Kannen lämpötila-anturin modifiointi

[motomatti]

Kuinka moni on tehnyt/teettänyt CARC-malliinsa muutoksen sylinterikannen lämpötila-anturiin?
Sama anturi löytyy myös hieman vanhemmista 1100-koneista. Niissä ei ole tarvetta muutokseen.
Muutos on johtavan materiaalin lisäys anturin ja sen kiinnitysosan väliin. Itse käytin metallipastaa.

Kysymys koskee lähinnä sitä että oliko kyseisellä toimenpiteellä vaikutusta polttoaineen kulutukseen?
Itsellä vaikutus oli merkittävä. Edullisempaan suuntaan. Nyt kiinnostaa se onko uudempien mallien (V7 II, V9 ja 1400) lämpöanturin vastaava muutos aiheellinen pyrittäessä alhaisempaan kulutukseen ja onko siitä mahdollisesti jotain haittaa?

[TunturiTT]

Jatkokysymys: onko kukaan ajanut lokia anturin lämpökäyttäytymiseatä?

[Jukka Laine]

Minkälaista metallipastaa Matti laitoit kuoppaan? Pastaa tarvii vissiin vain sen verran että anturin pään ja kuopan pohja täyttyy, vai kui?

[motomatti]

Minkälaista metallipastaa Matti laitoit kuoppaan? Pastaa tarvii vissiin vain sen verran että anturin pään ja kuopan pohja täyttyy, vai kui?

Kyllä. Ihan "nokareen" laitoin seosta joka on juoksevaa mutta pysyy anturin nokassa. Tänään tein juuri kyseisen homman. Siitä myöhemmin illalla blogissani. Kunhan kerkiän käsittelemään kuvat ja sommittelemaan tekstin.

Olen käyttänyt samaa pastaa useammassa yhteydessä. Mielestäni se sopii tähänkin.
Olen tutkinut jokaisen anturin "nokan". Siinä ei ole näkynyt minkäänlaista jälkeä että se olisi koskettanut minnekään. Kiinnityskierre loppuu ennen kuin kärki ylettää pohjaan.

Valitettavasti en ole avannut yhtään niistä asennuksista joissa olen kyseistä pastaa käyttänyt. Joskus sekin pitää vilkaista miten se siellä kuumassa paikassa toimii. Onko murentunut tai miten se on tilan täyttänyt tai onko sitä ollut riittävästi? Viimeiseen on oletus: koska aineen käytöllä on mitattava vaikutus on sillä silloin tarkoitukseen jonkinlainen sopivuus.

[motomatti]

http://www.motomatti.fi/2016/11/california-1400-sylinterikannen.html
Ohessa meni toinenkin toimenpide: http://www.motomatti.fi/2016/11/california-1400-ilmansuodattimen-vaihto.html

[motomatti]

Jatkokysymys: onko kukaan ajanut lokia anturin lämpökäyttäytymisestä?

Enpä ole tästä nimenomaisesta anturista jota nyt modifioin.
Tässä Bosch -anturin lukemat kuvakaapattuna.

[TunturiTT]

Lähinnä se, että miten nopeasti tuo reagoi moottorin lämpiämiseen. Pastalla ja ilman.

[motomatti]

Lähinnä se, että miten nopeasti tuo reagoi moottorin lämpiämiseen. Pastalla ja ilman.

Myöhäistä nyt mittailla. Tulen saamaan aiheesta vain välillistä tietoa.
Tavoitteenahan on vain lyhentää kylmällä koneella ajoon lähdön jälkeistä rikastustoimintaa ja mahdollisesti kylmän sään rikastustoimintaa.

Nämä kaikki tavoitteet ovat jossittelua. Jos ryypytysaika lyhenee kylmällä koneella niin moottoriin syötettävä polttoaineilmaseos on laihempaa mikä korottaa käyntilämpötilaa. Tarkoitus olisi siis saada syntymään positiivinen kehä: vähemmän bensaa -> laihempi seos -> kuumempi kone -> vähemmän bensaa -> entistä kuumempi kone -> pienempi kulutus.

