Kallistusanturin kiusa

[Hajakenttä]

Kun säädöt olivat hiukan niin ja näin oli moottorin käynti epätasaista. Jossain 2000 r/m tuli sellainen swingi, että kallistusanturissa oleva painovoimainen liikkuva rengas sai jonkinlaisen kiipeämisliikkeen ja teki pa-pumpun pysäytyksen. Käynnistyksessä varsinkin oli saatava kierrokset heti pomppaamaan kunnolla ylös ja pysymään yli 2000. Muuten tuli stoppi, joka oli kuitattava virta-avaimella.

Oireista arvasin kyseessä olevan turvapiirin, ja aloitin eliminoinnin helpommasta päästä, eli irrotin kallistussensorin plugin. Se poisti vian.

Asian laita valkeni lopullisesti vasta kun otin sensorin pois paikaltaan ja sopivasti ravistin sitä kädessä. Sehän mokoma piti juuri sitä ääntä, jonka lähdettä olin etsinyt koko viime kesän. Hirveä räminä joka alkoi jollain kierrosluvulla. Muistuttaa irrallaan pyörivää väljää prikkaa jollain öljyttömällä akselilla.

Purkkihan on paikoillaan kumisella vyöllä, joka antaa hyvän mahdollisuuden vaikka mille jitterburgille.

Asia selviää avatun purkin kuvasta. Leveän u-tangon varassa on väljä rengas. Leveän a-tangon kummassakin päässä on koskettimet, joiden yhdistäminen u-tankoon renkaan välityksellä saa aikaan pa-pumpun pysäytyksen.

Rakenne on aika kelvoton, koska rengas voi pomppia vapaasti ja tehdä virhekytkennän tarpeettomasti. Sensori ei myöskään aina tee kytkentää tarpeessakaan. Sen totesin viime kesänä kaatumisen yhteydessä. Pyörä oli täysin kyljellään ja jäi käyntiin. Piti punaisesta tappokytkimestä sammuttaa. Se taas johtuu u-tangon keskellä olevasta muovieristeestä, joka on tankoa millin verran paksumpi ja tekee pienen pykälän, jonka varaan rengas jää mielellään vinoon roikkumaan.

Kun on ikänsä saanut olla ongelmien ratkoja, suunnittelin jo paremman rakenteen. En tiedä, onko kaatumisanturi jotenkin pakollinen, mutta tämä purkki ei kyytiini enää tule.

Parempi rakenne voisi olla seuraava: Kiinteä, toisesta reunastaan kaareva alumiinilevy. Heiluriin laakeroitu kestomagneetti, jossa ura, indikoi kallistuksen. Kiinteän alumiinilevyn kaareva reuna on magneetin urassa mahdollisimman pienellä välyksellä. Näin muodostuu tehokas magneettijarru, joka jarruttaa vain nopeita liikkeitä. Levyn kummassakin päässä on reed rele, jotka sama magneetti saa vetämään ääripäihin heilahtaessaan. Reed releet ovat rinnan kytketyt ja niiden kanssa sarjassa voisi olla 10 ohm vastus ja vastuksen ja releiden kanssa rinnan 0,1 uF kondensaattori pidentämässä reed releiden käyttöikää. Ideaa saa vapaasti käyttää. Piirrän tarvitessa kuvan.

[motomatti]

Itsellä ei ole ollut varsinaisia ongelmia kaatosensorin suhteen mutta se ainoan kerran kun olen kaatunut (Hirvikolari) ei moottori sammunut vaikka pyörä kävi molemmilla kyljillään. Ensin vasemmalla ja vielä ojaan pysähdyttyään oikealla kyljellä. Itse siinä vieressä maatessa käänsin virrat pois ja kone sammui. Muutoin ei ole tullut kokeilluksi. Kaipa pitäisi tehdä testi paikoillaan pyörä käyden ja käännellä kyseistä kikastinta eri asentoihin.

[TunturiTT]

Noitahan on myös elohopealla toimivia ja kuulalla. Se kuulamalli toimii samalla tavalla, kuin uppopumpun kytkin. Oikeasti hyvää ei kai ole vielä tehtykään.

[motomatti]

Kyllä hyväkin sensori on keksitty: perinteinen hyrrä-asento-suuntatunnistin. Nämä lehtijutuissa näkyneet yksi- ja kaksipyöräiset henkilökuljettimet, lentokoneiden ohella, hyödyntävät kyseistä tekniikkaa. Jonkinlainen virtuaalihyrräkin on kehitetty mutta en tiedä mitä luonnonvoimaa se hyödyntää asentonsa tietääkseen.

