Titaniumin rusahtava kakkonen

[Ikkala]

Eli Guzzeissa on synkronoimaton vaihteisto. Onhan jo aika, että tuostakin tulee tietoiseksi . Ikää on sen verran, että muistan ajan kun isä kertoi autossa olevan oikein synkronoitu vaihteisto.

Juu, Guzzi on moottorpyörä. Ei ole kyllä muunkaan merkkisissä mopoissa synkroneita vastaan tullut.

Nuo välikaasuttelut saa ainakin Guzzin ja HD:n kohdalla unohtaa, on sillä kiva itteensä viihdyttää mutta laatikon toiminnan kannalta joutavaa. Ei mun ole ainakaan tarvinnut muuta kun jalalla näyttää vaihdekepille kumpaan suuntaan mennään. Välivapaan olen joskus guzzin 5v laatikosta löytänyt, ihan yrittämällä. 6V laatikosta en yrittämälläkään.

[Olavi]

No sitten toiminnalliset erot vaihteistoissa johtuvat muista syistä, jos moottoripyörissä ei ole ylipäätänsä synkronointia.

Kävin Tampereen Heinolla  kesän lopulla koeajamassa muutamia eri merkkisiä pyöriä, mm. bmw, ducati.
Jäin siltä reissulta mieleen myyjän kommentti uusista Guzzeista, joissa tämä uusi 6-pykäläinen laatikko, "ensimmäistä kertaa Guzzissa on oikein toimivat vaihteet". Jos ja kun näin on, niin mikä periaatteellien tekijä on muuttunut?

Noin  5 kk moottoripyöräharrastusta takana. Tietomäärää lisääntyy välillä kivuliaasti . Toivottavasti sitä etenee ennen jossain aikaikkunassa (ennen eläkeikää) edes valaistuneisuuden 1 portaaalle (olisiko asteikko 10 pykäläinen  ). Koittakaa kestää

[Ikkala]

Kävin Tampereen Heinolla  kesän lopulla koeajamassa muutamia eri merkkisiä pyöriä, mm. bmw, ducati.
Jäin siltä reissulta mieleen myyjän kommentti uusista Guzzeista, joissa tämä uusi 6-pykäläinen laatikko, "ensimmäistä kertaa Guzzissa on oikein toimivat vaihteet". Jos ja kun näin on, niin mikä periaatteellien tekijä on muuttunut?

Myyjän kommentti kertoo jo jotain guzzin nykytilasta täälä peräpohjolassa.... ( Saihan ne näinkin fanaattisen guzzistin ostamaan harrikan...ei sinällään huono saavutus  )

Kyllä ne vanhemmatkin toimii ihan samoin kun kaikki muutkin. Tehtaalla vain on ollut aika suurpiirteistä se laatikkojen shimmaus jossain vaiheessa, joskus tuli hyvä, joskus taas ei. Tuolla ohjeella http://archive.guzzitech.com/Files/Gearboxshim.pdf  olen molemmat calin laatikot säätänyt ja hyvin ovatten toimineet, yhteensä noin 450tkm. Ei ne huonoja tehtaankaan jäljiltä olleet mutta parempia ovat nyt. Jos vertaa tehtaan peruja olevia laatikoita niin 5v BMW loota oli ainakin huonompi kun 5v guzzin laatikko. Sportin 6v laatikko on taas tehtaan jäljiltä hyvä. Eikä sielä mitään shimmejä olekkaan. Kehitys kehittyy.

Suurin osa guzzin laatikko-ongelmista taitaa johtua väärin säädetystä kytkimestä.

[motomatti]

Jos ja kun näin on, niin mikä periaatteellinen tekijä on muuttunut?

