ovat kaikille samat. Liikennesääntöjen tulkinnat ovat kaikille erilaiset.
Uskoni liikennesääntöjen noudattamisessa, oman tulkintani mukaan, on kärsinyt uskottavuusongelman. Parempi on noudattaa niitä muiden tulkintoja. On vain toisinaan vaikea arvata mikä tulkinta on käytössä.
Yksinkertainen esimerkki: minulle syttyy monikaistaisessa risteyksessä vihreä valo. Lähden liikkeelle normallisti sen kummempia repimättä koska ei ole kiire seuraaviin liikennevaloihin. Silti vasemmalta tulee vauhdilla Avensis taksikyltti katolla. Taksikuski painoi pilliä, minä väistöin. Näin yhteisymmärryksessä ylitimme risteyksen.
Tarkoittaa että "taksikuskin vihreillä" ehtii vielä kun on pelkkiä autoja liikenteessä. Mutta moottoripyörä lähtee, isommin yrittämättäkin, sen verran liukkaasti että totuttu käytäntö särkyy ja kuviteltu turvallisuus menetetään.
Monet muutkin kuin ammattiautoilijat livahtavat vaikka keltainen on jo sammunut. Joskus laskenut että sen jälkeen kun itse tunnen huonoa omaatuntoa että menin keltaisella valolla risteyksen yli niin pari - kolme muuta perässä.
Yksi asia huvittaa: kun kaukana palavat vihreät valot niin sinne kiihdytetään että ehdittäisiin niistä. Loogisesti kannattaa noudattaa nopeusrajoitusta tai jopa hiljentää sillä suurella todennäköisyydellä valot ehtivät vaihtua. Vain pari kertaa olen jäänyt liikennevaloihin niin että valot eivät ole vaihtuneet minulle vihreäksi lainkaan. Molemmilla kerroilla moottoripyörällä. Automatiikka ei tunnistanut pyörää.
Kysyin tutulta konstalta tähän ratkaisua. Että kun on kymmenenkin minuuttia odottanut eikä muuta liikennettä ole, saako ajaa erityistä varovaisuutta noudattaen? Vastaus oli että punaista valoa ei saa ohittaa kuin hätätilassa. Ja kyseinen valojen vaihtumattomuus ei sellainen asia ole. Jatkokysymykseni oli että miten pitäisi ongelma ratkaista. Ratkaisu oli helppo. Sammutetaan ajoneuvo, noustaan sen päältä pois ja talutetaan pyörä jalankulkijana pois tilanteesta.