Ajoarkuus

[I.H.]

Varsinkin jos ohitettava BMW tai Audi.   

[I.H.]

Aikanaan kun olin vielä töissä niin työtehtäviin kuului ajaa kuorma-autoksi rekisteröityä iso pakua. Usein matka oli välillä Nokia - Lohja ja takaisin. Autossa sinänsä mitään vikaa ollut mutta isohkon moottorin ns turbokynnys oli jyrkkä ja se oli juuri 80 km/h nopeuden kohdalla viitosvaihteella. Autoa ei voinut ajaa tasakaasulla. Jos oli alle 80 ja hieman kiihdytti niin nopeus karkasi välittömästi sakkoluvuille. Sitten taas moottorijarrutusta. Tasan 80 oli mahdottomuus. Nopeuden pitäminen vaati siis huomattavasti huomiota. Tämä siis vuosituhannen vaihteen autolla. Nykyään kyseistä ongelmaa ei enää liene missään autossa.

Itsellä on ahdettu diesel käyttöpakussa ja ajaessa asiaa ei tiedä mitenkään. Ei vingu eikä nykäise. Ajaminen on kuin bensakoneella ajaisi.

Moottoripyörällä vakaan ajonopeuden pitäminen ei ole ollut ongelma. Monessa Guzzimallissa on ollut kaasukahvan yhteydessä ruuvi josta saa kaasukahvan jäykistettyä siten että se pysyy asennossaan. Ylämäkiin pitää hieman kiristää ja alamäkiin vähentää. Toimii oikein hyvin isolla moottorilla. Kaksitahtisessa tai pienimoottorisessa ei lainkaan.

Mutta nopeuden säilyttäminen vakion ei liene suurin ongelma maantieajossa moottoripyörällä. Ongelma on muut liikkujat. Jopa tahallista motoristin kiusaamista on ollut tarjolla. Ajetaan eteen ja heti jarrut kiinni. Lähinnä nuorten miesten pätemistä se ja ehkä perustuu kateuteen.

Kiusaamista ilmenee myös osittain tahattomasti. Ollaan ajavinaan kuin ei huomattaisikaan ja käännytään eteen tai ei anneta tilaa kaistanvaihtoon vaikka vilkuttaa kuinka ja yrittää esittää aikeensa. Sitten kun kysyy niin vastaukseksi tulee "en huomannut lainkaan". Niin "näkymättömiä" me olemme kun joku vain niin haluaa. Usein olen ajellut perässä että voi kysellä. Tosin harvoin pääsee jutulle.

Trike on parempi tilanottaja. Soolopyörän viereen ryhmitytään jos on itse tavallista enemmän oikealla. Triken suhteen tätä ei tapahdu. Jokin asia autoilijoissa kuitenkin on trikenkin kanssa: kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa ja perässäni ajaa autolija tai kaksi. Pysähdyn ensimmäisenä punaisiin niin takana tulevat vaihtavat viereiselle kaistalle. Ymmärrän tämä käytöksen siten että takana on oletettu että tuo ei kiihdy riittävästi, hidastaa matkaa, vaihdan kaistaa koska pääsen ekaksi valoihin. Lopputulos on kuitenkin että olen jo kaukana, vaikkakin rajoituksen mukaan, kun autoilijat vasta kiihdyttelevät. Kotimatkalla tätä sattuu melkein päivittäin: Viinikan risteyksestä Helsingin moottoritielle kun lähdetään. Autoilijat toki näyttävät sitten viriiliytensä ajamalla reilua ylinopeutta ohitseni kun itse ajan vain 100 km/h eli säädettyä maksiminopeutta. Soolopyörällä ajellessa tätä ei tapahdu.

