Vielä kompressoriasiaa

[Junkers]

Täällä oli jo aiemmin keskustelua kompressoreista. Luin aiemman viestiketjun, mutta muutamia kysymyksiä nousi vielä pintaan. Minulla olisi akuutti tarve uuden kompressorin hankintaan kun aiemmalla lähinnä renkaantäyttöön tarkoitetulla salkkumallisella härpäkkeellä tuli ns. "tunnit täyteen". Apua syksyn/kevään renkaidenvaihtorumbaankin olisi haussa. Ongelmana vain on se, että noiden kompressorien tiedot ovat hyvin puutteellisia. Niissä ilmoitetaan vain mystinen "imutuotto", joka lienee Motomatin tuolla aiemmassa viestiketjussa mainitsema virtaama ilman kuormaa. Laitteiden kaupittelijoista ei kukaan ole tuota termiä osannut (ehkäpä hieman tarkoituksellisesti) minulle selittää.

Onko olemassa mitään laskukaavaa, jolla tuosta "imutuotosta" voisi päätyä johonkin käyttäjän kannalta merkitykselliseen tuottolukemaan ?

Paljonko tuota todellista tuottoa pitäisi olla, jotta mutterinväännin pyörisi (Motonetin tarjoussivuilla on Bahco-mutterinväännin, jossa ilmankulutukseksi ilmoitetaan 85 l/min 6,3 bar) ?

Aiemmassa ketjussa mainittiin, että painesäiliön olisi tarpeen olla mahdollisimman iso, onko 50 l passeli koko ?

Olisiko tuollainen perinteinen öljyvoideltu kone kuitenkin parempi valinta kuin ns. kestovoideltu kone (tuo aiempi pieni kompressorini oli tuollainen kestovoideltu kapine eikä se kyllä kovin paljon käyttöä kestänyt) ?

[motomatti]

Vastaanpa kun jotakin luulen asiasta tietäväni.
Käyttötarkoitus ratkaisee jotain. Öljytön kompressori on käyttökelpoinen silloin kun halutaan täysin öljytöntä paineilmaa.

Oletan kuitenkin että tarvitset kompressorin pulttipyssyä ja mahdollisesti joitain muitakin pyöriviä laitteita varten. Rengashommiinhan ei kummoista laitetta tarvita. Jos myyjä tai esite ei pysty esittämään tuoton litramäärää halutulla paineella on ilmeisesti kysymys halpismalleista joissa voi olla yksilöllisiä eroja.

Muiden puheista ja osin omasta kokemuksesta välttäisin kestovoideltuja ja suoravetoisia kompressoreja jos ei ole kyse kalliista merkkikoneesta. V2-kompressori hihnavedolla on varmin laite. Jos hajoaa moottori voi sen vaihtaa erikseen tai jos hajoaa pumppu voi senkin vaihtaa. Yhdysrakenteisissa se on hankalampaa varsinkin jos varaosana on ostettava koko setti uudelleen.

Pulttipyssyn tehokkaasti pyörittämiseen tarvitaan 7 bar tai enemmän painetta. Tosin se ei ota kuin hetken paljon virtausta eli joka pultin avaamisen välillä voi odottaa että painesäiliö tulee täyteen.

50 litraa ei ole iso säiliö. Itsellä on hieman sitä isompi pönttö ja tuotto 150 litraa seitsemällä baarilla. Jaksaa pyörittää vain hetken pyörivää viilaa täydellä teholla. Sama pulttipyssyn kanssa. Välillä pitää vartoilla.
On myös olemassa hyviä rivikakkosiakin. Hinnat alkanevat noin 400€ ja ylöspäin.

[TunturiTT]

Tuosta pulttipyssystä; jos ei ihan tarjouspyssyä osta, niin niissäkin on tekniikka mennyt sen verran eteenpäin, jotta pyörivät pienemmällä ilmamäärällä ja paineella kuin ennen. Oma Bilteman kiinalainen ei omalla kompuroi edes pyöri, mutta isäni isompi Kawasaki kyllä hurahtaa.
Noihin kompressoreihin saa kyllä veden ja öljynerottimen letkun väliin halutessa. Voi sitten hoidella maalauksiakin.

[ALi]

Minulla myös käsitys, että työkaluilla on kompuraa suurempi merkitys. Pienikin kompura 24 litran säiliöllä tuuppaa 6 bar työpainetta 10 sekuntia, jonka työkalu tarvitsee. Isommasta kompurasta on vasta sitten hyötyä, kun työ on jatkuvaa (ammattimaista), jottei kompuran moottori huuda jatkuvasti. Olen itse pärjännyt 210L/min ja 24L säiliöllisellä jo 20 vuotta. Käytetty on pulttipyssyä, runkonaulainta, räikkää jne.
p.s.Motonetin tarjousväännin (liitekuva) on hinnasta päätellen riittävän vääntävä.

