Kirjoittaja Aihe: CARC-ongelma käsillä?  (Luettu 59876 kertaa)

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #45 : Maaliskuu 31, 2015, 21:27:19 ip »
Olisko saanut vahvan annoksen Australian tai Uuden Seelannin korpiajoa tuo Stelvio? Pölyn väristä päätellen. Voipi olla aika kova ympäristö muutenkin.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #46 : Maaliskuu 31, 2015, 22:06:53 ip »
Olihan siellä keskusteltu CARC-vaurion syistä. On tietysti lukuisia syitä miksi valualumiini murtuu. Itsekin tullut mieleen tuennan kestävyys ajettuani kymmenkunta vuotta CARC-tuentaisella pyörällä. Suurin osa matkoista kaksi päällä ja kolme laukkua täynnä kamaa. Molemmat olemme yli satakiloisia ja varusteet päällä tulee muutama kilo lisää ja sen lisäksi ainakin 10 kg matkatavaroita. Pyörän kantavuus on ylitetty siis todella reilusti. Se että sillä voi kuitenkin ajaa olen tehnyt muutoksia: kolmesta takajousijäykkyydestä se jäykin on takajousena ja sen lisäksi vielä 10 mm jatkoholkki. Nyttemmin jatkoholkki on pois kun rouvalla on nyt oma pyörä.

Ajettu on kaksi päällä niin Alpeilla kuin Pohjanmeren rannoilla ja myös huomattavan paljon sorateillä. Että jos se kuormitussyistä ratkeisi niin olisi jo ratkennut.

Epäilisin tietenkin valuhuokosia tai materiaalivikaa. Mutta päällimmäisenä tulee mieleen löysä jousi ja iskunvaimennus: on vain pamahtanut kunnolla pohjaan isommassa heitossa. Väsymismurtuma tuntuu, materiaalin ja rakenteen huomioon ottaen, hyvin epätodennäköiseltä.

Sain minäkin 750NTX:stä takahaarukan poikki 80-luvun lopulla kun soramontulla hieman hyppyytin. Silloin todettiin että valuhuokosesta alkanut rasitusmurtuma. Myös peräkotelo halkesi samassa rysäyksessä ja vasen aisa meni vittakselle. Uusi perä ja haarukka tuli takuuseen. Silloin olin vielä hoikka poika.

1000 Quotaan tuli rungon alaputkeen murtuma mutta ei poikki asti. Työkaveri huomasi. Se vaihdettiin myös takuuseen. Silloin taisin painaa 90 kg.
Kaverilla murtui uudehkon tonnisen Quotan takarunko poikki Etelä-Amerikan viidakossa. Silloin oli kuulemma hieman poikkeavat korjausmenetelmät mutta sieltäkin selvisi aina Alaskaan saakka.

Spine-runkoisten Guzzien runkoja on, kuulemma, katkennut joitakin kappaleita. Johtuu korroosiosta.

Kahdelle tuttavalle on käynyt niin että täydestä laukasta on pikkulohkosta irronnut takahaarukka. Kumpainenkaan ei loukkaantunut. Johtuu kardaanin nivelen kiinnileikkautumisesta.

Että sattuuhan näitä....

Camn

  • Viestejä: 2 582
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #47 : Lokakuu 18, 2015, 22:23:54 ip »
Lainaus
ainutkertainen tapaus
Kolme niitä kai on nyt. Northen Cape in South Africa: http://1drv.ms/1MvnBO1
http://wildguzzi.com/forum/index.php?topic=79597.0
V11 - it defines you.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #48 : Lokakuu 19, 2015, 11:18:53 ap »
Tuo hajonnut svingi on kyllä erittäin todennäköisesti aloittanut murtumisen väsymismurtumana svingiin poratun reijän kohdasta. Alan miesten keskuudessa herkästi puhuttaisiin "tyypillisestä suunnitteluvirheestä" sikäli, että reikä ei ole rakenteen toiminnan kannalta todennäköisesti mitenkään välttämätön. Tuon osan väsymiskestävyyttä se kuitenkin rokottaa reippaasti. Kun särö kasvaa riittävän suureksi, osaa alumiinikin murtua ns. leikkausmurtumana yhdessä rysäyksessä senttikaupalla.