C.14 tarjoaa yksinkertaisen vakionopeussäätimen. Käytän sitä rauhallisen liikenteen aikana pitkillä reissuilla. Sähköinen kaasu on kevyt joten sen pitelemiseen ei vakionopeuden säädintä tarvita. Normaalisti asetan nopeuden satasen alueella mittarinopeudelle joka on hieman päälle 100. Moottoritiellä mittarinäyttämä on noin 130. Ohittamistarve kun kohtaa niin kääntää vain kaasukahvaa hieman lisää niin pääsee ohitse. Sen jälkeen päästää kaasukahvasta irti niin nopeus palautuu asetettuun. C.14 vakionopeussäädin hieman liioittelee ylämäissä. Nopeus mäen päällä on asetettua suurempi. Alamäessä asia korjautuu.

Tupakan tumppi visiiriin, tuulilasin tarpeeton pesu kun motoristi ilmestyy auton taakse ja pientareella ajo, niin että kivet lentävät . Tällaisia tapauksia on mulle sattunut, kaikki varmasti tahallisia !

[LeCa]

Tulee ajettua viikoittain aika paljon nelikaistaisia teitä. Vakkari päällä.
On tullut hyvinkin tutuksi ilmiö jonka olen nimennyt "vierelle ryömijäksi". Sellainen auto joka hiipii taustapeilissä lähemmäs ja lähemmäs kilometrien matkan. Vasenta kaistaa. Siinä kun sitten alkaa itselle tulla rekan peräpeili pikkuhiljaa vastaan, niin tulee polkaistua menemään kaistaa vaihtaen, ettei tarvi jarrutella siihen perään. Toki se kaistanvaihto niin ajoissa, että on vielä matkaa siihen takavasemmalla tulevaan.

Yleensä se vasemman kaistan hiipijä ampaisee vauhtiin jo ekasta kerrasta, kuin savannilla vaaninut gebardi antiloopin perään. Ja tietysti ohi, heti kun palaan takaisin sille oikeanpuoleiselle. Jos ei ampaise ekasta kerrasta, niin seuraavan rekan kohdalla uskallan lyödä vaikka satasen vedon siitä, että Kummelia siteeraten: "Kyllä lähtee!"

P.S. Jep, tuo "tuulilasin pesu" on tullut tutuksi. Toimiva temppu tällaiselle enimmäkseen avokypärässä ja ilman tuulisuojaa ajelevalle.

[millegt]

joskus asuttiin saksassa ja tuli paljon ajettua eri telakoitten välillä baanalla, siellä on juurikin kaikkein vaikein opeteltava että ei pakota ketään jarruttamaan rekan tai muun hitaamman taakse, jos meinaisi itte vaikka pitää matkanopeutta 160 niin silloin auton pitää kulkea vähintään 200 jotta pystyy lisäämään vauhtia jos oikealla kaistalla joku lähestyy hitaampaa, tai sitten tehtiin niin että kaasua pois ja hiukan keskiviivan päälle niin toinen näki peilistä että on turvallista tulla eteen, nopeuserot on siellä niin suuret että siinä voi oikeesti tulla turhia paniikkijarrutuksia

sen takia on aika raskasta täällä suomessa juurikin vakkarin kanssa viereen hiipijät, eikö sitä kaasua voisi sen verran painaa että toinen ei joudu jarruttamaan rekan taakke, tuntuu olevan vaikea asia ohittajille ottaa siinä muita huomioon

[motomatti]

Tuollainen pussittaminen hitaamman ajoneuvon taakse on ainakin osa tamperelaista liikennekulttuuria. Myös vasemman kaistan omiminen omaan ajoon.

[Vierailija]

Tuollainen pussittaminen hitaamman ajoneuvon taakse on ainakin osa tamperelaista liikennekulttuuria. Myös vasemman kaistan omiminen omaan ajoon.

Mistä sitä tietää, mitä hitaamman ajoneuvon takana ajeleva meinaa, jos se ei pane vilkkua päälle? 
Minä en katso pussittavani ketään, ajelen tasaista nopeutta, yleensä vakkari päällä ja jos joku katsoo jäävänsä pussiin hitaamman ajoneuvon taakse, oma vika. Jos laittaa vilkun päälle ja lähtee ohittamaan, en aja perään enkä vilkuttele valoja.

