98E5 poistuu vähitellen

[JKN]

Ruotsissa 98-liemi on ollut poissa monelta asemalta jo vuosia
 

[Harri Eronen]

Viime kesänä "eurooppamaassa" ei löytynyt joka asemalta oikeata bensaa, vaan piti lirutella 95 tankkiin varmistaakseen matkan jatkumon.

[Camn]

Linkin lehtiartikkeli: "Kuluttajien ei pidä olla huolissaan. 98 E5:ttä tulee olemaan saatavilla kysyntäpohjaisesti niin kauan kuin sitä tarvitaan. Jos näyttää siltä, että suojalaatua tarvitaan, valtioneuvoston asetuksen tavoiteaikaa jatketaan"

Oishan se ikävää, kun tulee ongelmia tankkien kanssa ("muovia"), jotka paisuvat. Eivät mahdu enää paikalleen, ruoteli nappaa kiinni kun pyörä linkussa, kiinnityspaikat eivät ole enää kohdallaan, mahtaako maalikin alkaa kuplia... Toisen pyörän kohdalla on jo hankalaa saada tankki paikalleen ja pitänyt entrata kiinnitysosia... (vaikka pelkästään 98E:tä aina tankattu).

Vähämmän viinaa = vähemmän vettä = vähemmän tankin paisumista => koeta minimoida etanolin määrä tankatessa.

[Paakanan paimenpoika]

ST1:n johtaja kertoi, että öljynjalostus on sellaista puuhaa, että kun raakaöljystä valmistetaan kerosiinia lentoliikenteen tarpeisiin, syntyy prosessin sivutuotteena kevyempiä tisleitä, mm. bensiiniä. Ellei bensiiniä käytetä ajoneuvojen tarpeisiin, sen käyttö energiajuomana käy tietyn tyyppisissä voimalaitoksissa.  On siis niin, että jos ja kun lentelyn suosio jatkaa kasvamistaan, kasvaa myös bensiinin tuotanto. Luonollinen tie bensiinimoottorieuta luopumiseen käy lentoliikenteen voimakkaan supistamisen kautta, jonka en usko tapahtuvan nopeassa tahdissa lähivuosina.

Kehitys kehittyy lentoliikenteessäkin. Viime vuonna lensi sähkölentokone (Solar Impulse 2) eka kerran maailman ympäri. Niin mitäs seurasi, kun Lindbergh lensi 1927 Atlantin yli.

Ja tässä Boeingin suunnitelmia:
http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/boeing-satsaa-kunnolla-sahkolentokoneen-kehitykseen-lupaa-pudottaa-lentokustannuksia-40-80-6641295

[motomatti]

Nuo muovitankkien kokomuutokset ovat tosiasia mutta koskevat ilmeisesti vain vuosien -90 - 2010 välistä aikaa. Enää en ole kenenkään kuullut asiasta valittavan. Muovitankin saa takaisin mittoihinsa tyhjentämällä sen ja jättämällä kaikki aukot auki "kuivumaan ja kutistumaan" lämpimään paikkaan.

Guzzeissa puristussuhde on tyypillisesti alhainen oikeisiin nykymoottoreihin verraten joissa puristussuhde pyörii jo 13:sta päälle. Kuitenkin kyseisiin moottoreihin käy polttoaineeksi 95 oktaaninen. Moottorinohjaus huolehtii ettei detonaatiota synny.

Uusissa "bensoissa" energiatiheys on alhaisempi kuin vanhaan hyvään aikaan. Ruiskutusmoottoreissa joissa on takaisinkytkentä asiasta ei ole muuta haittaa kuin isompi kulutus. Perinteisissä ruiskutusmoottoreissa ja kaasutinmoottoreissa auttaa säätäminen uudelleen.
80- ja 90-luvun kaasutinmoottorit käyvät nykybensalla laihalla. Suuttimien vaihtaminen suurempiin olisi paikallaan että kone saa riittävästi polttoainetta sisäänsä. Muutoin kuuluu kilinää ja nakutusta ja pahimmassa tapauksessa moottorivaurio.

