Tuolla aiemmin jo sivuttiinkin välikaasun käyttöä auton synkronoimattomassa vaihteistossa. Auton synkronoidulla vaihteistolla kyseisestä toimenpiteestä ei ole juurikaan tarvetta jos ei sitten vaihdeta useita pykäliä "oikaisten" alaspäin.
Synkronoimattomalla vaihteistolla alaspäin pykälän vaihto menee jokseenkin näin: Ajonopeus sovitetaan ennen vaihtamista siten että tulevan pienemmän vaihteen nopeusalue on moottorin kierroslukualueen sisällä. (Ahtamattomissa dieseleissä käyttökelpoinen vetoalue on varsin kapea.) Polkaistaan kytkin pohjaan, vaihde vapaalle, kytkin ylös, polkaistaan kaasua sen verran kuin pienemmän vaihteen nopeutta vastaava kierrosluku on, painetaan kytkin pohjaan ja laitetaan pienempi vaihde päälle. Tämä on edelleenkin arkipäivää joissakin varsin uusissakin kuorma-autoissa. Sitä kutsutaan myös kaksoispoljennaksi viitaten kytkinpolkimen liikkeeseen.
Ennen oli synkronoimattomia vaihteistoja henkilöautoissakin. 60-luvulla tuli synkronointi mukaan henkilöautoihin mutta ei suinkaan kaikkiin vaihteisiin. Usein ykkönen oli synkronoimaton. Henkilöautoissa oli silloin 3 tai 4 vaihdetta eikä tehoa muutamaa kymmentä hevosvoimaa enemmän joten vaihtamistarve tuli vastaan usein. Koskee siis useimpia japanilaisia ja eurooppalaisia autoja.
Välikaasun ja synkronoinnin tarkoitus on sama: sopeutetaan vaihteiston kierrosluku ja moottorin kierrosluku. Välikaasulla sopeutetaan kierroslukua, synkronoinnilla vaihteiston kierroslukua.
Synkronoinnissa vaihde kytkeytyy kahdessa vaiheessa: kun vaihdetta siirretään seuraavalle, vapaan kautta, vaihdevivun liike siirtää synkronirenkaan kitkapinnan ko. vaihderattaan kitkapintaa vasten ja jarruttaa/kiihdyttää rattaan pyörimisnopeuden samaksi kuin akselinkin ja sen jälkeen vaihde kytkeytyy. Tarkka vaihteenkäyttäjä huomaa tämän vaihdevivussa pieninä nykäisyinä. Manuaalivaihteistolla, käytännössä, kuljettajan käden voima synnyttää synkronointivoiman jolla vaihteen synkronimekanismi jarruttaa/kiihdyttää vaihteen kytkeytymisnopeuden keskenään sopivaksi.
Kun synkronointi tuli yleisemmäksi niin "vanhan liiton" automiehet ivasivat moista "hienostelua". Totta olikin että osaava synkronoimattoman vaihteiston käyttäjä oli nopeampi vaihtaja kuin alun synkronoitua vaihteistoa käyttävä.
Moottoripyörissä ei synkronointia ole juurikaan esiintynyt. Robottivaihteistokaan ei sitä välttämättä tarvitse. Sen sijaan kaksoiskytkin on yleistymässä. Autoissa jo käytössä ja parissa moottoripyörässäkin. Mahdollistaa ns. nappivaihteiden käytön eikä kytkinkahvaa ole lainkaan. Tässä kohtaa hämärtyy raja perinteisten manuaali- ja automaattivaihteiden välillä.