Kun tämä viimeinen kuusivaihteinen rumpuvalitsimella (Edellinen 6-pykäläinen oli kulissivaihdetoiminen.) tuli käyttöön niin sen verran tutkin että rummun pyöritysmekanismiin tuli sellainen jutska joka käytännössä estää vaihteen jäämisen välitilaan vaihdettaessa. Vaihderumpu ikään kuin "saattaa" vaihteen perille kunhan vaihdevivulla näyttää vain suunnan että isommalle vaiko pienemmälle. Ennen 5-vaihteisissa vaihde piti saattaa perille jalalla kohtuullisen napakasti että voi olla varma kytkeytymisestä. Lisäksi vivun liike oli pitkä joka taas on ongelma jos on tottunut esimerkiksi Ducatiin tai japanilaisiin. Varovainen vaihtaja vaihtaa helposti välivapaalle. Varovainen vaihtaja myös aiheuttaa aika rytinän jos venyttää vaihtamistapahtumaa. Kuten kuusikymmentäluvun lopun Guzzin käyttäjän suomenkielisessä käsikirjassa mainittiin: "Vaihtaminen tapahtuu voimakkaasti mutta päättäväisesti". Silloin oli rinnan 4- ja 5-vaihteisia. 700 - 750 - 850cc.

Minulla on nyt, väliaikaisesti testissä, California Adamantissa 5 -vaihteinen vaihteisto 60 - 70 -luvun vaihteesta. (Semmoinen malli jossa vaihdevipu oli vielä oikealla alunperin.)
Sillä vaihtaminen on taidetta: sovitetaan kierrosluku tasaiseksi, vedetään kytkin kunnolla auki, laitetaan jalka polkimelle, samalla kun kytkintä päästetään annetaan kierroksia (jos on pienemmälle vaihtaminen mielessä) ja painetaan reilusti poljin pohjaan. (Aikanaan kantapäällä että oli voimaa.) Kyllä välillä naurattaa kun menee homma ihan soosiksi. Ei tarvitse kuitenkaan pysähtyä vaan päätellä nopeudesta että mitäpä vaihdetta ja millä kierroksilla tarjoaisin seuraavaksi. Vaihteenvaihtajan oppikoulu. Isommalle vaihtaminen on helpompaa. Mutta hauskaa sekin.

Suurin osa guzzin laatikko-ongelmista taitaa johtua väärin säädetystä kytkimestä.

Tasan samaa mieltä. Myös kytkimen likaantuminen tai kytkinkehien hammastuksien kuluminen aiheuttaa vastaavaa vaivaa.

[sy]

Kävinpä tänään ajelemassa vm. -49 BSA:lla, ja siinä ajellessa tuli mieleen tämä keskustelu. Ihan rupesin tarkkailemaan miten kyseisellä pyörällä vaihdan. Välikaasun käyttö on itsestäänselvyys ja välttämättömyys pienemmälle vaihtaessa. Ja rauhallisuus on valttia. Täytyy tunnustella, milloin on oikea hetki polkaista vaihde sisään. Ilman rutinaa ei tahdo aina onnistua sittenkään. Isommallekin vaihtaessa kannattaa sovittaa moottorin pyörimisnopeus kohdalleen, jotta vaihteisto ottaa jouheasti vastan uuden vaihteen.

Uudenkarhealla (2010) V7-Guzzilla vaihtaminen on tosi helppoa tuohon 40-luvun pyörään verrattuna. Guzzillakin kyllä annan aina pienemmälle vaihtaessa välikaasua, jonka käyttö reilut 40 vuotta sitten selkäytimeeni taltioitui. Kytkimen kaksoiskytkentää ei toki tarvita.

Mainittakoon, että 40-luvun vekottimessa on periaatteessa ihan samanlainen vaihteisto kuin nykyisissäkin. Ehkäpä hieman karkeampitekoinen, mutta kuitenkin.

t.sy

[motomatti]