[TunturiTT]

Sitä en ymmärrä, että kun ajan moottoriliikennetiellä  tasanopeutta 80:n alueella 95-100 todellista, siis sitä vasenta kaistaa, niin miksi takavaloon tullaan roikkumaan? Jos ajan jo reilua nopeutta, niin miksi poikkeuksetta tullaan perään roikkumaan ja jossain kohdin mahdollisesti väännetään väkisin oikealta ohi? Ehkä jopa harrastetaan valorallia ja tööttäillään siinä takana. Olen ymmärtänyt, ettei se vasen kaista ole mikään suurnopeuskaista, vaan sitä koskee sama nopeussääntö, kuin oikeaakin? Sitä myöskin saanee käyttää normaalisti, jos se ei tuki kaistoja.

[motomatti]

Tuollainen pussittaminen hitaamman ajoneuvon taakse on ainakin osa tamperelaista liikennekulttuuria. Myös vasemman kaistan omiminen omaan ajoon.

Mistä sitä tietää, mitä hitaamman ajoneuvon takana ajeleva meinaa, jos se ei pane vilkkua päälle? 
Minä en katso pussittavani ketään, ajelen tasaista nopeutta, yleensä vakkari päällä ja jos joku katsoo jäävänsä pussiin hitaamman ajoneuvon taakse, oma vika. Jos laittaa vilkun päälle ja lähtee ohittamaan, en aja perään enkä vilkuttele valoja.

Mekanismi on erilainen. Jos kaukana menee vaikka kuorma-auto moottoritien oikeaa kaistaa. Samalla kaistalla ajaa henkilöauto nopeammin kuin kuormuri mutta välimatkaa on vielä runsaasti. Vasemmalla kaistalla ajava toteaa tilanteen ja ajaa oikealla ajavan rinnalle ja jos oikealla kiihdytetään niin vasemmalla myös. Periaatteella että mun eteen et tule. Niin kauan siinä peippaillaan että oikealla ajava jää  kuorma-auton taakse ja odottelee että vasemmalla ajaneen perään kertynyt letka hiipii ohitse. Ei hyvää nöyryytyspaikkaa voi jättää käyttämättä. Siksi Tampereella ei käytetä vilkkua. Jos käyttää niin on nössö jonka sujuva eteneminen on tietenkin estettävä. Katsekontaktia ei tietenkään oteta.

[MattiK]

sen takia on aika raskasta täällä suomessa juurikin vakkarin kanssa viereen hiipijät, eikö sitä kaasua voisi sen verran painaa että toinen ei joudu jarruttamaan rekan taakke, tuntuu olevan vaikea asia ohittajille ottaa siinä muita huomioon

Mietin, mahtaakojan se joustaminen toima myös toisin päin?
Itse kun olen tällainen sunnuntaikörötteliä, joka aja moottoritiellä jotain 100-110 välillä fiiliksen mukaan. Tapanani on päästää nopeampaa tulevat autoilijat ohi ennen kuin itse lähden ohittamaan. Kun sitten vihdoin olen siinä vasemmalla kaistalla jurnuttamassa rekasta ohi, niin sen takaa tulija näkee jo kauempaa ja pystyisi myös ennakoimaan tilannetta ja laskea omaa ajonopeuttaan.
Ehkä näinkin tapahtuu, vaikea sitä tuolla tienpäällä on takanatulijoita niin tarkkaan seurata. Kuitenkin nettikeskusteluissa yleensä tulee esille se näkökanta, että he jotka ajavat ylintä sallittua nopeutta ajavat ainoalla oikealla tavalla ja joustaminen on muiden tehtävä.

[Camn]

he jotka ajavat ylintä sallittua nopeutta ajavat ainoalla oikealla tavalla ja joustaminen on muiden tehtävä

