"Nypyttävä" etujarru.

[MattiS]

Näin minäkin sen oletin ilman muuta olevan, mutta olen tullut varovaiseksi, kun muutaman kerran asiat, jotka minusta ovat ilman muuta samantekeviä, ovatkin ehdottoman merkitseviä.
Ei tämän Vintagen keskiön ja levyjen välissä ole yhtään mitään, levy vaan keskiötä vasten ja 6:lla pultilla kiinni.

Ajelin tänään sadealueen siirryttyä itään 70 kilsan lenkin ja kokeilin jarrutella hitaasta ja nopeahkosta vauhdista sen, mitä kevätpinnoitteella uskalsin ja käsijarru on nyt aivan erilainen kuin aikaisemmin. Jalkajarrua käyttäessä nypytys on samanlaista kuin aikaisemmin käsijarrulla, mutta enpä usko sen haittaavan, kun en juuri jalkajarrua käytä muuta kuin hidasajossa.

[GuzGuz]

Nypytys/ravistus jos jatkuu pidempään, niin levy varmaan saattaa kulua epätaisesti, riippuen vaivasta.
Tuli mieleen kokeilla vispiä itse levystä, ei pitäisi olla paha rasti todeta irroittamatta mitään.
Kyseinen pyörä ilmaan ja pyörimään ja sitten jollain joka on kiinni vaikka etuputkissa (takana johonkin muuhun sopivaan) tulkkaamaan mahdollista heittoa.
Meinaan että lähdettäisi -suljetaan pois se mikä se ei ainakaan ole metodilla-, sen sijaan että korjaamolle ja kaikki vaihtoon kovasta hinnasta.

Oman käytetyn Calin ostossa kävi sikäli onnekkaasti että just käsijarrun levy ravisti oikein kunnolla jarruttaessa ja sain sen takia hyvin tinkaistua hinnasta.
Männät sisäpuolelta jumissa oli onneksi syy ja oli hyvää pyörään perehtymistä herkistellä männät ja uusia palat heti tuoreeltaan.

[motomatti]

Ei tämän Vintagen keskiön ja levyjen välissä ole yhtään mitään, levy vaan keskiötä vasten ja 6:lla pultilla kiinni.

Nähdäkseni keskiö ja levy ovat irti toisistaan: levy on kiinni keskiössä puolikelluvin niitein. Ne irrottamalla, kääntämällä levy ja laittamalla uudet niitit saa levyn uudelleen kiinni. Näitä "niittejä" on kertakäyttöisiä niitattavia sekä purettavia ja siten koottaviakin. Taannoin laitoin kaksi settiä California Kolmosen etulevyihin. Uudempiinkin niitä on ollut tarjolla mutta en juuri nyt jaksa etsiä.

Jos kyseiset osat kuluvat pahasti niin levy ei kulje suorassa.

On noita joskus sorvailtukin ruostumattomasta teräksestä.

[TunturiTT]

Se voisi enemmän ajetussa selittää tuota käännön merkitystä jos niitit ovat syöneet keskiön ja levyn niitinreiän soikeaksi jarrutuksen suuntaan. Sitten kun kääntää, on tilalla se kulumattomampi puoli rei`istä.

[MattiS]

Sorry, ymmärsin väärin mitä tarkoitit keskiöllä. Siis vaihdoin levyt keskiöineen keskenään, nuo niitit tuntuisivat porakonepyörityksen jälkeen toimivan, kuten olettaisin olevan tarkoitus, eli levy pääsee elämään sivusunnassa. Ovatko ne kuluneet miten alkuperäisestä mitasta, en pysty tietysti arvioimaan. Oikeanpuoleinen, eli se epätasapaksu levy oli käsivoimin nytkyttämällä lähes liikkumaton ennekuin tein tuon porakone plus brake cleaner homman.
Tänään kun ajelin ja jarruttelin voimakkaammin levyt vaihdettuina, kuulin myös tuon MM:n ja TTT:n 4 vuotta sitten tässä jutussa mainitseman sirisevän tai hurisevan äänen jopa korvatulpat korvissa ja avattava tiivis kypärä päässä. Oletan, että jos tuo ääni olisi viime kesänä kuulunut, olisin kiinnittänyt siihen huomiota.

[TunturiTT]

Sen äänen käytännössä "pitää" kuulua. Silloin tietää niittien tekevän hommansa. Jos nuotissa on muutosta tai katkoksia hitaassa vauhdissa, on todennäköistä että joku niitti tahmaa.

[motomatti]

Noin yleensä levyn kiinnityksestä keskiöönsä.
1. Täysin kiinteät levyt. On suoria ja lautasmaisia. Niiden oikominen on vaikeaa mutta ei aina mahdotonta.
2. Puolikelluvat levyt jotka kiinnittyvät keskiöön ja keskiö pyörän napaan. On yleisin siviilipyörätyyppi. Levyn kiinnitys keskiöön on siis puolikiinteä ja kiinnitysosassa on yleensä jousimainen aluslevy joka pitää levyn linjassa. Se kerää likaa itseensä ja lika kerääntyy muuallekin kiinnitysosan, keskiö ja jarrulevyn tietämille. Usein puhdistus tai purkaminen ja jopa kiinnittimien uusiminen korjaa vian.
3. Kelluvat levyt. Ovat niin "löysästi" kiinni keskiössään että kolisevat kun pyörää työnnetään. Nopeus keskittää levyn ajossa ja jarrutuksessa. Tiedän tapauksen jota poliisi sakotti kyseisestä "viasta".

