EU:n esiaste oli Euroopan Hiili- ja Teräsunioni - kauan ennen kuin mitään uusliberalistista talouspolitiikkaa tai vihervasemmistoa oli olemassa.
Motomatille ehdottaisin Jopo-retkeä tallille. Tätä ei kannata lukea. En haluaisi olla vastuussa jos verisuoni katkeaa päästä.
EU:n historia ulottuu kauemmaksi. Jo vuonna 1923 itävaltalainen poliitikko ja ajattelija, kreivi
Richard Coudenhove-Kalergi esitti ajatuksen yhteinäisestä Euroopasta kirjassaan Pan-Europa. Kirjassaan Praktischer Idealismus ( Käytännön idealismi ) C-K meni vielä pidemmälle ja visioi, että kansojen moninaisuus hävitetään ja tilalle tulee yksilöiden moninaisuus. C-K sai taloudellista tukea asiansa edistämiseen mahtavalta Rothschild-suvulta eli samoilta tahoilta joiden tunnetaan olevan myös Venäjän vallankumouksensa rahoittajina. Sodat keskeyttivät kuitenkin C-K:n projektin.
Euroopan Hiili ja Teräsyhteisön perustaminen puolestaan liittyy sodanjälkeiseen aikaan, jolloin asia nousi uudestaan esille kun amerikkalaiset pankkiirit ja talousvaikuttajat ryhtyivät
CIA:n avulla muovaamaan Euroopan politiikkaa mielensä mukaiseksi. Tavoite oli jo tuolloin "Euroopan Yhdysvallat".
Euroopan Hiili ja Teräsyhteisön puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 1952–1955
Jean Monnet, joka ajoi myös eurooppalaista federaatiota, jossa yhteiset instituutiot olisi poistettu kansallisesta suveneriteetista. Monnet ehdotti jo tuolloin myös mm. eurooppalaisen armeijan perustamista.
Euroopan komission entinen puheenjohtaja, portugalilainen kommunisti José Manuel Barroso on myös sanonut, että "minulle Eurooppa-projekti tarkoittaa jotain paljon syvempää, kuin vain taloudellista ulottuvuutta" ja toisaalla, että "demokraattisten instituutioiden päätökset ovat hyvin usein vääriä".
Viellä nykyisin EU myöntää Richard Coudenhove Kalergi-palkintoja antisoituneille federalisteille kuten Jean-Claude Juncker, Herman Van Rompuy ja Angela Merkel. Jean Monnetin alkuperäinen suunnitelma etenemisestä kohti supervaltiota pienin askelin siten, että jokainen askel naamioidaan talouden lähtökohdista otetuksi mutta jotka lopulta johtavat peruuttamattomasti liittovaltion syntyyn, on sittemmin hylätty. Federalistit ovat nopeuttaneet EU:n integraatiokehitystä ja se on jo täysin avointa mutta lopputulos ei tälläkään kerralla ole varmaa kuten Brexit ja Trumpin vaalivoitto osoittavat.
