80-luvun lopulla ja pitkään yhdeksänkymmentäluvulla ajoin kaikki talvet läpeensä moottoripyörällä. Ensi soolona ja lopussa sivuvaunun kanssa. Suolalla on vaikutuksensa: Pirkanmaalla suolataan kovasti. Kollis-Savossa ei juuri lainkaan. Ensin ajelin pari talvea Pirkanmaalla ja kuluminen talviaikana oli nopeaa: vaijereita meni, laakereitä joutui vaihtamaan, paljaat alumiiniosat kukkivat ja kohta maalatutkin. Pultit jumissa ja sinkityt ruuvinkannat ruosteessa. Sittemmin Savossa ajellessani vauriota vähenivät. Tosin kylmyys ilmajäädytteiselle koneelle ei ollut herkkua. Kuluminen huomattavasti nopeampaa.
Pirkanmaalle takaisin muutettuani jatkoi talvikulkemista sivuvaunullisella kulkimella. Siihen käytin, aiemmasta viisastuneena, halvempaa eli käytetympää kalustoa. Paljon oli näitä pulttiaskareita ja hapettuneita pintoja. Viimeistään silloin oppi aukomaan pultteja epäkoventionaalisillakin menetelmillä. Täräyttäminen oli usein apuna.
Esimerkiksi uppokantainen kuusiokoloruuvi hapetuttuaan ei ole avattavissa kuusiokoloavaimella. Kulmat vain kannasta pyöristyy. Sitä varten katsotaan kuusiokolon pohjaan sopiva tuurna ja kopautetaan sen päähän. Silloin isku kohdistuu suoraan kierteeseen eikä kannan alla olevaan kartioon. Molemmat vapautuvat hieman. Yleensä sen jälkeen ruuvi aukeaakin normaalisti. Ruuvi ei tosin ole enää kovin käyttökelpoinen. Sama toimii myös tavalliseen kuusiokoloruuviinkin. Tosin sitä voi kolauttaa myös sivuttain.
Tavallinen mutteri kierteessään kun on jumissa niin usein mutterin halkaiseminen auttaa. Sitä varten on olemassa oma työkalunsa. Mutta ilman kyseistä kalua pärjää jos on terävä katkaisutaltta. On tietysti varottava että ei murjo ympäristöä rikki.
Yksi hankalimpia irrotettavia on pultti umpiaineessa joka on kiinnileikannut jo sulkiessa tai avattaessa kierteeltään perusaineeseen. Jos perusaine on kovaa metallia, valurautaa, terästä tai vastaavaa on pultin poisotto helpompaa. Pehmeästä metallista kuten alumiinista, homma hankaloituu. Näitäkin tulee ajoittain vastaan. Alkusyynä on usein heikkokuntoinen kierre tai voitelun puute. Vaiva on siis ennaltaehkäistävissä.
Ruostumaton teräs ruostumattomassa kierteessä on usein hyvin ongelmallinen. Myös alumiini leikkaa helposti kiinni ruostumattomaan pulttiin. Heti kun jo hieman auennut pultti tuntuu laittavan vastaan on syytä lopettaa avaaminen ja turvautua voiteluun. Nitkuttelu ja kiinnipäin kiertämien auttaa usein kunhan voitelua on mennyt perille asti. Avattaessa reiän kierre voi olle menetetty mutta kiinnitys on auennut. Kierteen voi korjata useilla eri menetelmillä alkuperäiseen kokoon.
Jos kuitenkin pultti on katkennut kierteen sisään on vaihdettava taktiikkaa. Jos on kiinnileikkautumisesta kysymys niin poistetaan olemassa olevasta pultista pois se mitä on jäänyt kierteeseen ja korjataan kierre. Homma vaatii tarkkuutta ettei tule lisävahinkoja.
Tässä hyvä huono esimerkki joka vaati huomattavasti vaivaa tullakseen korjatuksi:
http://www.motomatti.fi/2015/12/irtomoottorin-jakopaan-kotelon-korjausta.html