Minulle puolestaan on ollut yllätys miten varmatoimista ECU -elektroniikka oikeasti on. Meillä on autot olleet ECU -pelejä vajaat parikymmentä vuotta eikä yhdessäkään ole ollut mitään sytkäongelmaa, yksi (1) ruiskusuutin on mennyt vaihtoon näiden vuosien aikana. Ei kyllä ollut pahemmin ongelmia niissä vanhan liiton peleissäkään jota meillä on ollut.
Alkuperäiskoulutukseni oli autonasentaja. Silloin ruiskut ja elektroniikka ohitettiin opetuksessa melko kiitettävästi. Kärkiä säädettiin, puolia ja kondensaattoreita mittailtiin ja kaasuttimia puhdisteltiin ja säädeltiin. Oli sentään päästö- ja muut mittarit että säädöt jotensakin kohdalleen menivät.
Ei kaasutinpeleissä ja kärjissä sinänsä mitään isompaa ongelmaa ole ja asian omaksunut ajaa niillä varman päälle yhtä pitkään kuin uudenaikaisimmillakin vehkeillä. Vaatii vain syvempää harrastuneisuutta asiaan. Valitettavasti minulle on tullut vastaan kovin huoltamattomia laitteita: keskipakosäädin voitelun puutteessa jumissa tai kulunut väljäksi, palaneita kärkiä, pieleen säädettyjä kaasuttimia (joka aiheuttaa ajan kanssa konevaurion) ym pikkujuttuja jotka olisi helppo hoitaa kuntoon.
Siinä suhteessa digitaalitekniikan tulo vapautti pyörän kuljettajan huolehtimasta kyseisistä seikoista.
Monesti kuulee sanottavan että entäs sitten kun se ei enää toimikaan? Useimmille käy juuri niin että tilataan kuljetus itselle ja pyörälle. Samoin käy kärki/kaasutinvehkeenkin kuljettajalle jos ei ole asiantuntemusta vanhan tekniikan suhteen. Aika monella vielä on mutta katoavaa kansanperinnettä on se.
Täällä Foorumilla, muun ohessa, on ryhmä joka osaa tehdä jotain digitaalijärjestelmällekin. Muutaman kerran sen avulla on saatu apu sammuneelle tai heikosti toimivalle laitteelle näilläkin kulmilla.
Mutta ei ole digitaalisuuden tai katkojan kärkien syy jos pyörä on huonosti huollettu. Viat ovat useimmiten niitä vanhoja vikoja: akku sökö, liitin löysällä, rengas tyhjä (johon uudenaikainen digitekniikka on tuonut avun: järjestelmä ilmoittaa jos rengaspaine on alentunut eikä vasta sitten kun kuljettaja huomaa että pahasti meinaa käydä), laakerivika, jne. Perusviat pysyvät perusvikoina tekniikasta riippumatta.
Mutta digitaalitekniikka on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana osoittanut ylivoimaisuutensa luotettavuudessa sekä sen omien vikojen etsinnän helppoudessa että säädettävyydessä. Jälkimmäinen on tosin sidoksissa usein valmistajaan mutta on olemassa "avoimia" järjestelmiäkin.