1993 Quotan naputus ja venttiilivälykset.

[TK]

Pari päivää sitten ostettu 1993-mallinen Quota 1000 naputtaa ikävästi ja sunnuntaina sillä pitäis uskaltaa lähteä mökille äitienpäivää viettämään. Ekaksi tuli tietysti mieleen venttiilivälykset mutta ne ei ollu ainakaan liian isoja mm. toisessa imuvenassa selkeesti alle 0,10. Laitoin kokeeksi kaikkiin noin 0,20 mutta ääni ei juuri muuttunut.
Ohjearvot on vähän epäselvät, joissain netin lähteissä tarjotaan 0,22/0,22 välyksiä ja joissan uudemmissakin isolohkoissa käytettyjä 0,10/0,15 välejä.
Mitä mieltä ootte? Ja pitääkö venttiilit yleensä ääntä reilun 0,20mm välyksillä?
Mikä muu voisi aiheuttaa terävää naputusta joka alkaa, tai ainakin kovenee selkeästi, vasta kun kone on käynyt minuutin tai pari? Kiertokangen laakerithan perinteisesti tekee just tommosta mutta öljynpaineet on ainakin varotusvalon mukaan ihan kelvolliset eikä valo vilku vaikka kierrokset laskisi reilusti alle oikean tyhjäkäynnin.

[viitala]

Joku engelsmannien guzzi paja anto ohjeeksi 0,20 kumpaankin.Ne pienemmät välykset tulevat jostain normeista äänen takia.
Tuntu olevan pajalla kokemusta.Ei siellä ohjurit metelöi?

[GinTurismo]

Mun  ekassa MilleGT:ssä alkoi venttiili naputtaa reissun päällä. Tarkistin välykset ja ne oli ok, mutta naputti vaan. Otin keinuvivut irti ja nostin työntötangot ulos. Yhden työntötangon teräspää oli löystynyt ja pääsi liikkumaan alumiinisessa työntötangossa, ja aiheutti naputuksen.

Tää taitaa olla kyllä niitä harvinaisempia naputuksen syitä, en ole muita vastaavia tapauksia kuullut.
Joku syy on kait kuitenkin siihen, että sen imuvenan välys oli alle 0,10 mm ? Siitä lähtisin syytä hakemaan.

[Harri Eronen]

Löytyy yksi työntötanko, mistä on pääirronnut joten ei ehkä sittenkään ihan harvinainen "ominaisuus"

[motomatti]

Löytyy yksi työntötanko, mistä on pääirronnut joten ei ehkä sittenkään ihan harvinainen

Kuten myös. Joskus 80-luvulla.

Se mikä siellä venttiilikoneistossa kilkattaa, joskus omia aikojaan satunnaisesti tai mahdollisesti heti kun kone lämpeää, on keinuvivun päittäisliike akselissaan. Keinuvivun pää naputtaa venttiilikoneiston pukkiin. Ei ole haitallinen vaiva mutta tietenkin harmillinen. Naputusta voi hillitä laittamalla kiinteän puslan keinuvipualselille jousen sijasta. Pitää kuitenkin jättää hieman lämpölaajenemisvaraa. Jousta voi myös hieman kiristää laittamalla shimmilevyjä lisää.
Ennen operaatiota kannattaa tutkia kumpi keinuvivuista pitää ääntä. Se selviää käyttämällä stetoskooppia silloin kun ilmiötä ilmenee. Syynäillessä kannattaa myös katsoa mikä on keinuvivun välys akseliinsa. Joskus on ollut kuluneita laakeriheloja ja akselitkin hieman käyneet soikeiksi. Mutta vasta yli 200.000 km ajetuissa.

Vertailun vuoksi:
BMW:n vastaava rakenne muodostuu kahdesta erillisestä pukista. Kun kannenpultteja kiristetään niin ennen kiristyksen loppuvaihetta kolistellaan vasaralla pukit siten että keinuvivuille jää sopiva pieni välys. Sen jälkeen viimeinen kannenpulttien kiristys ja tarkastus.

