Yle uutiset: Mieletön määrä viattomia ihmisiä maksaa ylinopeusakkoja

[motomatti]

Pääteillä täällä Tampereen seudulla nopeus on runsaan liikenteen aikana juurikin tuo 90 km/h. Harvoilla ohituskaistaosuuksillakaan ei nopeus juuri nouse eikä ohituksiakaan tapahdu niin kuin odottaisi. On varmaan mennyt jakeluun se että ohituskaistalla kiirehtiminen aiheuttaa sen loputtua matelua ja lyhyitä turvavälejä. Raskaan liikenteen ajoneuvot ajamalla rajoitinnopeutta aiheuttavat myös noin 90 km/h jononopeuden.

Autolla kulkiessa en itsekään aja sitä mitä rajoitusmerkki näyttää vaan sitä nopeutta joka vaikuttaa sopivalta itselle.
Autolla kuljen isoja väyliä mutta pyörällä useimmin joitain muita reittejä. Jos on asiaa vaikka Keuruulle niin reitti kulkee Kurun ja Ruoveden kautta Vilppulaan. Tai vaihtoehtoisesti Teiskon ja Jäminkipohjan reittiä.

Viimeisestä ylinopeussakosta on aikaa pitkästi yli vuosikymmen. Toisaalta en autolla kovin paljon ajakaan. Pyörällä on tullut suurin osa liikkumisesta tehtyä. Talvi on polkupyöräilyaikaa jos sää sallii. Aika huonoon säähän sekaan sopii kun ryhtyy.

Poliisi ja valvonta on enimmäkseen siellä missä on liikennettäkin. Siksi reitin mietintä kannattaa. Lisäksi se mihin kellonaikaan on liikenteessä. Aamu ja iltaruuhkaan en ole mennyt kovin usein silloinkaan kun olin työelämässä. Onneksi oli suurelta osalta liukuva työaika ja reitinkin saattoi valita. Nyt pisin säännöllinen ajorupeama on autolla käydä moottoritietä Etelä-Tampereelta Ylöjärven Soppeenmäen kupeeseen kerhoillassa torstaisin. Lähden sinne ennen iltaruuhkaa ja palaan joskus klo 20 aikoihin kotiin. Aika harvaa on silloin liikenne. Yleensä järjestän kerholle jotain tekemistä itselleni. Nyt uudemman pyörän varustelua.

Suuri osa liikennöintitarpeestani käy julkisilla. Asun kakkosvyöhykkeellä joten saan matkat halvimpaan normihintaan. Mitään alennuksia en saa kun en ole liikuntavammainen vaikkakin eläkkeellä. Kaupunkiasiointi käy parhaiten julkisilla kulkuneuvoilla: ei ruuhkia, ei parkkipaikan etsimistä, ei parkkimaksuja. Muutaman vuoden päästä pääsee ratikallakin. Halvimmillaan käyn keskustassa edestakaisin alle kahden euron kuluilla. Julkisilla pääsen Kerhollekin mutta jää toiseen päähän 1,5 km kävelemistä. Aikaa tosin menee nyssellä liki 1,5 tuntia. + kävely. Autolla 15 minuuttia ovelta ovelle.

[TunturiTT]

Ylinopeussakkoa en ole saanut koskaan. Ratailu on säästänyt vissiin siltä. Siellä saa päästää täysiä.
Autolla ajan vain pakolliset, niin en kuulu ylinopeussakkoriskiryhmään. Tuttavani, joka ajaa 70tkm/vuosi, ajaa koko ajan reilulla ylinopeusriskillä. Silti osumatarkkuus tutkalla lie huono, kun ei viiteen vuoteen ole liikaa sakkoja saanut. Mielestäni tutkailua saisi lisätä, noin niin kuin turvallisuusnäkökohdasta. Ja mielellään 60km/h alueille, ei niinkään motarin alku-ja loppupäihin.

[LOS]

Kameravalvonnasta ei tapauksessani lainmukaisesti ilmoitettu etukäteen, pitääpä riitauttaa asia!

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612012200034249_uu.shtml

[Vierailija]

Jos niin on, sitten myös liikkuvasta poliisiautosta tehty tutkavalvonta on laitonta 

Ajatus siitä, että lakien noudattamisen valvonnasta täytyy ennalta ilmoittaa, on absurdi. Tosin se hoituisi helpoimmalla laittamalla ilmoitus Viralliseen Lehteen.