Merkittävä ero tulee myös siitä kuinka nopeasti vaihteisto pyörii moottorin suhteen. Jos vaihteisto pyörii nopeasti ja on pienillä hammaspyörillä (koska korkeakierroksinen vaihteisto hoitaa vääntömomentin välityksen korkeiden kierroksien avulla) on vaihteen päälle meno helpompaa. Kun taas matalakierroksinen vaihteisto on raskasrakenteinen eikä toiminnaltaan lainkaan niin "herkkä". Nykyään vaihteistot ovat varsin korkeakierroksisia mutta samalla niiden materiaalit, lähinnä laakerit, pitää olla kestävämpiä kierrosten suhteen kun taas matalakierroksisten on kestettävä kovia hetkellisiä kuormia ja sen vuoksi järeämpiä. Mielestäni Guzzin vaihteistot ovat olleet aina näitä matalakierroksisia. Muutoinhan olisi ensivedon nostettava kierrokset korkealle ja sitten taas toisiovetoon tarjottava matalampia varveja. Korkealta kiertävä neloskone tarjoaa jo alkujaan pohjan kevyttoimiselle korkeakierroksiselle vaihteistolle jossa vaihteet kytkeytyvät kuin "ajatus".

[TunturiTT]

Jos ja kun näin on, niin mikä periaatteellinen tekijä on muuttunut?

Kun tämä viimeinen kuusivaihteinen rumpuvalitsimella (Edellinen 6-pykäläinen oli kulissivaihdetoiminen.) tuli käyttöön niin sen verran tutkin että rummun pyöritysmekanismiin tuli sellainen jutska joka käytännössä estää vaihteen jäämisen välitilaan vaihdettaessa. Vaihderumpu ikään kuin "saattaa" vaihteen perille kunhan vaihdevivulla näyttää vain suunnan että isommalle vaiko pienemmälle. Ennen 5-vaihteisissa vaihde piti saattaa perille jalalla kohtuullisen napakasti että voi olla varma kytkeytymisestä. Lisäksi vivun liike oli pitkä joka taas on ongelma jos on tottunut esimerkiksi Ducatiin tai japanilaisiin. Varovainen vaihtaja vaihtaa helposti välivapaalle. Varovainen vaihtaja myös aiheuttaa aika rytinän jos venyttää vaihtamistapahtumaa. Kuten kuusikymmentäluvun lopun Guzzin käyttäjän suomenkielisessä käsikirjassa mainittiin: "Vaihtaminen tapahtuu voimakkaasti mutta päättäväisesti". Silloin oli rinnan 4- ja 5-vaihteisia. 700 - 750 - 850cc.

Minulla on nyt, väliaikaisesti testissä, California Adamantissa 5 -vaihteinen vaihteisto 60 - 70 -luvun vaihteesta. (Semmoinen malli jossa vaihdevipu oli vielä oikealla alunperin.)
Sillä vaihtaminen on taidetta: sovitetaan kierrosluku tasaiseksi, vedetään kytkin kunnolla auki, laitetaan jalka polkimelle, samalla kun kytkintä päästetään annetaan kierroksia (jos on pienemmälle vaihtaminen mielessä) ja painetaan reilusti poljin pohjaan. (Aikanaan kantapäällä että oli voimaa.) Kyllä välillä naurattaa kun menee homma ihan soosiksi. Ei tarvitse kuitenkaan pysähtyä vaan päätellä nopeudesta että mitäpä vaihdetta ja millä kierroksilla tarjoaisin seuraavaksi. Vaihteenvaihtajan oppikoulu. Isommalle vaihtaminen on helpompaa. Mutta hauskaa sekin.

Suurin osa guzzin laatikko-ongelmista taitaa johtua väärin säädetystä kytkimestä.

Tasan samaa mieltä. Myös kytkimen likaantuminen tai kytkinkehien hammastuksien kuluminen aiheuttaa vastaavaa vaivaa.

Shifteri käyttöön, niin ei tarvi kytkintä ollenkaan. Aikaa säätämällä löytyy se namu katkos jolla vaihteet lupsahtaa pesään.

[Camn]

Shifteri käyttöön, niin ei tarvi kytkintä ollenkaan

Kun tässä on ollut puhetta siitä, että kierrokset sovitetaan välikaasulla optimiksi: kun hammaspyörät osuvat toisiinsa, niiden pyörintänopeus on koetettu saada välikaasutoimin ennakkoon mahdollisimman samaksi => eikö tällä logiikalla quick shifter ole aina kaikelle tekniikalle rasittavampi? Tulee pakolla iskuja. Vaan kuuluu olevan tosi kiva... ja joissakin uusissa sporteissa lie vakiona, miten lie Olavin RSV4?