Kylmällä säällä tavoite on sama mutta siihen ei pelkkä anturin muokkaus toimi kuin osittain. Tarvittaisiin vielä signaalinmuokkausta lisää. Toki, jos anturi tulee saamaan enemmän "kuumaa tietoa" sen vaikutus on laihemman seoksen suuntaan. Mutta tuskin pelkästään tällä "säädöllä" pääse tarpeeksi laihalle seokselle.

Tavoite olisi saada moottori käymään pääosan ajosta noin 120 asteen lämpöisenä. Mieluimmin hieman yli. Mahdollisimman vähän riippuvaiseksi ulkoilman lämpötilasta.

Toki minulla on kerättyä tietoa ulkolämpötilan suhteesta jäähdytysöljyn lämpötilaan. Ilman Jäähdyttimen peittämistä ei noin 20 asteen ulkoilman lämpötilassa normaaliajossa 80 - 100 km/h vauhdissa moottorin jäähdytysöljyn lämpötila ollut aina edes 70 astetta. Silloin on vielä rikastus päällä. Toisin sanoen italianinsinööri on ajatellut että ryypytetään vaan kun lämpötila on alhainen.

On sitten huomattavasti pidempi tarina miksi kylmää konetta ajossa ryypytetään edelleenkin. Se taas johtuu siitä että katalysaattoreille pitää saada lisää energiaa että voivat tuottaa puhtaampia pakokaasuja. Bensaa syötetään siksi että kylmälläkin koneella olisi alhaiset päästöt.

[TunturiTT]

Aiheuttaakohan tuon anturin vikaantuminen muuta kuin seoksen menoa paksulle tai laihalle? Siemensin autojärjestelmässä aiheutuu kaikkea kummaa. Kulutus tottakai heittelee, mutta tulee kaiken maailman nykimiset, vikavalot ja käynnistyshaitat.

[motomatti]

Kyllä poikkeamat pakokaasussa ja käymättömät hetket kirjautuvat vikalogiin jos ne ahterissakin havaitsee. Siemensistä en tiedä sen tarkemmin mutta jonkinlainen tiedonkeruu siinäkin varmaan on.

[TunturiTT]

Siitä saa halvalla mutikalla ja ohjelmalla saa live dataa ulos.

[Ikkala]

Tavoitteenahan on vain lyhentää kylmällä koneella ajoon lähdön jälkeistä rikastustoimintaa ja mahdollisesti kylmän sään rikastustoimintaa.

Noihan onnistuu ihan ohjelmallisestikkin guzzidiagilla ja tunerprolla (5AM ainakin). Tarkemmin ja hetken opettelun jälkeen helpommin kun ei tarvi ruuvailla mitään.

[Camn]

onnistuu ihan ohjelmallisestikkin

Muistelen "ääneen" ihmetelleeni, että onkohan tuo ilmarako (esim. V11) anturin ja kannen välillä oikeasti haluttu asia, vai onko se tullut vain kustannussäästö- yms. syistä. Taisi jonkunlainen konsensus olla että ei haluttu asia vaan kustannusasia...  Siksi varmaan tarkat kartan muokkaajat laittoivat ensin lämmönsiirtopastaa anturin kärkeen ja sitten vasta alkoivat säätää. Se pitänee muistaa, että jos pastaa laittaa, pitäisi karttoja myös muuttaa - jos tarkkoja ollaan...

http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=5761.0

[motomatti]

Tavoitteenahan on vain lyhentää kylmällä koneella ajoon lähdön jälkeistä rikastustoimintaa ja mahdollisesti kylmän sään rikastustoimintaa.

Noihan onnistuu ihan ohjelmallisestikkin guzzidiagilla ja tunerprolla (5AM ainakin). Tarkemmin ja hetken opettelun jälkeen helpommin kun ei tarvi ruuvailla mitään.