[motomatti]

Aika ajoin virkavalta ilmoittelee että liikennevalvontaa harjoitetaan tietyllä alueella/tieosuudella tai eri ajoneuvoryhmille tai keskitytään vain esimerkiksi renkaisiin tai kuljettajan ajokuntoon. Se taas on tuurissaan saako em tiedon. Tietoa jakaa ainakin Yleisradio. Varmin tapa on noudattaa niitä kohtuullisen suuria kylttejä tien varressa joiden on tarkoitus opastaa sopivaan nopeuteen. Lähiympäristössäni on muuttuvat nopeusrajoitukset niin ei voi muistikuvan perusteella arvioida mikä rajoitus mahtaa olla kyseisellä tieosuudella olla kulloinkin voimassa.
Nopeuksiin vaikuttavat muun muassa ruuhkatilanne jolloin nopeusrajoitus voi olla 40 km/h alhaisempi kuin vähäisen liikenteen aikana. Vaikuttaa ristiriitaiselta mutta helpottaa kuitenkin moottoritielle siirtymistä kun nopeuseroa ei ole kovasti. Ruuhkaa vain kestää vähän pidempään ja siihen osallistuvat silloin jo moottoritiellä olevatkin. Tien pinnan kunto ja olosuhteet, esimerkiksi runsas sade, pudottaa rajoitusta merkittävästi. Liikenne hieman jonoutuu mutta etenee kuitenkin. Osa kulkijoista ei tosin noudata näitä muuttuvia rajoituksia vaan ajavat kuin olisi tien ylin nopeus voimassa. He aiheuttavat itselleen ja muille ongelmia ja äkkitilanteita. Tiedän lähipiiristäni henkilöitä jotka eivät käytä lainkaan moottoriteitä tai yleensäkään teitä joissa on monta kaistaa. Pelkäävät erityisesti liittymästä moottoritielle kiihdyttämistä. Vaihtoehtona on käyttää katuja ja pikkuteitä.

[LOS]

Jos niin on, sitten myös liikkuvasta poliisiautosta tehty tutkavalvonta on laitonta 

Ajatus siitä, että lakien noudattamisen valvonnasta täytyy ennalta ilmoittaa, on absurdi. Tosin se hoituisi helpoimmalla laittamalla ilmoitus Viralliseen Lehteen.

Valokuvaaminen on se ongelma: "ilman ennakkoilmoitusta kuvaaminen on lainvastaista, totesi Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände hiljattain Turun Sanomissa."

Liikkuvan tutkavalvonnan yhteydessä poliisi pysäyttää rikkeen tehneen ja tekijästä ei ole epäselvyyttä.
Tässä tapauksessa en edes ajanut omalla autollani, koska minulla ei sellaista ole.

Päämääräni on aina kuluttaa sakon kate viranomaishärdelliin ja nyt 170 ekeä kuluu varmasti ja menee tappiollekin.
Lähetin vastineeni kirjattuna kirjeenä, joka luovutetaan vain nimenkirjoittajalle. Ei katoa ja joutuu varmasti riittävän isokenkäisen käsiin.
Kansalaisvastarintaa tämäkin.

[Vierailija]

<snip>
Valokuvaaminen on se ongelma: "ilman ennakkoilmoitusta kuvaaminen on lainvastaista, totesi Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände hiljattain Turun Sanomissa."

Liikkuvan tutkavalvonnan yhteydessä poliisi pysäyttää rikkeen tehneen ja tekijästä ei ole epäselvyyttä.
<snip>

Liikkuvan tutkavalvonnan yhteydessä tutka-auto ei pysäytä rikkeen tehnyttä eikä mitannut poliisi tiedä henkilöyttä - se selviää vasta myöhemmin, jos selviää.
Aivan samoin kuin kuvattaessakin. Ja saattaapa tutka-auto ottaa kuvankin.

Professorit eivät lakia tulkitse, vaan oikeus, viime kädessä korkein oikeus.

[LOS]

Professorit eivät lakia tulkitse, vaan oikeus, viime kädessä korkein oikeus.

Hallinnon, eli virkamiesten toimien lainmukaisuutta käsitellään hallinto-oikeudessa ja siellä viimeksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Professorit vain opettavat  tuomareita(lakimiehiä).

[motomatti]

Onneksi tästä päivästä alkaen ei tarvita tuomioistuinta sakon täytäntöönpanoon. Poliisi voi oman harkintavaltansa mukaan sakottaa tavattaessa jos hän epäilee tai toteaa rikoksen tapahtuneen. Miten sitten lienee jos kiistää? Pitääkö laillinen sakko maksaa mutta sen jälkeen todistautua raastuvassa syyttömäksi poliisin toteamaan tekoon?

Ehkä ensi suvena jo pääsee käytäntöä testaamaan jos ei tule autolla hurjasteltua sitä ennen.

Isommat rikokset hoitaa syyttäjä oman harkintansa mukaan niin säästyy siinä raastuvanreissulta. Verovaroja säästyy.

[TunturiTT]

Varmaan saa maksaa ja loppujen lopuksi jos todetaan syyttömäksi, otetaan maksetusta sakosta kulut pois ennen kuin palautetaan tilille..

[Vierailija]

Professorit eivät lakia tulkitse, vaan oikeus, viime kädessä korkein oikeus.

Hallinnon, eli virkamiesten toimien lainmukaisuutta käsitellään hallinto-oikeudessa ja siellä viimeksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Professorit vain opettavat  tuomareita(lakimiehiä).

Sakkoja ei käsitellä hallinto-oikeudessa (eikä virkamiesten toimien lainmukaisuuttakaan) vaan hallintoasioita. Sakkolapussa on muutoksenhakuohje.

