Puuruuveilla kiinnittäminen

[Camn]

Blogista: "M6 pultin kiristystiukkuus on 1 Nm. Noin 4 Nm katkaisee kierteen"
Tähän lie sattunut kirotusvire?  Workshop Manual kertoo: "Screws and nuts ø 6x1: 8-12 Nm".  8+4=12 Nm joka olisi vielä Guzzin spekseissä mutta onkohan siinä huomioitu että toinen puoli on alumiinia?  8Nm kun on alumiinia? 10Nm tuntuu kärsivän kyllä vetää kun onhan siellä sitä kierrettä. Muistelen että jos hommaa uudet rst ruuvit voi ostaa pykälää pidemmät, tilaa on, eivät pohjaa? Tulee sitten "uutta" kierrettä siellä pohjalla myös käyttöön.

Siteeraan Saksanpalstoilla kirjoittavaa Guzzistia:

"
Tarkistamme koneauditoinneissamme erikoisavaimilla miten tiukkaan ruuvit on kiristetty. Siellä tulee kauhistuttavia arvoja vastaan. Useimmin kaksinkertainen arvo siihen nähden mikä on annettu kiristysohjeessa. Siellä vedetään M8/8.8 pultti kiinni 45-50Nm kun pitäisi olla 23Nm. Kymmenestä ihmisestä vain yhdellä on tuntuma kädessään vetää 13 lenkkiräikällä M8 momenttiin 25Nm. Ihmisillä on yksinkertaisesti tapana vetää ruuvit liian kireälle, oma tuntuma pettää. Ei enää ihmetytä, että aina saa lukea alumiiniin katkenneista M6 pulteista. Pieni momenttiavain on kullanarvoinen, on vaan totuttava käyttämään sitä.
"

[millegt]

Blogista: "M6 pultin kiristystiukkuus on 1 Nm. Noin 4 Nm katkaisee kierteen"

varmaan kiloa nuot arvot tuossa ei newtonia

[motomatti]

Kiitos havainnosta. Väsyneenä kirjottelin. Pitää muuttaa kgm-lukemaksi nuo.

Kun ruuveja pidentää on huomioitava pari asiaa: 1. ruuvia kiristäessä tuntuma on sama kiristyykö liitos vai pohjaako ruuvi. Kierteen loppupää kun on kierteeltään muutaman millin matkalta epätäydellinen eikä kierrettä ole reiän pohjaan asti. Momenttiin menee mutta kiristyykö liitos?
2. Vanhemmassa kalustossa on mahdollista että ruuveja sulkiessa on niiden edellä mennyt likaa ja tiivisteliimaa reiän perälle. Kuten kuvaamassani tapauksessa oli tapahtunut. Kierteisellä konekierretapilla saa sitä otettua pääosan pois.

Jos haluaa hyödyntää koko kierrereiän matkan pitää hankkia tai valmistaa ns päätykierretappi joka tekee kierteen aivan reiän loppuun asti.

Sellaista asiaa kuin kierteen kiertäminen alumiiniin tai teräkseen eri momenttiin en ole tömännyt. Sen sijaan teräkseen pätee ohje kierteen pituudesta 1,5 kertaa kierteen nimellishalkaisija ja alumiiniin, hieman laadusta riippuen 2 x nimellishalkaisija. Riittää Guzzin alumiivaluille hyvin. Laskukaavoissa on huomioitu noin 2,5 x varmuusvara.
Selkokielellä M6 ruuvin kierteen nimellismitta on 6 mm. Sille kun laitetaan kerrointa 1,5 saadaan 9 mm. Kuten havaitaan se on paljon enemmän kuin kyseeseen kierteeseen tarkoitetun mutterin paksuus joka on useimmiten sama kuin kierteen nimellishalkaisija ja silti kestää. Ohuempi mutterityyppi, joka on noin puolet vakiosta, riittää myös täyteen nimellismomenttiin. Varmuusvaraa on siis melkoisesti.

Calin öljypohjassa sivuilla olevat kierteet päättyvät ulkoilmaan lohkon jäähdytysripojen väliin. Eturivissä olevat kierteet ovat lyhyemmät. Takana keskellä ruuvi kiertyy kytkintilaan. Kaksi muuta ovat lyhyempiä reikiä.

Huomioikaa että kun ruuveja kierretään reikään on niiden mentävä kannan pohjaamiseen asti kevyesti sormin kiertämällä. Jos tarvitsee vääntää koko tai osan matkaa avaimella ei kiristyskään tule oikeaan momenttiin.

