v65 pakoventtiiliongelma

[ToyBoy]

Moro,
mieleni tekisi ostaa v65 lario -84. Lueskelin netistä juttuja kyseisestä mallista, ja yksi vakava ongelma mainittiin, nimittäin "itsetuhoinen" pakoventtiili. Tuhoutuessaan tekee selvää jälkeä koneesta, näin ymmärsin. Kun pihalla on v65c, niin pistää aprikoimaan, että kannattaako istuskella kahden aikapommin päällä.
Varoittaako tuo venttiiliongelma jotenkin ja voiko sen jollain tavalla välttää? Tietenkin säännöllisellä huoltamisella voi olla vaikutusta..kö?
Terv. Lasse

[TunturiTT]

Tuo koskee vain neliventtiilikoneita. Eli V65C on näiltä osin turvassa. Larioonkin voisi hommata tarvikeventtiilit. Mittojen mukaan löytyy suht helposti. Orkkisventtiilit on niitä hauraita. Jos varman päälle haluaa pelata, niin kevyemmät jousetkin voi asentaa. Mutta muuten säädettynä neliventtiilinen on mun mielestä paras pikkulohko.

[Vierailija]

Larioon tehdas teki korjaussarjan, jossa oli uudet ontot nokka-akselit ja venttiilit ja nostimet - jos sellainen on asennettu, ongelmia ei pitäisi olla (aivan loppupään koneissa 1987 se oli valmiina) (sanoo Mick Walker, Illustrated Moto Guzzi Buying Guide).

[TunturiTT]

Lienee kuitenkin halvempaa ja helpompaa löytää tarvikeventtiilit, kuin tehdasmallit. Omastani katkesi nimenomaan parannettu, paksumpi vartinen tehdasmalli. Veikkaan, että esim. Vesrahin tarvike olisi yhä ehjänä käytössä.

[motomatti]

Kävin pari päivää sitten katsomassa -84 Lariota. Nykyinen omistaja ei tiennyt venttiiliasiasta mitään. Tai ei ainakaan myöntänyt tietävänsä. Ei myöskään teitänyt pyörän historiaa. Toisaalta ei ole ajanutkaan sillä. Pyynti vain oli sen verra kova että jäi tarjoukseni ja pyynnin väliin niin monta satasta eroa että ei riittänyt kiinnostus ja myyjä ei tullut vastaan hinnassa. Jos kauppoihin olisi päästy niin ensimmäinen homma olisi avata kannet, vaihtaa venttiilit ja ja nokka-akseli nostimineen sekä tehdä muutakin fiksausta.

Tuossa kaupassa, jos toteutuu, on vaarassa että ostaja ei tiedä ongelmasta ja kone porsii saman tien. Myyjä oli laittanut vehkeen hyvään käyntikuntoon ja sanoi että se on valmis ajoon siitä paikasta. Tuskin kertoo mahdolliselle ostajakandidaatille edessä olevasta venttiilinvaihtojutusta. Vaikka tein hänelle asian tiettäväksi. Pyörä on tuotu n. kolme vuotta sitten Italiasta ja silloin rekisteröity Suomeen. Siisti ikäisekseen ja ja varustettu Plastic Bike-kokokatteella.

Painotan myös että venttiiliongelma koskee vain niitä neliventtiilimalleja joihin ei ole laitettu muutossarjaa. Kaksiventtiilimalleissa ei ole tätä vaivaa. Tämä siksi että viimeksi kun aiheesta oli juttua ilmeni huolestumista kaksiventtiilisten mallien omistajissa. Neliventtiilimallin tunnistaa neliön muotoisesta isosta venttiilikopasta.

Neliventtiilisiä malleja on kokoluokissa 250, 350, 400, 500, 650 ja 750cc.

[TunturiTT]

250?
Itsellä katkesi nimenomaan uusi venttiili, ei alkuperäinen malli. Sehän on superohennettu lautasen päältä.

[motomatti]

Kokeilusarja Japanin markkinoille. Siellä kun oli erilaiset kokosäännöt. Kuvaa en juuri löytänyt mutta vastaava V40, myös Japaniin tarkoitettu oli valmistuksessa suhteellisen pitkään.
http://www.labellehistoiremotoguzzi.info/dotclear/index.php?post/1984/V40-Capri-%281984-1989%29

[Aapo]

Mulle tuli laitetuksi V 75:en (=750cc Lario-moottori) keväällä Ferrean rosteriventtiilit. Tilasin raakaventtiilit jenkeistä ja paikallinen moottorikoneistaja sorvasi oikeaan kokoon. Samalla tuli tehtyä oikeanpuoleisesta kannesta vasemmanpuoleinen. Sattui nimittäin olemaan kaksi oikeanpuoleista ehjää kantta. Vasemmanpuoleisesta putosi edelliskeväänä n. 20 000km:n jälkeen (alkuperäisvaraosa)pakoventtiili arvattavin seurauksin palotilaan. Yleensä se on jostain syystä se vasemmanpuoleinen.
Hommassa suureni venttiilit samalla lähes "pakosta" pari milliä. Kaivelin kanavat vastaamaan suurentuneita venttiileitä. Ennestään olin jo sovittanut moottoriin Keihinin 34 mm kaasarit.
Penkitetty teho 72hv 7 350rpm ja vääntömomentti 70Nm 6 850rpm. Jo kolmen tonnin kohdalla n. 65Nm, mutta ikävä kyllä Guzzimaisesti löytyy vääntömomenttikuoppa neljän tonnin molemmin puolin.
Katsotaan, kauanko nyt pysyy nipussa.

