Camn tuossa otti uuden aspektin peliin eli eri materiaaleista valmistetut ruuvit. Silloin ei perusmateriaalin, eli aine mihin ruuvi asennetaan, ominaisuudet näyttele suurtakaan osaa kunhan kierreosan pituus on riittävä.
Itse ruuvin materiaali tällöin määrittelee tarvittavan momentin ja silloin on useimmiten myös kiinnitettävien osien rakenne mitoitettu erikoisruuvien käytön mukaiseksi. Tai rakenne on sellainen että erikoisruuvitkin sen kiinnittävät luotettavasti.
Tyypillinen lujuus Guzzissa käytetyissä teräsruuveissa on lujuusluokka 8.8 mutta kovempiakin pultteja on rakenteissa.
Merkintä 8.8 tarkoittaa vetolujuutta 880N/mm2. Siitä ylempiä yleisesti käytettyjä merkintöjä on 10.9 ja 12.9.
Merkintä on pultin kannan yläpinnassa mutta näkyvällä paikalla olevassa ruuvinkannoissa ei näitä merkintöjä aina ole ulkonäkösyistä. Silloin voi olettaa että kyseessä on 8.8.
On olemassa alhaisempia teräspulttien lujuusluokkia mutta niiden käytöstä kannattaisi pidättäytyä kokonaan.
Myöskään marketeista saatavia rosteriruuveja ei pidä käyttää missään paikassa missä sellaista ei ole ollut tai jossa kuormitus on muuta kuin staattista. Öljypohja ja venttiilikopat, tms. ovat sopivia kohteita rosterille mutta ei esimerkiksi jousitusosat tai rungon pultit.
Rungon ja jousitusosien kiinnityksessä on käytetty korkeampaa lujuutta olevia kiinnitysosia. Usein ne ovat myös hienokierteellä varustettuja. Kuten useimmissa Guzzimalleissa on. Kierteen nousu ja sen mukainen kierteen urasyvyys vaikuttavat kiristysmomenttiin: vaikka urasyvyys hienokierteisessä on pienempi kuin karkeakierteessä on samalla matkalla kuitenkin kutakuinkin saman verran kosketuspintaa kierteen tiheydestä johtuen.
Pehmeään tai huokoiseen materiaaliin tehty hienokierre ei ole hyvä. Usein näissä kohdin onkin käytetty kierreinserttiä parantamassa laatua. Tosin Guzzeihin, tietämäni mukaan, ei näin ole tehty mutta muualla kyllä.
Hienokierre menee samalla kiristymomentilla huomattavasti tiukempaan kuin tavallinen karkeakierre. Sen vuoksi hienokierreosille annetaankin alhaisempi momentti kuin mitä ruuvin nimellishalkaisia edellyttäisi.
Kiinnitysosille on määritelty sekä DIN että ISO -normit. Jos ruuvipaketissa lukee normitiedoista ainakin toinen ja lisäksi lujuusmerkintä voi olettaa saavansa oikeaa tavaraa. Toki normimerkintäkin itsessään kertoo lujuuden, materiaalin, kierretyypin, jne.
Esimerkiksi:
http://www.terastarvike.fi/public/files/Terastarvike-Ruuviluettelo-032010.pdf