Tässä hyvä neuvo: Kun on Carc-perällä tullut ajettua paljon kilometrejä niin irrottakaa tuo muovitulpassa oleva kiinnike ja tarkastakaa reijän ympäristö hyvässä valossa ja puhtaat rillit päässä. Jos muovitulppa on helposti irrotettavissa, niin sekin kannattaa irrottaa. Reijästä pitää etsiä pientä halkeamaa, joka yltää reijän sisäpintaan ja joka voi olla niin pieni, että sen silmämääräinen havaitseminen vaatii optiikkaa. Jos siellä on havittavaissa jotain, niin ensiavuksi riittää, että sen pienen, alkaneen särön poistaa pinnasta viilaamalla, ja erityisesti siten, että halkeama poistuu kokonaan. Missään tapauksessa ei pidä mennä hitsaamoon tuota kohtaa korjauttamaan, koska silloin osan väsymiskestävyys romahtaa lopullisesti.

Peukalotuntumalla väitä, että särön on täytynyt kasvaa useiden senttien pituiseksi ennen loppumurtumaa. Murtuman havaitseminen palkin alapinnasta on vaikeaa jopa pesun yhteydessä, ellei asiaan kiinnitä erityistä huomiota, koska särö on kuormittamattomana kiinni ja voi näyttää ulospäin naarmulta maalipinnassa.  

Syy, miksi parissa Stelviossa on noin päässyt käymään, on hyvin todennäköisesti käyttöympäristössä ja ajotavassa. Tyhjällä pyörällä reippaassa röykytyksessä takasvingiin tulee vasarointia, joka tulee siitä, että takapyörään tulee iskuja ylöspäin ja erittäin kovissa olosuhteissa samassa yhteydessä pystyy tapahtumaan vääntövärähtelyä systeemin ominaisjaksoluvulla. Hyvillä teillä takapyörä pysyy tukevasti maata vasten, sitä tukevammin mitä raskaampi kuorma ja jännitysvaihtelu jää paljon pienemmäksi ja jänityssyklien lukumäärä selvästi vähäisemmäksi kuin maastossa liikuttaessa.  

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #49 : Lokakuu 19, 2015, 11:36:23 ap »
Tuo särön viilaminen pois on normijuttu lentokoneen osien murtumissa. Mutta vain parin - kolmen millimetrin verran. Lisäksi pitää olla varma että on viilattu särön pohjaan asti ja hieman ohi. Muuten toimenpiteestä ei ole lainkaan hyötyä. Lisäksi tilannetta joutuu seuraamaan aktiivisesti hetken aikaa jatkaako särö toimenpiteestä huolimatta etenemistä ja viheltää peli poikki.
Vielä kuitenkin jää mieleen epäilys kestävyydestä ja sen kanssa on vaikeampi elää.....

egon

  • Viestejä: 973
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #50 : Lokakuu 19, 2015, 12:05:46 ip »
Juu, lentomekaanikot hallitsee tuon särönpysäytysjutun. Samalla tavalla sen pystyy pysäyttämään motoristikin kun tietää mitä etsii. Jos omasta Brevasta sattuisi löytymään halkeama, niin kyllä kipuraja menee muutamassa millissä, sanotaan viiden millin paikkeilla. Sellaisen voi vielä kokeilla viilaamalla tylsyttää, mutta isommasta lähtee kyllä osa vaihtoon. Asia on minulla sikäli teoreettinen, että pyörä on pysytellyt asfalttiteillä molemmat pyörät tukevasti maata vasten. 

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #51 : Lokakuu 19, 2015, 12:46:46 ip »
Missään tapauksessa ei pidä mennä hitsaamoon tuota kohtaa korjauttamaan, koska silloin osan väsymiskestävyys romahtaa lopullisesti.