[TunturiTT]

Ne pikkuvälykset on Ameriikan markkinoille tarkoitettujen mopojen juttu. Sikäläiset ääninormit eivät kykene sulattamaan eurooppalaista kilkatusta.

[motomatti]

Yleisin puhelimella tehty kevättiedustelu on venttiilivälyksistä. Annan aina ohjeen, täysin pyörämallista riippumatta, imu 0,15 ja pako 0,20 mm. Keskimäärin niillä pärjää. Myös ilmanpainetta renkaisiin kysellään. Nykyään lähinnä v***uilen kysyjille. Kyllä se pitäisi tietää. Kyselyt vähentyneet.

Joillakin hifisteillä on ollut tapana etsiä nokka-akselia kiertämällä pienin välyskohta. Se on virhe. Voi olla kyllä äänetön kone mutta riski heikosta kestosta voi olla hyvin mahdollinen. Säätäkää vain niissä asennoissa mitä ohje sanoo. Nätti tasainen kilkatus tai pikemminkin helinä on merkkinä että on säätö kokolailla kohdallaan.

Kuinkas usein säädätte venttiilivälykset? Huoltokirjan mukaan tehdään välysten tarkistus määrävälein mutta onko oikeasti löytynyt säädettävää? Kuten jo aiemmin kirjoitin niin teen tarkastuksen stetoskoopilla että joka venttiilistä kuuluu samanlainen kilkatus. Ei tarvitse venttiilikoppia irrotella.

Aikanaan opin 60-lukuisen CB450 Hondan venttiilivälysten säädön tekijämieheltä. Siinä ei tarvitse juurikaan purkaa mitään koska venttiiliensäätöruuvit ja -mutterit ovat kansirakenteen ulkopinnassa. Stetoskoopilla vain kuunnellen. Sittemmin soveltanut kuutos-Benellien kanssa. Siinä avataan vain ne hatut joissa kilkatus on poikkeavaa. Riittää, jos epäilee kilkatuksen määrää, että säätää yhden venttiilin ja sitten kuuntelee sen äänen. Sama ääni kun kuuluu muistakin niin homma on ok.

Köyhän miehen stetoskooppi on tavallinen ruuvimeisseli joka terävä pää laitetaan lähelle kuunneltavaa kohtaa ja paksumpi pää kiinni korvakäytävän suulle. Samalla menetelmällä löytyy voimansiirron kuluneet laakerit ym. kohteet jossa tapahtuu jonkinlaista toistuvaa tai jatkuvaa liikettä. Oikea stetoskooppikaan ei ole kallis.

[GuzGuz]

Plussat täältä korvakuulolla säädöistä.
Stetoskooppi löytyy esim Motonetistä 9,90e.

[TunturiTT]

Itse en edes muista, milloin Jackalissa olisi pitänyt säätää venttiileitä. En edes viitsi stetoskooppia käyttää, kyllä sen kuulee ilmankin, että on välystä. Jos on liian vähän, on käynnistyminen huonompaa lämpimänä. Vähän turha niistä on stressata. Varsinkin jos pyörä on yhtään tuttu, niin silloin osa jo käyttäytymisestä arvella, onko kaikki ok.

[egon]

Otin Millestä kannet auki ja laitan siihen uudet venttiilit holkitettuihin ohjureihin. Välystä oli jo niin reippaasti, että säädöillä tai keinuvipujen välyksien poistolla ei naputusta saanut tuntuvasti vaimenemaan. Käytä keinuvipuja pois paikoiltaan ja tarkista, ettei ole mennyt keinuvinun tassu tai venttiilin pää rokamille. Jos pinnat on huonossa kunnossa niin aika tiiviskin ohjuri alkaa antaa ääntä. Jos on paljon ajettu pyörä, niin on mahdollisuuksien rajoissa, että on nostokupin otsapinta mennyt kuopille. Se pitää myös ääntä, jota on vaikea paikallistaa.