Osien ollessa irtaallaan on helpoin tarkastaa kierteiden kunto kiertämällä niihin ehyttä ja puhdasta ruuvia niin syvään kuin on tarpeellista. Näin varmistutaan kiinnityksen oikeasta lopullisesta kireydestä eikä tarvitse käyttää "jatkovarsimomentteja".

[motomatti]

Tarkastin blogikirjoitukseni tekstiosion. Löytyi aika monta kirjoitusvirhettä ja yksi ajatusvirhe. Asiat  ovat nyt paremmin.

[TunturiTT]

Kannattaa ostaa pakkiin pienempi momenttiavain noille alle näppimomentin tiukkuuksille. Ne avaimet, jotka lupaavat momenttiavain todella pienistä isoon, eivät pidä paikkaansa ääripäissä. Paitsi digitaaliset, venymäliuskapelit.

[Camn]

Sellaista asiaa kuin kierteen kiertäminen alumiiniin tai teräkseen eri momenttiin en ole tömännyt

Onko sitten niin, että kun kierreosa on alumiinikappaleessa, teräspultit kiristetään vakiomomenttiin (moottorissa olevat kierteet: öljypohja, venakopat, spine runkoisten moottorin etupään kannatusosat), vaikka varmasti moottorin puolen alumiinikierteet korkkaavat helpommin kuin teräksessä olevat kierteet?

Mutta jos itse pultti on alumiinia, sitten momentti on ihan eri (kevyempien osien kiinnitys, esim. bensatarkin korkin kiinnitys, muoviosien kiinnitys)?

Liitteenä Probolt:in ohjeet M6:alumiini 5Nm, rst tai titaani 11 Nm. Jarrulevyt alumiinivanteeseen näyttää olevan sitten aina oma lukunsa. 5Nm on kyllä älyttömän vähän... Aikoinaan Caliin laitoin mustat M6 alumiinipultit venakoppiin. Koskaan ei vuotanut (hydroventtiilien vuoksi ei ollut irrottamisen tarvettakaan) mutta en noudattanut ohjetta vaan kiristin muistaakseni ainakin 8 Nm asti.

[TunturiTT]

Kyllä, juuri niin. Eli vakiomomenttiin. Ainoa ero on minimikierresyvyydessä, eli kuinka monta nousua kierrettä minimissään vaaditaan momentin kestävyyteen.

[motomatti]

Camn tuossa otti uuden aspektin peliin eli eri materiaaleista valmistetut ruuvit. Silloin ei perusmateriaalin, eli aine mihin ruuvi asennetaan, ominaisuudet näyttele suurtakaan osaa kunhan kierreosan pituus on riittävä.
Itse ruuvin materiaali tällöin määrittelee tarvittavan momentin ja silloin on useimmiten myös kiinnitettävien osien rakenne mitoitettu erikoisruuvien käytön mukaiseksi. Tai rakenne on sellainen että erikoisruuvitkin sen kiinnittävät luotettavasti.

Tyypillinen lujuus Guzzissa käytetyissä teräsruuveissa on lujuusluokka 8.8 mutta kovempiakin pultteja on rakenteissa.
Merkintä 8.8 tarkoittaa vetolujuutta 880N/mm2. Siitä ylempiä yleisesti käytettyjä merkintöjä on 10.9 ja 12.9.
Merkintä on pultin kannan yläpinnassa mutta näkyvällä paikalla olevassa ruuvinkannoissa ei näitä merkintöjä aina ole ulkonäkösyistä. Silloin voi olettaa että kyseessä on 8.8.

On olemassa alhaisempia teräspulttien lujuusluokkia mutta niiden käytöstä kannattaisi pidättäytyä kokonaan.

Myöskään marketeista saatavia rosteriruuveja ei pidä käyttää missään paikassa missä sellaista ei ole ollut tai jossa kuormitus on muuta kuin staattista. Öljypohja ja venttiilikopat, tms. ovat sopivia kohteita rosterille mutta ei esimerkiksi jousitusosat tai rungon pultit.

Rungon ja jousitusosien kiinnityksessä on käytetty korkeampaa lujuutta olevia kiinnitysosia. Usein ne ovat myös hienokierteellä varustettuja. Kuten useimmissa Guzzimalleissa on. Kierteen nousu ja sen mukainen kierteen urasyvyys vaikuttavat kiristysmomenttiin: vaikka urasyvyys hienokierteisessä on pienempi kuin karkeakierteessä on samalla matkalla kuitenkin kutakuinkin saman verran kosketuspintaa kierteen tiheydestä johtuen.
Pehmeään tai huokoiseen materiaaliin tehty hienokierre ei ole hyvä. Usein näissä kohdin onkin käytetty kierreinserttiä parantamassa laatua. Tosin Guzzeihin, tietämäni mukaan, ei näin ole tehty mutta muualla kyllä.