Mutta älkää ihmeessä laittako niitä alkuperäisä pakoventtiileitä. Viime remontissa laitoin rosteriset imuventtiilit, mutta en saanut siihen hätään kuin alkuperäisiä pakoventtiileitä. Ne rosteriset imuventtiilit olivat kyllä ihan kunnolla solmussa, mutta ei poikki. Uskon, että rosteripakoventtiilit olisivat kestäneet maailman tappiin.

[kvlm]

..eikös tähän löydy joku korvaava japsiventtiili (pienellä sovituksella?) Ainakin eräs puolalainen harrastaja joskus näin kertoi -muistaakseni oli Hondasta -autosta ei prätkästä..

-KG-

[motomatti]

Mitoista venttiilin kokonaismitta (pituus) on tärkeä. Lukkokiilojen loven (uran) paikka on myös kriittinen. Lautasen halkaisija isompaan päin ei ole niin kriittinen mutta joutuu seetejä ja ehkä kanaviakin muokkaamaan. Nykyventtiileiden pituutta voi olla hankala muuttaa koska materiaalin pinta- tai lämpökäsittely tai metallilaatu ei sovellu siihen. Sama myös jos venttiililautasta pitäisi pienentää. Ei välttämättä onnistu. Sen sijaan venttiilivarren vahvuus ei ole kovin kriittinen kunhan löytyy sopivat venttiilin varren tiivisteet ja lukkokiilat. Ohjureita voi koneistaa isompihalkaisjaiselle varrelle. Kyse on kuitenkin kymmenesosamilleistä.

Kaverin Benelliin laitettiin jonkin japsiauton neliventtiilikannen venttiileitä. Sopivat suoraan eli rakenteelliset ominaisuudet täsmäsivät. Siinäkin venttiililautaset ovat euron kolikko luokkaa ja varsi hyvin ohut. Aivan kevyesti läpättiin hienolla tahnalla että nähtiin että venttiilit keskittyivät hyvin ja tiivistepinta oli halutun levyinen.

[TunturiTT]

Rosteriaihiot on siitä hyvät että erillistä pintakäsittelyä ei ole. Materiaali on homogeenista.
Koneistamoilla on ainakin ennen ollut pääsy taulukoihin, joista selailla mittoja.

[Aapo]

Rosteriaihiot on siitä hyvät että erillistä pintakäsittelyä ei ole. Materiaali on homogeenista.
 

Just näin.

Hondan autoventtiilejä löytyisi tosiaankin riittävän samanlaisia, mutta en uskaltanut niihin turvautua, kun ovat lautasen yläpuolelta niin vahvasti ohennettuja.

[motomatti]

Larioissa on kieltämättä hyvin jäykät venttiilijouset. Jotkut ovat ottaneet sisemmät jouset pois. Silloin myös nostinten, nokka-akselin ja keinuvipujen kuorma pienenee. Pienenee myös kierrosten kesto. Kovilla kierroksilla ei venttiilit ehdi kiinni asti. Ongelma lähinnä kovilla kierroksilla moottorijarrutettaessa.

Hondan autoventtiilejä löytyisi tosiaankin riittävän samanlaisia, mutta en uskaltanut niihin turvautua, kun ovat lautasen yläpuolelta niin vahvasti ohennettuja.

Voivat silti kestää mutta vain vastaavalla kuormituksella ja kierroslukualueella kun Hondan koneessa on. Eli venttiilijousia pitäisi verrata keskenään ja lisäksi määrittää maksimikierrosluku ko venttiileille. Onnistuu kun laittaa sellaisen sytkän että siinä on kierroslukurajoitin ja vältää moottorijarrutuksia isoilla kierroksilla.

Rosteriventtiilit lienevät pelastus mutta taitavat olla melko painavia? Miten nokka-akseli ja nostimet siihen reagoivat kun lisäksi pitää olla järeät jouset? Vai tehdäänkö tässäkin tapauksessa kompromissi kierrosluvun suhteen?

Saako vielä jostain leveänokkaisia nokka-akseleita joissa on voitelukanavat nokille ja niiden kanssa käytettäviä leveämpilaippaisia nostimia? Kaksiventtiilisen vakionokka-akseli kun tahtoo olla herkkä kulumiselle. Muutama vuosi sitten tein Larioremontin ja jouduin kääntämään kivet ja kannot että oikeat osat löytyivät.

[TunturiTT]

Näillä kierrosluvuilla, mitä Lario kiertää, ei lisääntyneellä massalla ole merkitystä. Ei ole kovin  suuri ero painossa.

[ToyBoy]

moro,
myyjä muistaakseni mainitsi jotain rosterisista venttiileistä, mutta en osannut siinä vaiheesa kysellä sen enempää, kun en ollut lukenut mitään kys. mallista. Luulin että olisi sama kone kuin v65c:ssä. Mutta tulipahan tuokin selville. Olen oppinut perushuollot tekemään itse, mutta siinäpä tuo sitten onkin. Ja kun tuntihinnat firmoissa ovat päälle 6o euroa, niin paljon mitään ei ole varaa teettääkään. Taitaa oll viisainta säästää vielä vähän, myydä olemassa olevaa kalustoa (v65c ja Condor A350) ja ostaa joku isolohkoinen. Joku vanha Le Mans olisi kliffa, mutta ovat varsin tyyriitä. Kaipa niissäkin omat sudenkuoppansa on. Ja tarkoitus olisi vielä tämän elämän puitteissa päästä ajelemaan. Kun tosta seuraavasta ei varmuutta ole. Ja kun olen hurahtanut Moto Guzziin, niin minkäs teet. Joku ihme taika niissä on. Onhan tuo v65c oivallinen peli ja ihan riittävän kokoinen, mutta mutta...