Joo ja ei. Jos halkeama vaan turataan umpeen, niin silloin, mutta asiallisella murtuman avaamisella ja haarukan lämmönhallinnalla osa on vähintään alkuperäisen lujuinen. Tosin kannattavaa olisi hitsata pari jäykkäriä tuo potentiaalisen katkoskohdan ylitse.

Mun silmään näyttäisi, että tuo halkema lähtisi aika tarkasti tuon kierrereiän kohdalta. Sen estämiseen kovasti rasittuvass kohdassa ei ole, kuin kierteen pois poraus ja reiän ympäryksen pyöristys..
Hyvä pyörä, parempi mieli.

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #52 : Lokakuu 19, 2015, 13:10:34 ip »
Sama arvio täällä. Kierrereikä on tullut kriittiseen paikkaan. Edempänä se olisi vielä kriittisempi.
Kuten TTT jo totesikin niin hitsaus olisi yksi tapa lujittaa kohde mutta se vaatisi tavanomaista hitsauskalustoa pätevämmän ympäristön juurikin lämpökäsittelyn vuoksi.

Vaikka itsellä onkin Breva niin aion katsoa kyseisen paikan tarkkaan. Ymmärtääkseni ei eroja ole Stelvion/Brevan/Norgen/Sportin/Grison takasvingin suhteen. Iskunvaimennuksessa varmaan onkin eroja. Jos on jousi/vaimennus löysä ja tulee kunnon pohjaanlyönti niin se varmasti rasittaa ko. kohtaa.

Omasta pyörästäni en muista että olisi lyönyt pohjaan sen jälkeen kun laitoin jäykemmän takajousen. Iskumainen rasitus on moninkertainen tavalliseen kuormitukseen nähden.

Stelvion maineelle tästä asiasta tulee hallaa. Jutut kun leviävät niin pyörä tunnetaan vain kyseisestä yksityiskohdasta.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #53 : Lokakuu 19, 2015, 13:29:48 ip »
No, näitä on nyt kourallinen. On niitä pahimmalla kilpakumppanillakin, Bemarilla. Heillä porsii se perävaihde. Ja niitä on mennyt monta kertaa enemmän, kuin Stelvioita ..vielä.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #54 : Lokakuu 19, 2015, 14:26:51 ip »
Pyydän imaisemaan takaisin myönteiset arviot hitsauskorjauksesta tuon detaljin kodalla. Hitsatusta vahvistuspalasta  tulee erittäin todennäköisesti heikennyspala. Tämä on asia, josta minun kanssani ei kannata alkaa pitkään keskusteluun ellei ole oikeasti todella hyvin perillä hitsatun alumiinirakenteen väsymiskestävyydestä. Jos omalle pyörälleen haluaa tehdä jotain ennaltaehkäisevää tuon detaljin suhteen, niin aina voi puulata vinkukoneella reijän sileäksi ja pyöreäkulmaiseksi. Sekin on todennäköisesti hätävarjelun liioittelua jos ajaa pääasiassa kestopäällysteteillä.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #55 : Lokakuu 19, 2015, 16:13:10 ip »
Minä kyllä haluaisin kuulla lisäselvitystä, miksei vahvistaminen onnistu. En toki ole viime aikoina ollut ajoneuvosuunnittelussa mukana, ajoneuvojen rasitustestilaitteiston suunnittelussa kyllä ja muunlaisissa rakennesuunnitteluprojekteissa kyllä sitäkin enemmän.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #56 : Lokakuu 20, 2015, 09:14:18 ap »
IIW:n dokumentin XIII-1965-03/XV-1127-03 mukaan hitsaamattoman, sileän 7000 -sarjan alumiinin FAT -luokka (joka numeerisesti on sama kuin 2000 000 kuormanvaihdon kestoikä vakioamplitudisessa väsyttävässä rasituksessa) on 80. Huippuhyvin viimeistellyllä hitsillä FAT -luokka on noin 30..35, joka voisi tarkoittaa hitsiä, jolla varressa oleva reikä täytettäisiin ja hiottaisiin hitsaamisen jälkeen täysin sileäksi. Jos varteen lisätään vahvike, on tyypillinen vahvikkeen rajaviivan FAT -luokka  16... 25.    Teräksellä nuo arvot ovat kolminkertaiset. Tämä on syy, miksi alumiinin hitsaamisen kanssa ollaan niin varovaisia esim. ilmailuteollisuudessa. Moottoripyörien rakenteissa näkyy hitsaamalla valmistettuja osia ja ne pysyvätkin aika hyvin koossa, mutta avaintekijä on siinä, että rakenne ja hitsien sijoittelu on suunnitteluvaiheessa tehty vimosen päälle hyvin. Tuon CARC -perän varren vahvistaminen on mahdollista suunnitella niin, että se antaa halutun tuloksen, mutta ilman FEM:iä puuhaan ei kannata ryhtyä.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 20, 2015, 10:59:09 ap kirjoittanut egon »