[TunturiTT]

Jaa'a, syöttö/sytytys katkeaa pieneksi hetkeksi kesken kiihdytyksen ja vaihteet menevät ilman nykäystä tupaan ja veto ei katkea. Ainakin Calissa. En nyt muista miten paljon on millisekunteja. Pitänee ajaa Commander-ohjelma kotikoneelle ja katsoa.

[Olavi]

RSV4ssä on tuo quick shifter. Se toimii yli 4000 kierrosalueilla ja vain ylöspäin. Kaasun voi pitää vakiona ja eikun pykälää ylös. Kiihtyvyys huomioiden, tarvittessa vaihteet vaihtuvat 1-2 sekunnin välein . Tulihan sitä kokeiltua alkuun, mutta kun ei tuota kiirettä oikeasti ole, tuli käytettyä enemmän kytkimen kanssa vaihtoa. On myös pieni epäilys, että voisi olla paikallaan "säästää mekanismia", kun ei ole vielä tarkempaa käsitystä kuinka se toimii. Korvakuulolla ei kyllä arvaa siinä tapahtuvan isompaa väkivaltaa.
 

[egon]

Guzzin laatikko on minusta nöyrä käsiteltävä. Muutamia kertoja on kytkinvaijeri katkennut niin hankalasti, että on pitänyt ajella pitkät pätkät ilman kytkintä, mikä onnistuu kyllä kun on aistit valppaina. Moottori sammuksissa ykkönen pesään ja startilla liikkeelle, mutta ylöspäin vaihto pitää tehdä jo matalilla kierroksilla. Samoin alaspäin. Pykälät loksuu päälle oikein somasti. Jos erehtyy vedättämään kierrokset liian ylös niin vaihdosta tulee hermoja raastava kokemus. 

[TunturiTT]

Joskus harvoin, kun on sattunut tipahtamaan välivapaalle, niin ei meinaa vaihde mahtua kumpaankaan suuntaan. Siinä tullee vastaan kytkentärenkaiden hammastus, joka ottaa vastaan.

[Kurtsi]

Kauuuan sitten ajoin jonkin aikaa ihan leipätöikseni Sisun "rekkaa" Fullerin sykronoimattomalla laatikolla. Tuli välikaasu (pienemmälle) ja "kaksoiskytkinpoljenta" (isommalle) tutuksi. Jumbo + viisi vaihdetta muistaakseni, sitten vaihdettiin nappulasta aluetta ja alettiin taas ykkösestä. Joka väliin oli vielä splitteri eli puolittaja. Paljonko siitä nyt sitten vaihteita kertyi ? Nopea laatikko vaihtaa, jos vaan jalat ja käsi pelasivat yhteen. Ylämäkeen lastin kanssa lähdettäessä pystyi tarvittaessa käyttämään kytkinjarrua; kytkin kokonaan pohjaan ja isompi pykälä raakana sisään.
No meni taas vähän ohi asian ...

[Aapo]

Joskus harvoin, kun on sattunut tipahtamaan välivapaalle, niin ei meinaa vaihde mahtua kumpaankaan suuntaan. Siinä tullee vastaan kytkentärenkaiden hammastus, joka ottaa vastaan.

Ei koskaan välivapaan jälkeen pienemmälle! Voi tulla ikäviä seurauksia. Aina isommalle, vähän kaasua, niin menee päälle. Sitten takaisin pienemmälle, jos tarvetta.

Isolohkon viisivaihteisessa melkein ominaisuus, välivapaa kakkoselta kolmoselle vaihdettaessa, jos ei huolellinen. (kulunut vaihteisto)

[TunturiTT]

Laitoinkin juuri, että ei oikein luonnolliselta tunnu vetää kumpaankaan suuntaan, kun takapyörä pyörii. Tietenkin ylöspäin, alaspäin vaihtaessa pyörimisnopeuksien ero voi pyöristää kytkentärenkaiden kulmat.