[Junkers]

Kiitos tiedoista. Näillä mennään. Ennen autojen talvirengassouvia on hankinta tehtävä. Vääntäähän nuo mutterit tietysti käsinkin, mutta konevoimalla vaan tuntuisi jotenkin sujuvan mielekkäämmin. Ei tällainen hankinta itseään tietysti koskaan takaisin maksa, mutta harrastuksethan maksavat aina on sitten kyse moottoripyöräilystä tai olutkulttuurin vaalimisesta. 

[I.H.]

On myös sähkökäyttöisiä mutterinvääntimiä. Itse olen käyttänyt sellaista jo usean vaihtosesongin ajan, kahden auton renkaita vaihdettaessa.

[motomatti]

Mutta "mutteripyssyllä" ei saa laittaa pultteja kiinni. Paljon on nähty rikkinäisiä peltivanteita kun on "täräytetty" koneellisesti pultit tai mutterit kiinni. Saatika sitten alumiinvanteen kanssa: Vanteen ohjeissa sanotaan pulttien tiukkuusmomentti eikä se ole niin iso kuin moni näppituntumalla vääntäisi. Esimerkiksi Sääksjärvi Trikessä alumiinivanteiden pulttien momentti on 120Nm.

Pyöränpultit kiristetään nykyään pääsääntöisesti momenttiavaimella.

Peltivanteessa on pultin reiän kohdalla pullistuma ulospäin. Sen joustovenymä, kiristettäesssä pultti tai mutteri oikeaan kireyteen, pitää kireyden vakiona ja ottaa kuormitukset vastaa ja siirtää ne levypyörästä (vanteen keskiö) suoraan pyörännapaan. (Jarrurumpuun tai -levyyn) Säteettäisvoimat ottaa vastaan levypyörän keskellä oleva tiukka sovite. Näin itse pulteille ei tule leikauskuormitusta ylettömästi vaan kitka hoitaa voimien siirtymisen vanteesta napaan ja navasta vanteeseen.

Siksi pitää pyörien vaihdossa olla työvälineenä teräsharja jolla kiinnityspinnoista harjataan pois kaikki irtoaines kuten ruoste ja savi.

[TunturiTT]

Tätä ihmetellyt itsekin, kun liikkeessä renkaat ammutaan koneella kiinni järjestään. Joissain paremman palvelun liikkeissä kysytään:"koneella vai käsin?". Itselle tullut tavaksi kiristää peltiset rannemomentilla, ristiavaimella ja alumiinit momenttiavaimella. Alumiinivanteet eivät tätä nykyä ole niin kovin vaurioalttiita, kun niissä on teräsinsertit rei'issä, mutta välillä tulee vastaan vanhoja, joissa ei ole. Niissä siis kartio suoraan kevytmetallissa.

[motomatti]

On sellaisia koneita johon voi momentin säätää mutta itse olen pidellyt sellaista vain lentokonehommissa. Lienee sellaisa sitten rangasliikkeissäkin?

Ei ole mikään iso homma laittaa pultit kiinni momenttiavaimella eikä se ole mikään kustannuskysymyskään.
http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Kasityokalut/Hylsy--ja-Veto-tyokalu/Momenttiavaimet/Momenttiavain-10987/

Itsellä on tuollainen ja hyvin olen pärjäillyt. Toki pakista löytyy Stahlwillen manoskooppikin jos oikein tarkkaa homma pitää tehdä. Tosin siitä on kalibrointi mennyt umpeen. http://www.stahlwille-online.de/pictures/all/730_5_fot_022.jpg
Tuo Biltemalainen kalibroi itse itsensä kunhan viisari näyttää lepotilassa nollaa ja tarkkuus riittää Guzzin koneen kasaamiseen kuten pyöränvaihtoonkin.

Verstaani naapurustossa on firma joka viime syksynä mainosti talvirenkaiden vaihto 20€. Nohevana tietysti kysyin että kuuluuko tasapainoitus hintaan. Kuulemma ei. Nykyään näköjään mainostavat että talvipyörien vaihto 20€. Oppivaisia ovat.

[TunturiTT]

Joo, on olemassa säädettäviä, mutta irrotusmomentista päätellen ei ole käyttämissäni liikkeissä ollut. Saa ihan voimalla kääntää, että aukeaa. Veikkaan, että monelle tulisi hinausauto paikalle ennemmin, kuin pultit aukaisee auton omalla "avaimella".