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #57 : Lokakuu 20, 2015, 20:31:47 ip »
Tarkoituksesi oli varmaankin antaa vertailutietoa. Tuo takatuennan valualumiini kun on toistaiseksi tuntematonta materiaalia niin lienee aika pitkällinen operaatio tehdä sille analyysi. Arvelisin kuitenkin Nokian Linnavuoresta lentokonemoottoriosastolta löytyvän henkilöitä joilla olisi tarvittavat fasiliteetit selvittää materiaalin ominaisuudet ja sille korjausmetodi. Tarvittaisiin vain pala kyseistä valua ja rahoitus teettää analyysi. Todnnäköisesti tulisi halvemmaksi ostaa uusi osa. Jos ei ole  suhteita.....
Mulla ei valitettavasti ole enää. Krossipyörän valualumiiniosia siellä joskus korjauttelin.

Alumiinista noin yleensä: se kestää aikansa. Eri laadut vanhenevat eri tavalla ja niiden kiderakenne muuttuu ajan kanssa. Kyse ei ole aineesta joka pysyisi vakiotilassa ikuisesti.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #58 : Lokakuu 21, 2015, 07:55:45 ap »
Hitsatussa tilassa alumiinin väsymislujuus on yhtä kehno aluminin laadusta riippumatta. Niillä on siis sama FAT -luokka riippumatta siitä ovatko karkaistuja laatuja vai muokkauslujitettavia. Minun on vaikea kuvitella, että tuohon paikkaan olisi käytetty muuta kuin 7000- sarjan laatua, esim. 7010. Sehän kyllä vanhenee uudelleen hitsauksen jälkeen huoneenlämpötilassakin. Pointti ei kuitenkaan ole perusaineen lujuudessa vaan rakenteen geometriassa. 

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: CARC-ongelma käsillä?
« Vastaus #59 : Lokakuu 21, 2015, 10:11:34 ap »
Näitä vaihtoehtoja kun ei ole kovasti käytettävissä: vahvempi valuseinämä, ulkoinen vahvistaminen, ei reikää rakenteessa, toisenlainen muotoilu tai kokonaan koneistamalla tehty tuenta.

Teräksestä voi toki muotoilla uuden svingin.....

On siis mietittävä miten tuennan saa kestämään näillä ominaisuuksilla kuin sillä jo on. Saattaahan valualumiini sisältää valmistuksen aikana syntyneitä heikkouksia (sulkeutumia, karkeaa raerakennetta, sisäisiä jännityksiä) tai käytöstä johtuvia kuormittavia tilanteita. Niille emme voi mitään eikä niitä silmällä etukäteen erota.

Keinoiksi jäänee seuraavat seikat: pitää kuormitus alhaisena ja seurata tilannetta. Ensimmäinen tarkoittanee sitä että jousitus on siinä kunnossa että ei tule suuria kuormitushuippuja esimerkiksi pohjaanlyöntien muodossa vaan ennen "stopparia" on jo liikevoimaa siirretty jousitetun massan puolelle riittävästi.
Tilanteen seuraaminen voi olla hankalaa. Hyvällä säkällä voi löytää alkavan särön mutta käytännössä lienee niin että kappale murtuu kertarysäksellä. Valumateriaalilla ei liene kovin isoa kimmokerrointa.