[LOS]

Hyvä Vierailija,
Rikesakossa on boxi kolme muu syy.
Siihen ruksi ja liitettä jatkoksi, jotta sakko on määrätty laittomalla menettelyllä niin hallinto-oikeuteen menee, jos en luovu kannastani.

Entä virkamiesten tai viranhaltijoiden oikeudet – eikö niitä olekaan?

Kuten edellä jo mainittiin, hallinto-oikeuden keskeinen lainsäädäntö on kirjoitettu suojaamaan kansalaisia vallan väärinkäytöltä. Tausta-ajatuksena on, että oikeus vallan käyttöön tuo mukanaan aina myös riskin tuon vallan väärinkäyttöön. Viranomainen voi esimerkiksi ylittää lainsäädännössä annetun harkintavallan rajat ja käyttää sellaista valtaa, johon lainsäädännöstä ei löydy perustaa.

Enemmän asiasta:
http://blogs.helsinki.fi/avoin-johdatusoik/hallinto-oikeus/

[HessuL]

Onneksi tästä päivästä alkaen ei tarvita tuomioistuinta sakon täytäntöönpanoon. Poliisi voi oman harkintavaltansa mukaan sakottaa tavattaessa jos hän epäilee tai toteaa rikoksen tapahtuneen. Miten sitten lienee jos kiistää? Pitääkö laillinen sakko maksaa mutta sen jälkeen todistautua raastuvassa syyttömäksi poliisin toteamaan tekoon?

Tuomioistuinta tai syyttäjää annetun sakon vahvistajaksi ei enää tarvita niissä sakkolain mukaisissa tapauksissa, joissa asiakas a) myöntää teon, b) hyväksyy saamansa rangaistuksen (sakon määrän), c) luopuu suullisesta käsittelystä oikeudessa ja d) suostuu asian käsittelyyn uuden sakkolain mukaisesti.

Jos sakon kirjoitushetkellä kiistää teon, annetaan uuden sakkolain mukaisesti tiedoksi rangaistusvaatimus, jonka johdosta toimitetaan esitutkinta syyttäjän toimeksiannosta. Tästä syystä kiistäjä kuulustellaan heti tapahtumapaikalla (kirjataan epäillyn näkemys paperille eli miksi kiistää teon). Asia etenee sitten syyttäjälle ja sitä kautta käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jossa saa sitten käydä esittämässä suullisessa käsittelyssä oman näkemyksensä tapahtuneesta, aivan kuten ennenkin.

Epäillyllä on kuitenkin rangaistusvaatimuksen tiedoksiannosta (eli käytännössä tapahtumasta) 30 päivää aikaa tulla "katumapäälle" ja maksaa kiistämästään rangaistusvaatimuksesta edes osa, jolloin esitutkintaa ei suoriteta ja syyttäjä vahvistaa sakon sellaisenaan.

[Vierailija]

Hyvä Vierailija,
Rikesakossa on boxi kolme muu syy.
Siihen ruksi ja liitettä jatkoksi, jotta sakko on määrätty laittomalla menettelyllä niin hallinto-oikeuteen menee, jos en luovu kannastani.

Entä virkamiesten tai viranhaltijoiden oikeudet – eikö niitä olekaan?

Kuten edellä jo mainittiin, hallinto-oikeuden keskeinen lainsäädäntö on kirjoitettu suojaamaan kansalaisia vallan väärinkäytöltä. Tausta-ajatuksena on, että oikeus vallan käyttöön tuo mukanaan aina myös riskin tuon vallan väärinkäyttöön. Viranomainen voi esimerkiksi ylittää lainsäädännössä annetun harkintavallan rajat ja käyttää sellaista valtaa, johon lainsäädännöstä ei löydy perustaa.

Enemmän asiasta:
http://blogs.helsinki.fi/avoin-johdatusoik/hallinto-oikeus/

Sakko, myös rikesakko, on rikosoikeudellinen seuraamus ja sitä käsitellään rikosprosessissa: Laki sakon ja rikesakon määräämisestä 34§ 2. mom: "Käräjäoikeudelle tehtävän muutoksenhaun tutkii määräyksestä ilmenevän rikkomuksen tekopaikan käräjäoikeus, joka on päätösvaltainen, kun siinä on lainoppinut jäsen yksin."

Saman lain 35§:n mukaan "Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden lisäksi tämän lain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetusta määräyksestä voidaan valittaa käräjäoikeuteen myös sillä perusteella, että määräys perustuu väärään lain soveltamiseen taikka rikkomuksesta epäilty tai asianomistaja ei ole pätevästi antanut 4 tai 5 §:ssä tarkoitettua suostumusta."

Jos taas ollaan sitä mieltä, että viranomainen on menetellyt väärin virkatoimessaan, siitä pitää tehdä rikosilmoitus.

Hallinto-oikeudet käsittelevät hallinnollista lainkäyttöä - ja se taas on ihan eri juttu.