[Camn]

vain vuosien -90 - 2010 välistä aikaa

No mutta, ottia tuota... niillähän sitä ajetaan ja harrastetaan .  Monta mielenkiintoista Guzzia sattuu tuohon väliin kuten 1000S (1990-93), Daytona (1991-96), Sport 1100 (1994-98), V11 (1999-2005), 1200 Sport (2007-14), V7 Racer… ja myös muovitankkeja (Caleissa metalliset).

V11 Workshop Manual (03/2001): "Premium gasoline (97 No. - r.p.m.), premium unleaded gasoline (95 No - r.p.m.)."  Mitähän ihmettä tuo "r.p.m." tarkoittaa ? Kun vaan viinaa letkut ja tankit kestävät, kaikki on hyvin.  Letkut voi vaihtaa jos siltä tuntuu.

[motomatti]

Uudella Tallillani aloitan Centauron V10-koneen kunnostamisen pyhien jälkeen. Talli ja sen varasto on nyt tyydyttävästi järjestetty.
Centauron hinasin auton perässä Tampereen läpi katuverkkoa myöden. Kuvia aiheesta tämän jutun aivan loppupäässä: http://www.motomatti.fi/2017/03/uuden-tallin-organisointia.html
Yksin kun touhuaa niin hommat pitää onnistua omilla vehkeillä, yksin.

Centaurolla ei ole ajettu liki kuuteen vuoteen aktiivisesti selkävaivani vuoksi mutta nyt ajattelin uskaltaa. Sitä ennen on tehtävä monenlaista kunnostushommaa, osavaihtoa ja jopa maalausta. Toki täydellinen huolto myös. Varavaihteisto on myös hankittuna.

Mutta asiaan. Muovinen tankki on mitoillaan ja siinä on bensiiniä. Tyypillisesti 95:sta. Hyvin se sillä on liikkunut eikä hanttiin ole laittanut. Nyt käyn letkut ja muut arat osat läpi. Ulkoinen bensapumppu pitää koeponnistaa. Varalla on samanlainen Biltemasta ostettu pumppu. Siitä on hyviä kokemuksia Alkoholipyörän pumppuna. Ahtopaineen maksimi on 1,7 bar ja tasakaasuajossa ei ahtopainetta lainkaan. Polttoainepaine seuraa ahtopainetta eli maksimiahdolla on painetta 3,2 + 1,7 bar.

Olen tosin hankkinut uuden tankin varalle mutta en taida sitä tarvita. Vanha tarvitsee vain uuden maalin naarmuuntumisen vuoksi. Pyörä ei ole kaikin ajoin pysynyt aivan pystyssä. Teen kunnostuksesta oman juttunsa. Selviää mitä etanolibensa on saanut aikaiseksi rakenteissa ja laitteissa.

[Ikkala]

I:H:lle: Matti tuossa totesi, että kaasutinmoottorisia ajoneuvoja ei ole enää kovin paljon aktiivikäytössä. Jos vain sinulla ja minulla on enää, ei niitä varten kannata 98E:tä pitää varastoituna ympäri maata. Entäs vanhat Ducatit ? Eikös niihin olis suotavaa olla oktaaneja mieluummin yli 100

Kyllä tuo mun vanha roppana on toiminu ihan hyvin myös sillä E10:llä.... ei se niin kamalaa myrkkyä ole kun mitä "peukkubaarissa" (= ABC) puhutaan.

Kaasutinmoottorisia ajoneuvoja ei liene enää kovin paljon aktiivisessa liikennekäytössä.

hmm. Meillä nuo on viime aikoina vaan lisääntyneet. Ja saattaa vielä lisääntyä lisää....