Hienokierre menee samalla kiristymomentilla huomattavasti tiukempaan kuin tavallinen karkeakierre. Sen vuoksi hienokierreosille annetaankin alhaisempi momentti kuin mitä ruuvin nimellishalkaisia edellyttäisi.

Kiinnitysosille on määritelty sekä DIN että ISO -normit. Jos ruuvipaketissa lukee normitiedoista ainakin toinen ja lisäksi lujuusmerkintä voi olettaa saavansa oikeaa tavaraa. Toki normimerkintäkin itsessään kertoo lujuuden, materiaalin, kierretyypin, jne.

Esimerkiksi: http://www.terastarvike.fi/public/files/Terastarvike-Ruuviluettelo-032010.pdf

[TunturiTT]

Missä moottoripyörässä on käytetty erillisiä hienokierreinserttejä tehtaalta asti? Ainoat mitkä tulee mieleen on erillisissä komponenteissa, kuten alustan osissa. Ja ne tapaavat olla kolmannen osapuolen tuotteita.
Tämän päivän massatuotteeseen aivan liian kallis ja työläs tapa.

[Camn]

Tämä on ainakin minulle erittäin tärkeää asiaa ja siksi taas häpeämättömästi koin kalastaa yksiselitteisiä ja yksinkertaisia ohjeita. Kiitos niistä.  Kyse on asioista, joita ei juuri koskaan "selitetä" missään Guzzin Workshop Manualeissa. Koska niissä lähdetään siitä, että ne on tehty ammattilaisille. Jo aikaisemmassa saman mallin oppaassa kerrottua asiaa ei kerrota enää myöhemmässä versiossa uudestaan (esim. spine runkoisten rungon pulttien kireys) ja monia ammattilaiselle itsestään selviä asioita ei kerrota ollenkaan, sanotaan vaan vaikka että "kokoa takaisin päinvastaisessa järjestyksessä". Ei erikseen että "venttiilikopan pultit kiristetään siten ja siten ja siihen ja siihen momenttiin" tai yksityiskohtia etupyörän akselin pulttien kiristämistä edeltävistä toimenpiteistä. Lienee käytettävissä oleva budjetti vaikuttanut asiaan, esim. Aprilian vastaavat ovat tosi yksityiskohtaisia, jopa niin että hermostuttaa kun ei mennä asiaan. Mutta kyllä kelpaa tehdä tointa kun sanotaan joka pultista momentti ja että miten - vaikka ihan öljynvaihdon kohdalla.

kiinnitettävien osien rakenne mitoitettu erikoisruuvien käytön mukaiseksi

Kuten öljypohja puuruuvien käyttöön .

rosteriruuveja ei pidä käyttää missään paikassa missä sellaista ei ole ollut tai jossa kuormitus on muuta kuin staattista

Siis liian kovaa kestääkseen jatkuvaa nitkutusta ja tärinää? Hyvä esimerkki lienee "sport" mallien koko "takarunko" (missä istuin, sähköosat) ja takavaihteiston rakenteeseen kuuluva reaktiotankio. Niiden kiinnityspultit ovat jatkuvan "repimisen" kohteena. Veikkaan että hyvin moni on menetellyt kuten minä, edellisen ohjeen vastaisesti, ja käyttänyt rosteriruuveja siellä sun täällä.

Kierteen nousu ja sen mukainen kierteen urasyvyys vaikuttavat kiristysmomenttiin

Joskus tuli vastaan liitteen "yleistaulukko" netissä. Mikähän pannahinen se on tuo "myy ges" / "u. ges" -sarake, joka vaikuttaa momenttiin ?  Liittyykö kierteen nousuun?  En keksi "ges" lyhenteelle merkitystä.

[motomatti]

Kuten öljypohja puuruuvien käyttöön

Kyllä asiaan oli selkeä selitys. Tai ainakin uskon keksineeni syyn. Yhdessä reiässä oli katkennut pultin kierreosa kierrereikään. Puuruuvi oli laitettu liiman kanssa tulpaksi reikään. Uskon tähän ratkaisuun siksi että öljypohja on ollut jo muutoin asennettuna ja vain yksi ruuvi katkesi. Kaksi muuta ruuvia oli ulkokehällä ja lyhyehköt pultit eivät yltäneet kunnolla kierteeseen mutta puuruuvi ylti.