[TK]

Tarkennan vielä sen verran että naputtaa kokoajan ja tasaisesti, vaiva ei siis häviä tai voimistu ajettaessa.

Mökille on nyt kuitenkin ajettu ja ostin stetoskoopinkin. Naputus tuntuu melko selkeästi tulevan vasemman sylinterin imupuolelta. Nyt kun pyörään tuli muutakin ongelmaa, eikä kuitenkaan pysty ajamaan, otan huomenna keinuvivun irti ja tutkin tarkemmin.

[TK]

Nyt on venttiilikoneistoa purettu. Tönäreiden päät oli kiinni ja keinuvipuakselit ja laakerihelat kunnossa. Keinuvipujen päissä oli vähän koloja:



Voisiko noi jotenkin aiheuttaa naputusta? Ja mitä asialle voisi tehdä? Voisiko ihan hioa tasaisemmaksi vai onko noissa joku pintakäsittely?


Yhen venttiilin päässäkin oli jotain pientä syöpymää:


Pitäisköhän kuitenkin irrottaa kiertokangen alapäät? Alakautta varmaan pystyis männäntapin välystäkin tunnustelemaan ilman kannen avaamista tai muuta purkamista?


Tuli muuten huohotuskanavista ja letkuista melkosta sotkua ja yllättävän paljon ihan puhdasta vettä:



Tämä ei taida olla alkuperäinen?



Noin 38mm paksu, sattuisko kukaan tietämään miten korkea alkuperäisosa on ollut?

[TunturiTT]

Joku pintakarkaisu noissa varmaan on. En tiedä miten paksu, voi olla että kestää kiillotuksen.
Tuota öljypohjan korotusta ei varmaan ole ollut ollenkaan alunperin.

[Pekka]

Öljypohjan välipala on tarvike öljynjäähdytin, normaalisti on pelkkä kehys.
Nyt kun öljypohja on irrallaan, pääsee nokka-akselin kuntoa arvioimaan sen kautta.
Nostimienkin pohjat varmaan jotenkin on nähtävissä, kun avaa venttiilien säätöruuvit, helpompaa kun
sinulla taitaa olla koneistot irti? Nostinkupin saa nostettua työntötangolla kuitenkin jonkin
verran ylös nokista.
Samallahan onnistuu se kiertokankien laakereidenkin tarkastelu.
Venttiilikoneiston kuluma näyttää "normaalilta". Keinuvivusta voi hioa materiaalia pois, mutta pyöristys ja
yhdensuuntaisuus täytyisi säilyä.
Kokeile paljonko venttiiliohjurissa on välystä, samoin keinuvivun/akselin välys.
Keinuvipu/akselivälys taitaa olla jo tehtaalta lähtiessään isohko, koska venttiilikoneistolle tulee voiteluöljy
ainoastaan sen kautta.

[egon]

Minusta nuo keinuvivun ja venttiilin pään pinnat on aika normaalin näköiset. Kannentiiviste on aika halpa uusia, joten taitaa olla aika nykäistä kansi pois ja katsoa sisään. Samalla saa tsekattua kiertokangen yläpään helan, venttiilinostimien kupit ja venttiilinohjurien poikittaisvälyksen. Pienen pieni teoreettinen mahdollisuus on myös siihen, että moottorissa on joskus entisessä elämässä tapahtunut sellainen kamaluus, kuin pieni kiinnileikkautuminen. Männässä ei tarvi olla kylessä juuri mitään jälkeä niin se alkaa kaputtaa. 

Omassa kokemuspiirissä on sekin, että edellinen omistaja oli GT 850:iin uusinut putkia ja mäntiä sillä seuraamuksella, että siellä oli toisella puolella pareina A ja C  -mittaluokan osat. Kone oli kaputtanut pitkään ja minullakin ollessaan kaputti pari vuotta ennekuin syy selvisi.