[Camn]

Polttoainepaine seuraa ahtopainetta

Miten tämä toteutetaan, eikös ahtopaine vaihtele melko nopeasti?  Pumppu on tasavirtapeli, taajuutta ei voi muuttaa kun sitä ei ole...(?) Olisiko mahdollista käyttää vakiopainetta ja suurempaa suuttimien aukioloaikojen vaihtelua? Vaikuttaa että ihmeen harvoin polttoaineen painetta (ennen suuttimia) nykyisin enää korotetaan, kun kerran päästään ruiskutusaikoihin käsiksi. Taisi olla Daytonan aikaan, kun oli vielä erpom muisti käytössä ecussa, että tuli tehtaan virisarjojen mukana myös uusi paineensäädin polttoainepuolelle.  Yhden V11 jutun muistan lukeneeni, että ei saatu tarpeeksi maksimitehoilla polttoainetta sylinteriin ennen kuin vaihdettiin paineensäädin niin että polttoaineen paine oli korkeampi.

[TunturiTT]

Paineensäädin, joka tunnistaa paineenvaihtelun. Tuollainen on esim omassa Calissa vakiona.

[motomatti]

Juu, varmaan enemmistö moottoripyöräkannasta on kaasuttimilla. Ajattelin lähinnä niiden kokonaisajosuoritusta. Uskoisin että vaikka uudet pyörät ovat vähemmistönä niin niiden ajosuorite on huomattavasti suurempi. Toisaalta, asiassa voi olla ajatusvirhe jos katsotaan siltä kantilta että juuri sopivimman polttoaineen saatavuuden ongelmat vähentävät ajosuoritetta. Mutta vielä sitä saa. Teboil toi oman korkeaoktaanisen polttoaineen mittareihinsa: http://www.teboil.fi/tuotteet/bensiini/
Shellillä on jo pitkään ollut korkeaoktaaninen: http://www.shell.fi/motorists/shell-fuels/shell-v-power-nitro.html

Itse olen testannut arkikäytössä tuota Shellin parempaa laatua. Tulos: ei yhtään mitään eroa sman firman 95:seen millään käyttämälläni pyörällä. En siis tavoita normiajossa niitä suoritusarvoja joita noilla aineilla luvataan. Tosin omissa pyörissäni on ollut omat säädöt joten olen kai sitten hukannut nuo edut.

Voi siis olla vain fiiliksissä ja korvien välissä että jollain aineella menee paremmin heti kun sitä on tankannut.

Tänään kävin kahdella moottoripyöräkerholla jossa aihe oli päällimmäisenä. Hirveää nillitystä melko olemattomasta ongelmasta.

Mutta: huomatkaa että molemmissa "huippulaaduissa" on lisättyä happea. Se on osa sitä "petäjäistä" joka tekee polttoaineesta laihempaa vaikkakin herkästi palavaa. Ts. palaa siis laihemmallakin seoksella. Ohjeena antaisin että kaasuttimet ja sytytykset säätöihin ja vanhemmissa ruiskuissa myös.

Camn: Lisää painetta niin suuttimien aukioloaikoja ei tarvitse muuttaa. Säädettävä paineensäädin on halpa laite ja asennettavissa helposti. Alkuperäinenkin paineensäädin mukautuu ilmanpaineeseen. Siksi siinä on se pieni putki kyljessä.

Käytössä olevat ulkopuoliset polttoainepumput kykenevät noin 8 bar paineentuottoon. Tankin sisällä olevia pumppuja en ole testannut. Luotan ulkoisiin.

Tässä yksi ehdokas jos seosta haluaa rikastaa: http://www.finjector.com/verkkokauppa/fin/paineensaatimet-22/

[Vierailija]

<snip>
Itse olen testannut arkikäytössä tuota Shellin parempaa laatua. Tulos: ei yhtään mitään eroa sman firman 95:seen millään käyttämälläni pyörällä. En siis tavoita normiajossa niitä suoritusarvoja joita noilla aineilla luvataan. Tosin omissa pyörissäni on ollut omat säädöt joten olen kai sitten hukannut nuo edut.

Voi siis olla vain fiiliksissä ja korvien välissä että jollain aineella menee paremmin heti kun sitä on tankannut.
<snip>

Sama kokemus itsellä: 98 tai 95 - ei mitään eroa.
Muinoin (2001) tankkasin kerran Tallinnassa Shellillä vahingossa Floridaan jotain super-racing-bensaa (huomasin vasta kuitista, että olipa pirun kallista), ajossa en huomannut mitään, mutta kulutus nousi normaalista 5,4 litrasta 7,4 litraan. 