Tätä juuri tarkoitin vertauksella "minä olen Viipurin läänin maaherra...ja ajan sallittua tuntinopeutta...".  Noin se varmaan lain mukaan menee, ei ole asiassa nokan koputtamista. Mutta itse en törmää eteen, jos takaa tulee auto vasenta kaistaa kun olen oikealla.  Jos ohitan itse vasenta kaistaa, koetan toimia niin, että joko menen ohi reilusti tai sitten tulen niin kaukana takana että "ohitettava" kerkeää ensin eteen ja sen rekan ohittamaan.  Virheet ja hölmöilyt pois luettuna, niitähän sattuu valitettavasti aina liikaa.  Olen varmaan poikkeava...kävellessä en esim. yksittäisenä jalankulkijana yleensä pysäytä autojonoa mennäkseni suojatietä yli, vaan odotan. Yhden on helpompi pysähtyä ja odotella, kun koko autojonon.  Kyllä se tila mennä kohta tulee.  Toki kohteliaat autoilijat yleensä pakkaavat pysähtymään itse itseään komentaen.

[Breeze]

Autoilu on nykyään yksilölaji
Vanha viisaus: Mieti, miten tekosi liikenteessä vaikuttaa muihin tienkäyttäjiin ja liiku sen mukaan...

Mutta tuohon alkuperäiseen kommenttiin.
Miula oli ekan lapsen syntymän jälkeen (lapsi syntyi helmikuussa) itsetutkiskelun paikka.
Prätkäily ei vaan lähtenyt ja totesin ajaessa miettiväni kaikenlaista muuta kuin ajamista.
Oli pelkoja, epävarmuutta ja empimistä.
Lopetin prätkäilyn kesän ajaksi, kunnes syksyllä kävin vetämässä enskalla muutaman kunnon hikilenkin ja huoli oli poissa.
Jälkeenpäin asiaa mietin ja totesin, että se elämänmuutos oli ollut vaan liian suuri sillä hetkellä käsiteltäväksi siinä lyhyessä ajassa.

Nyt homma jatkuu ja toisen lapsen syntymä ei vaikuttanut millään tavalla, tai vaikutti niin, että se lisäsi prätkäilyä...

[TunturiTT]

Mulla lasten syntymä on vain tehnyt sen, että tytöt kyydissä en hurjastele tai hölmöile liikenteessä. Pyöräilyyn se eine vaikuttanut muuten kuin ajeluajan vähenemisellä.

[GuzGuz]

Soon ny vähän vaikea arvioida onko ajaminen muuttunut rauhallisemmaksi vanhemmiten, viime kaudella oli sellaista kyllä ilmassa.
Mutta vilppoiselle kevätlaitumelle kirmatessa ei ollut ainakaan mitään arkuutta, pitkä paussi viime syyskuusta terveyssyistä ei oikein tuntunut nyt missään.
Heti kotonaan olo tuli pyörän kanssa ja hieman perinteistä pysähtymis ja väistöharjoitus harjoiteltua paikoin hieman santaisella päälysteellä/ pelloilta tuodut lisäaineet huomioiden.
Hymyilytti lähinnä miten "yhtä puuta" kulkimen kanssa oltiin heti.
Autoilijoita ohitellessa väläytin pitkiä että ehkä huomaisivat, mutta koko ajan mielessä että luottamista havainnointiin kanssakulkioilta itsestään selvästi ei ole ja ehtii tehdä muunkin ratkaisun jos heiltä jotain yllättävää.
Hyvä heitto aikanaan jonkun suusta pyöräilyyn oli että ottaa lähtökohdaksi sen ettei sua kukaan näe ja ajoratkaisut sen mukaan koko ajan mielessä.

[Machiavelli]

Kyllä tää Suomi on yhtä Tamperetta mitä vilkun käyttöön tulee... mikä siinä voi olla niin vaikeata? Yhtä refleksinomainen toimenpide kuin kaasunpainanta...

[gringo]

huvittais hommata sellainen motska, millä voisi ajaa vuoden ympäri. Condoria on ikävä. tosin siinä oli vaihdekaaviot ja polkimet totutusta poikkeavat (joidenkin mielestä "alkuperäiset"). Keväinen kankeus saattaisi loistaa poissaolollaan. Condorilla kaaduin, mutta selvisin vähällä ja pyöräkin tuli vain uskottavamman näköiseksi. Vilkuttaminen kävi lapaa heilauttamalla. Siinä sitä sitten arpoi vaihteita yhdellä kädellä jarrupolkimesta...