[Pekka]

Kaasuttimilla varustettu perinteinen moottoripa on yleensä sammunut kun Guzzi on kallistunut
aivan kyljelleen. Buellin ruiskukoneessa on myös bank angle sensor minkä pitäisi sammuttaa moottori kun mopo
on kyljellään. Kokemuksen mukaan ei sammuta sekään.

Offtopikkina liitekuvassa yksi "virtuaalihyrrä" mikä osaa kaikki kallistukset ja pyöritykset.

[Hajakenttä]

Onko kallistusanturi edes tarpeellinen? Onko se jonkin pykälän/vakuutuksen vuoksi oltava? Ei siihen näköjään ole ainakaan vakavaa huomiota pantu.

Hyrrä ei taida olla sopiva tähän tarkoitukseen. Pyörä kun kallistuu aika paljonkin ihan ajotarkoituksessa. Painovoiman ja keskipakovoiman vektorit muodostavat kaarteessa summavektorin, joka on pyörän pystyakselin suuntainen. Painovoimainen heiluri on silloin keskiasennossa. Kun ajetaan ojaan ja pyörä on kallellaan vain esim. 45° penkkaa vasten, mutta ei kulje, anturin pitäisi pysäyttää moottori. Vai pitäisikö? Mitä se suojaa? Kuljettajaa loukkaantumiselta, vai moottoria voitelun loppumiselta?

Ongelma näyttää olevan se, että heiluri saa holtittoman liikkeen satunnaisesta tärinästä, ja saattaa pysäyttää moottorin aiheettomasti. (Taidan olla ainoa, jolle on niin käynyt, joten ei se nyt varsinainen ongelma ole.) Toinen, ehkä suurempi harmi on se räminä ja kolina.

Nykyinenkin laite kävisi hyvin jos se olisi tiivis ja sen voisi täyttää vaikka rypsiöljyllä.

Jos yksinkertainen on kaunista, voisi jyrsiä paksuun läpinäkyvään akryylipalikkaan kaarevan käytävän ja laittaa siihen väljän messinkikuulan ja täyttää jollain (eristävällä) nesteellä. Voisi tehdä vaikka kahdesta kappaleesta, jotka liimataan vastakkain. Käytävän ei tarvitse olla edes pyöreä poikkileikkaukseltaan. Kumpaankin päähän sulattamalla kaksi metallielektrodia, jotka kuula yhdistää. Sopivaan paikkaan öljyproppu. Palikka itse olisi oma kotelonsa. Ideaa saa käyttää vapaasti.

[ALi]

Sydämentykytyksiä on polttoaineentulon katkeaminen aiheuttanut rata-ajossa tuollaisesta "turva"kytkimestä.
http://mototuneusa.com/gsxr_tip_over_switch.htm  Ratkaisuna näkyy olevan toiminnan estäminen.
p.s.Yleisesti Tip Over Sensor/Switch, Yamahalla lean angle sensor ja H-D bank angle sensor.

[Hajakenttä]

Sydämentykytyksiä on polttoaineentulon katkeaminen aiheuttanut rata-ajossa tuollaisesta "turva"kytkimestä.
http://mototuneusa.com/gsxr_tip_over_switch.htm  Ratkaisuna näkyy olevan toiminnan estäminen.
p.s.Yleisesti Tip Over Sensor/Switch, Yamahalla lean angle sensor ja H-D bank angle sensor.

Sekä tuossa kuvaliitteessä, että linkin tekstissä on jokunen asiavirhe. Kontakti ei tapahdu litteän metallin koskettimien (nastojen joita nuolet osoittavat) välillä vaan toisesta niistä ja u-tangosta renkaan yhdistäessä ne.

Linkin tekstissä arvataan u-tangon keskellä olevan eristeen. Ei se eristä vaan se on nailonia ja liukastaa renkaan liikettä. Toimisi varmaan ihan hyvin ilman tuota valkoista nailoniakin. Ehkä paremminkin, koska nailonin ja metallin väliin jää pykälä, joka selvästi näkyy kuvissa. Juuri se pykälä estää rengasta toimimasta oikein kaatuessa. Kelvoton komponentti, sanon minä. UGH.

[ALi]

Mielenkiintoista, että tuo vaarallinen osa on ollut jo -97 Suzukeissa, siis liki 20 vuotta sitten ja edelleen käytössä.
Ei ole kelvollinen "tappokytkin", mutta lienee onneksi helposti korvattavissa paremmalla, jollei halua ohikytkeä.
Missä tuo muuten pyörässä sijaitsee ?
Liitekuva wildguzzi foorumilta sanoin "Korvasit sen surkean stepper-moottorin, niinkö ?"  