California 1400 mallin moottorinohjaus IAW7SM ei ole vielä "avattu" siinä mitassa säätämiselle että pääsisi esimerkiksi TunerProlla muokkaamaan "karttoja" eli moottorinohjaustiedostoja tai muuttamaan muitakaan asetuksia kuten muilla flash-muistilla varustetuissa aiemmissa moottorinohjauksissa. Toki mielenkiinnolla odotan tuleeko XDF-tiedostoa 7SM:lle tarjolle. Jos tulee niin tuskin kykenen pitämään näppejäni erossa eräistä säätökohteista.

Jos nyt haluaisin muuttaa moottorinohjausta joutuisin turvautumaan Power Commanderiin tai vastaavaan lisälaitteeseen.
Tosin en sitä tarvitse ainakaan voiman tuoton lisäämiseen sillä voimaa on todella riittävästi ihan vakionakin. Myöskään mitään nykimisiä tai tärinöitä ei ilmene mitä pitäisi korjata ohjelmallisesti. Mutta kai PC:llä voi laihentaakin seosta.....?

Moottorin muihin ominaisuuksiin ei siis tarvitse koskea kuin sen käyntilämpötilan nostamiseen. Samalla pienenee kulutuskin.
Korkea käyntilämpötila edistää öljyn voiteluominaisuuksia, vähentää kitkaa, vähentää kulumista ja parantaa taloudellisuutta.

1400-malleissa on jäähdytinpuhallin. Se käynnistyy kun moottoriöljy on yli 138 astetta. Se lämpötila on katsottu turvalliseksi käyntilämpötilaksi moottorille ja öljylle. Puhaltimen anturi on öljypohjan etupään tulpassa. Puhallin ei ole minun käytölläni käynnistynyt kuin kerran: käytin moottoria pitkän rupeaman paikoillaan isoilla kierroksilla niin silloin puhallinkin heräsi. Jätin tyhjäkäynnille ja katsoin kauanko puhallin käy. Noin 30 sekuntia ja tyhjäkäyntilämpötila oli silloin 130 astetta. Jäähdytysilman lämpötila 24 astetta.

Breva 1100:ssa tein saman operaation lämpöanturille ja säädin myös moottorinohjausta. Kulutus putosi merkittävästi erityisesti viileillä säillä. (Alle 20 astetta.)
Perushavaintohan oli että viileälläkin säällä aktiivinen ajotapa (räppäily pienemmillä vaihteilla mutkateillä korkeilla kierroksilla) säästi polttoainetta verrattuna saman matkan ajoon tasakaasulla. Tämä ristiriita sai minut mittailemaan lämpötiloja ja havaitsemaan saman kuin muutkin asian parissa touhuavat että kuuma moottori on edullisempi käyttää. Tähän perushavaintoon perustuu nykyinenkin "kikkailu".

[motomatti]

Kuten aiemmin kerroin niin olen tehnyt Breva 1100:n ja California 1400 GTS:sään sylinterinpään lämpötila-anturien muutostyön. Molemmissa tapauksissa kulutus laski hiukan. Moottorin tarkemmalla lämmönhallinnalla saa lisää taloutta aikaiseksi menettämättä mitään ominaisuuksia.

5AM moottorinohjausta saa myös säädettyä helposti ilman pyörään asennettavia lisälaitteita.
7SM:n tilanne ei ole vielä niin hyvä. Kehitystä tapahtuu kuitenkin hiljalleen: Reader on jo valmis. Muita toimintoja odotellaan. Toivottavasti jo kesään mennessä.

Kokemukset 1100 Brevan muutostöistä ja ohjelmoinnista sai aloittamaan myös 1400 GTS:n muutostyöt. Moottorin lämmönhallinta on jo huomattavasti paremmalla tolalla kuin tehtaan jäljiltä.
Jos noin 1 - 1,5 litran kulutuksen pudottaminen sataa kilometriä kohden kiinnostaa niin toimenpiteet ovat melko yksinkertaisia ja kotiasentajan ulottuvilla. Isompaankin säästöön on mahdollista ryhtyä.

Työn alla on parhaillaankin pari juttua asian tienoilta. Mutta ne ottavat aikaa kun ei ole omaa pajaa vaan pitää toimia muiden tilojen ehdoilla. Tavarat ovat hajasijoiettuja joten mikään ei tapahdu äkkiä.