[TunturiTT]

Vaimon edellisessä autossa vaihto 95:sta 98:in tiputti kulutusta puolella litralla. Ei vaikuttanut perstuntumalla suorituskykyyn. Siinä puristus pyöri ysin ja kympin välissä, niin ilmeisesti osasi ottaa sytytysennakolla hyödyn oktaanierosta.

[Camn]

Säädettävä paineensäädin on halpa laite ja asennettavissa helposti. Alkuperäinenkin paineensäädin mukautuu ilmanpaineeseen

Ahaa tuo juttu. Tuollahan se on nätisti Luigin värittämänä ylempänä kuvassa "Letkuissa-II". Paineensäätimestä menee keltaiseksi väritetyt letkut imukurkkuihin. Olin kuitannut tämän jotenkin niin (kun kerran jo melko alussa ruiskujen tultua ainakin Guzzi ymmärtääkseni jätti tuon säädön kytkemättä), että tämä tapa olisi liian epätarkka.

Säätöletkut menevät mainitussa kuvassa moottorin imuventtiilin ja kaasuläpän väliseen tilaan? Menee siis niin, että säädin syöttää maksipainetta (jousen määräämä) koko ajan, ja kun säätöliitäntään tulee imua (kaasuläppä menee suuntaan kiinni), imu keventää jousta => polttoainetta pääsee virtaamaan "ohi" tankkiin = paine alenee? Olin miettinyt kokeilua: kun V11 mallissa tuota säätöä ei ole kytketty => alipaineensäätöruuvien kierteisiin letkuliitännät ja siitä Y-haaran kautta letku tuohon paineensäätimeen.  Mutta... sehän siis vaan pystyisi alentamaan painetta nykyisestä, ei muuta. Pitäisi vaihtaa ensin paineensäädin sellaiseen, jonka maksimipaine on suurempi ja sitten kytkeä nuo letkut?

98 tai 95 - ei mitään eroa

Sama kokemus täällä. Mutta onhan se kivaa kun köröttelee pappasportilla (80 hv takapyörässä - hui), että on Super Power:ia edes tankissa... ja tärkein on se, että se viina/vesi -seos ei pääsisi turvottamaan muovitankkia liikaa.

[motomatti]

Niin, alhaisemmalla imuilmanpaineella (läppä kiinni) myös ruiskutuspaine on alhainen ja siis heikompi suihku. Kun läppää avataan pääsee lisää ulkoilmaa imukanavaan ja paine nousee joitakin kymmenyksiä niin ruiskutuspaine kasvaa ja suihku on voimakkaampi kun paineensäädin on kytketty imukanavaan. Mutta pienempi kuin ilman ohjauspainetta. Paineensäätimen kytkentä imukanavaan vähentää ruiskutusta merkittävästi kaikilla kierrosalueilla. En suosittele vapaastihengittävään moottorin mikäli ei tehdä ruiskutusmääriin vastaavia lisäyksiä.

Jos laitetaan ahdin ja siirrytään ajoittain yli yhden bar imukanavapaineeseen niin ruiskutuspaineen ja siten polttoaineen määrä lisääntyy vastaavasti. Kahdessa ahdetussa pyörässäni olen hyödyntänyt tätä toimintoa mutta eri tavoin.

ECU antaa suuttimelle paineeseen, lämpötilaan ja moottorin käyntitilan vastaavaa polttoainemäärää aikaperusteisesti (millisekunteja per suihkaus) mutta paineensäätimen ominaisuuksilla suuttimien toimittamaa polttoainemäärää voi säädellä hyvin hallitusti vaikka suuttimen aukioloaika ei muutukaan.

Ne mallit joissa paineensäädin on tankin sisällä ei ohjauspainetta voi kytkeä. Tällöin toimitaan vakioidulla paineella (noin 3 bar) ja ilmanpaine otetaan huomioon antureilla suuttimien aukioloajan säätämiseksi.