[Hajakenttä]

Sijainti vaihtelee eri malleissa. Nevada Anniversariossa satulan alla sähkötilassa styyrpuurissa, kulkusuunnassa oikealla, takimmaisena kumiremmillä kiinni. Helppo tunnistaa: koliseva ja kaksi johdinta ja plugi. Otin plugin irti ja heitin helistimen romukoppaan. Ei tarvitse mitään ohittamista. Pyörä pystyssä tila on suurohminen tila, siis kytkin auki/poikki eli plugi tyhjä.

Täytyy sitten osata stopata kone jos kaatuu!

[TimoEv]

Tullessani ns. tolkkuihini kuulin Calin edelleen olevan käynnissä. Käskin pysyttämään pyörän punaisesta napista, nostamaan pystyyn sivujalalle ja tuomaan avaimet kaulanauhaani.
En tiedä onko Calissa vm -08 tuota anturia. Ei ainakaan mitään vaikutusta...

[NorgeGTL]

Optinen anturikin on. Kaverilla oli vatupassi ohjaustangossa ja kun kupla hävisi näkyvistä, tiesi pyörän olevan kumossa ja sammuttaminen oli paikallaan. Pegasossani on myös tuo anturi, joka sammuttaa pyörän nurin mennessä ja toimii asianmukaisesti. Jättää merkin myös ajotietokoneelle eli kun kaveri käy kokeilemassa niin lipat voi todentaa.

[Pekka]

Tuollaisen kaksijohtoisen tilallehan voisi vaikka laittaa piilokatkaisimen tai hyppyjohdon/liittimen estämään luvatonta käyttöä. Bulun ja varmaan myös HD:n anturissa on kolme piuhaa, sisältänee ehkä jotain "älyä".
Tulee ainakin vikailmoitus jos liitin on auki.

[Camn]

Sattui vastaan; toinen johto runkoon ja toinen ecu:n tulotieto.

[Hajakenttä]

Sattui vastaan "RSV 1000 Technical Training Course -99" -materiaalissa. Toinen johto runkoon ja toinen ecu:n tulotieto.

Tutkin asiaa vähän vielä. Hiukan kannattaa olla varovainen. Eri mallien välillä saattaa olla eroja, niin pyörämallien, ECU mallien kuin anturimallienkin suhteen.

Tämä ECU, Annin 15RC.CC, ei välitä holökäsenpölläystä kaatoanturin olemassaolosta. Nythän se oli helppo todeta kun on GuzziDiag  Vikamuisteissa ei ole merkkiä sen enempää kaatumisista kuin anturin puuttumisestakaan. Muissa malleissa voi olla toisin.

Ainoa keino, jolla tietääkseni ECU voi anturin puuttumisen todentaa on anturin ohitusvastus 62kohm. Sen verran siinä on plukinsa nastoista mitaten, tai mittarilla 61kohm, mutta melkein. Jos joku ECU sytyttää vikalampun/tekee vikakoodin, ja anturi on ihan pakko poistaa, tai vaihtaa toiseen ja parempaan, voi sen korvata 62kohm vastuksella, tai uudesta anturista tarkistaa, että senkin ohitusvastus on ainakin lähellä sitä.

Kytkennässä tullaan taas siihen kysymykseen: mikä on maa ja mikä on miinus? Annissa on kytkentäkaavionsa mukaan kaatuma-anturi kytketty kahteen nastaan ECU:un: Nasta 16 on sen oma signaali ylhäisessä yksinäisyydessään, ja nasta 22 on sen "sensor (gnd) miinus power output". Vaikka sen mainitaan olevan ground, se ei ole kytketty mistään runkoon, kuten useimmat muut miinukset. (Esim. diagnostiikkaplukin maa on piirretty pelkästään runkoon. Ja varsinaiset ECU:n runkomaat ovat nastoissa 23 ja 24, nekin piirrettynä suoraan runkoon.) Epäilyttävintä on se, että "sensor (gnd) miinus power output" menee myös muille sensoreille. Sellaisille kuin: trottle positioning sensor, air temperature sensor ja engine temperature sensor. Niillekään ei mene runkomaata. Muissa malleissa saattaa olla toisin, joten kannattaa olla tarkkana ja tarkastaa mallikohtaisesta kytkentäkaaviosta, jos noihin koskee.

En tiedä tarkalleen: mikä ero on runkomaalla ja minus power output maalla. Joku toimintojen synkkaus varmaan? Pitäytyisin kuitenkin mahdollisimman lähellä sitä kokoonpanoa, jonka Luigi on aikoinaan suunnitellut, ja pitäisin visusti erillään nämä kaksi serkkua.