[motomatti]

Osa autojen varusteavaimista ovat lähinnä viitteellisiä, kuten tunkitkin. Osanneeko niitäkään kuinka moni käyttää tai edes haluaisi käyttää.

Laiskana olen hieman "ulkoistanut" rengasrikon osalta tekemistä ja hankin renkaantäyttöpullon. Pyöräkäytössä on siitä ollut sekä hyvää että huonoa kokemusta. Kokolailla tasan molempia. Riippuu melko paljon vuodon aiheuttajasta.

Mutta kestääkö "paukkupullo" pakkasta. Sen ymmärrän että se ei toimi pakkasella mutta meneekö sen sisältö pilalle jos se on ollut vaikka yön kovassa pakkasessa ja sitten taas lämpimässä. Toimiiko enää?

Omassa autossa on takalattian alla "hissi" jolla varapyörä lasketaan alas ja sitten toivotaan että siinä olisi vielä ilmaakin. Ilman työhaalareita homma käytännössä olisi melko epäympäristöystävällistä r-äänteiden muodossa ja vaatteetkin tahriutuisivat. Ei ole pyörän vaihto herkkua pimeässä ja räntäsateessa.

Jos pyöränpulttia/mutteria joutuu vääntämään "kaikin voimin" auki on asentaja tehnyt virheen.
Voi olla myös rengasliikkeiden kaukoviisautta kun ei auton omistaja itse saa pyöränpultteja auki niin ammattimies sitten avaa.

[Aapo]

Nuorena miehenä rengasliikkeessä ja huoltoasemalla työskennelleenä voin kertoa, että jos käyttää jatkuvasti samaa tai samanlaista mutterimopoa, oppi melko nopeasti vetämään mutterit / ruuvit riitävän tarkasti momenttiin (jos on halua). Vääntimen tyypin vaihtuessa on edessä uusi opettelu.

[Junkers]

Kompressori ostettu. Kompressorin ostin Bauhausista. Kiinalaisten tekemä (kuten lähes kaikki tällaiset harrastelijakäyttäjille markkinoitavat koneet), v-2, suoravetoinen, merkki Herkules, imutuotto 356 l, max. 9 bar ja 50 litran säiliö. Naapuriliikkeessä samaa kampetta myytiin IKH:n tuotenimellä Strongline. Hinta molemmissa sama. Bauhausin eduksi katsoin 5-vuoden takuun, jonka toimivuudesta minulla on hyviä kokemuksia ennestään. Toistaiseksi uskon tehneeni tarpeisiini nähden OK kaupan, aika näyttää "meninkö halpaan".

[ALi]

Takuuajan painottaminen ostopäätöksessä on mielestäni fiksua. (Ja ostopaikan läheisyys (?), jos takuuta joutuu käyttämään.) Takuun merkitys on kasvanut vanhojen laatutuotteidenkin siirryttyä enemmän pelkiksi brändeiksi. Hyviä kokemuksia on myös ollut "no name" tuotteista, joilla on pitkä takuu kertomassa, että ne myös kestävät. Esim. Bilteman 10v takuu työkalut (sinisessä muovirasiassa), joita ei ole tarvinnut yhtään palauttaa tai vaihtaa.
p.s. Vee kakkosesta tietysti vielä lisäpisteet. Sehän se on Guzzistille sopiva valinta.

[motomatti]

V2:ssa käyntiäänen lisäksi vähäisempi melu yksisylinteriseen tai rivipumppuun verrattuna on etu jos laitetta joutuu säilyttämään ja käyttämään samassa tilassa kuin missä työskennellään. Alkuperäinen imuäänenvaimennin on usein hieman tehoton muovirasia.

Toki oma kompressorini on kokoelma osia mutta varsin toimiva laite, ainakin toistaiseksi....

Sen imuääni oli kuitenkin korvia repivä kahden pienen imusuodattimen kautta. Korjasin asian käyttämällä moottoripyörän pakoäänenvaimenninta ja vanhaa vapaavirtaussuodatinta. Melu on nyt alle puhevoimakkuuden. Kerran vuoteen pesen filtterin mutta muutoin ei kauheasti ole huoltoja tarvinnut tehdä. Joitakin letkuja on tarvinnut käyttöönoton jälkeen vaihtaa metalliputkiin koska kompressorin tekemä ilma on kuumaa ja letkut eivät siitä tykänneet.
Tarkoitus on vielä tehdä ilman jäähdytin ennen painesäiliötä. Se kasvattaa painesäiliön suhteellista tilavuutta koska kylmempi ilma on tiheämpää.

Alla kuva "Sarinista".