Jätin öljypohjan korokeosan asentamatta ja sovitin reikiin niin pitkät ruuvit kuin kierrereikä mahdollisti. Huonojenkin kierteiden pohjalla oli vielä toistakymmentä milliä toimivaa jenkaa joten ei tarvinnut ryhtyä Helicoil-hommiin.

Missä moottoripyörässä on käytetty erillisiä hienokierreinserttejä tehtaalta asti?

Ihan viimeksi katselin sellaisia kun kunnostin tätä pyörää: http://www.motomatti.fi/2015/07/horex-sivuprojekti-valmis-liikenteeseen.html
Kyseisessä pyörässä insertit olivat asetettu valumuottiin ennen alumiinisulaa.
Myös Benellissäni on hienokierreinserttejä valussa niissä kohteissa joissa on ajateltu että alumiinivalu on liian heppoista. Japaninpyörissä en ole kohdannut vastaavia kun taas amerikanpyörissä ja brittipyörissä olen vaikka jälkimmäisistä kokemukseni ovatkin varsin pinnallisia ja lähinnä koneremonttitasoa. Ei ole tullut niitä kovin harrastettua.

Jälkiasennettuja Helicoileja näkeekin sitten melko paljonkin. Valitettavasti niistä osa on asennettu väärin. Usein kuuleekin että Helicoil on ihan turha kampe.

Monet suosivatkin inserttejä jotka laitetaan alkuperäisestä reiästä huomattavsti isommaksi kierteitettyyn reikään ja niiden keskellä on alkuperäiskierre. Itsekin olen laittanut näitä mm. vaihteistojen laakerikiinnityksiin. Soveltuvat silloin kun reiän ympärillä on tilaa. Myös korjaustapa silloin kun on tullut poratuksi kierteitettävä reikä hieman väärään kohtaa. Tehdään vain isompi reikä oikeaan kohtaan ja laitetaan siihen insertti.

Taitaa olla germaanmurretta tuo "Ges". Siihen ei mulla ole kommentoimista.

[TunturiTT]

Niin noita valuun jätettyjä, onhan niitä. Luulin että tarkoitat kierreinserttiä, joka tehdään jo valettu osaan.
Itse työssä saan erilaisia kiinnityksiä suunnitella päivittäin ja tiedän mitä eri tavat maksavat valmistaa. Työhöni kuuluu myös tietää, millaisia tapoja eri kohteissa tulee käyttää. Rasite eräällä tavalla..

[TunturiTT]

Joskus tuli vastaan liitteen "yleistaulukko" netissä. Mikähän pannahinen se on tuo "myy ges" / "u. ges" -sarake, joka vaikuttaa momenttiin ?  Liittyykö kierteen nousuun?  En keksi "ges" lyhenteelle merkitystä.

Enemmänkin tulee tuosta mieleen kitkakerroin tai voideltu/ei voideltu kierre. En tuota saksaa kovin hyvin hallitse.

[Ikkala]

Noista momenteista ja avaimista...

Hyviä momenttiavaimia varmaan saa rahalla mutta niitä pitää kanssa osata käyttää. Tässä seurannut yhden honjamakawasukimiehen toilailuita joka käyttää momenttiavainata joka paikassa (ja kumihanskat kädessä ettei vaan räpylät sotkeennu  ) Niin vaan sai öljypropusta kierteet sotkettua ja keskellä Saksaa sekin piti loppuviimein korjata... Ei se aina onnistu vaikka olisi kuinka hyvät vehkeet.

Mulla on yksi halpa momenttiavain, sillä vetelen ainoastaan kannenpultit kiinni. Siinä luvattu alue osuu kokolailla keskelle guzzin kansipulttien momenttia. (sportista kammen takalaakerilaippaan sitä myös käytin ensimäisellä kertaa) Muuten on tähän asti pärjänny ilman moisia avaimia. Kun vähän ajattelee mitä tekee eikä aivan hullun raivolla väännä niin pärjää.... Pienet ja lyhytvartiset avaimet on pop.

Mua vähän hirvittää palstalla puheet venttiilikopan pulttien jälkikiristyksestä. Öljypohjan tiivisteet on vanhemmissa samaa tavaraa, ei niitäkään kukaan mahda jälkikiristää?

[Aapo]

Myy ges. voisi tarkoittaa kokonaiskitkakerrointa. (gesamt)

8.8.-merkintä: ensimmäinen kasi tarkoittaa vetolujuutta 800 N/mm2. Toinen myötörajaa 80% vetolujuudesta (=640N/mm2) Siitä lähtien ei ruuvi enää palaudu alkuperäismittaansa.