Puoli- "täyskelluvissa" on yhteistä se että lika täyttää raot ja levy ei kulje suorassa. Levy "nypyttää" ja täristää jarrutuksessa. Silloin ei pidä enää kovasti jarrutella vaan tehdä huoltotoimi levyille. Sillä jos ajamista jatkaa niin levy itsessään kuluu kieroon eikä huoltaminen enää tuota toivottua tulosta.

Jarrupalojen tarkkailu on tärkeää.
Jarrujen toimita tyypillisesti heikkenee hitaasti ja ennalta ilmoittamatta. Kuljettaja ei sitä huomaa ajossa vaan on sopeutunut vähitellen tilanteeseen.

Jarrupalojen paksuus.
Palat saavat mennä ohuiksikin. Vaihto noin kaksi milliä ennen kitkapalan loppumista. Kuluminen pitää olla samanlaista molemmin puolin levyä olevilla paloilla. Pala ei saa kulua vinoon eikä niin että toisella puolella on paksumpi kerros kitkapalaa jäljellä.
Toispuoleinen puristus pilaa jarrulevyn. Erityisesti "niitteihin" eli puolikelluvan ja kelluvan levyn kiinnikeosiin jotka kiinnittävät levyn ja keskiön toisiinsa. Niihin ei saa syntyä jarrutuksessa poikittaisvoimaa vaan levyn on pyörittävä linjassa keskiöönsä.

Jarrusatulan tarkistaminen.
Kun jarrupaloja vaihdetaan niin katsotaan että liukusatulatyyppi liukuu liu'uissaan takertelematta ja suorassa. Vastakkaismäntäisessä satulassa vastakkaiset männät liikkuvat yhtä herkästi. Ei saa olla tiukkoja kohtia. Varo pullauttamasta jarrumäntää ulos satulasta. Sitä tuskin saa koottua toimivaksi ilman korjaussarjaa. Uudempiin satulatyyppeihin ei ole korjaussarjoja vaan koko satula vaihdetaan.

Jarruneste säiliössään.
Kun jarrupalat kuluvat niin nestepinta säiliössä alenee. Nestettä usein lisätään silloin. Nesteen "kuluminen" johtuu harrpalojen kulumisesta. Nestettä ei siis haihdu tai katoa minnekään. Kun laitetaan uudet jarrupalat niin lisätty neste on poistettava nestesäiliöstä ettei säilö tulvi tai jarru jää laahaamaan. Säiliön kannessa oleva kumipalje on tärkeä. Se estää jarrunesteen hapettumisen eli pitää jarrunesteen ja ulkoilman erillään ja seuraa nestepintaa kun se laskee jarrupalojen kuluessa. Tekee se muutakin mutta tässä pääasiat.

Jarruletkujen ja jarrunesteen ikä.
On käytännössä kuusi vuotta. Kyse siis mustista kumiletkuista. Ne yksinkertaisesti vaihdetaan uusiin. Samalla vaihtuu jarruneste.
Jos ei ole entisöinnistä kysymys niin letkut voi korvata helposti metallipunoskuorisilla teflonletkuilla. Niillä on pidempi kestoikä ja uudet pyörät varustetaan sellaisilla valmiiksi. Jarrunesteen vaihtoväli on silti sama.

Jarrusatuloiden ja letkuliitoksien ilmausruuvit.
Ne kannattaa pitää toimintakuntoisina. Kumitulpat päissä suojana ja silloin tällöin, muutaman vuoden välein, hieman löysätä avaimella varovasti kun jarrujärjestelmässä on pieni paine ettei ilmaa pääse järjestelmään.
Katkennut ilmausruuvi on ikävä asia. Uusia ilmausruuveja ja suojatulppia myydään tarvikkeina auto- ja mp-tarvikeliikkeissä. Tiukasta ilmausruuvista menee helposti kuusiosta kulmat.

Yleinen puhtaus.
Jarrusatulat keräävät itseensä likaa hyvin mielellään. Siinä on tiestä noussutta likaa ja kosteutta sekoittuneena jarrupaloista ja -levyistä irronneeseen pölyyn. Jarrusatula irti kiinnityksestään mutta jarruletku saa olla kiinni. Katso miten jarrupalojen päällä olevat osat ovat että saat ne myös kootuksi.
Jarrupalat irti ja pesemään jarrusatulan sisäpuoli vaikka hammasharjalla. Jos satulassa havaitsee kosteutta (pientä jarrunesteen vuotoa) niin korjaussarja tai uusi satula tilaukseen. Ne satulat joissa jarrumännissä on näkyvissä suojakumit ovat niitä joihin yleensä saa tiivistesarjan kaupasta. Uudempiin suojaamattomiin ei niinkään. Silloin homma on helppo: vanha metallinkierrätykseen ja uusi tilalle.
Jarrulevyissä on usein reikiä. Ne menevät tukkoon aika nopeasti liasta ja jarrupölystä. Ne pitää avata niin jarrulevyn jäähtyminen on tasaisempaa ja sadesäällä pysähtyminen varmempaa.

Tässä lauantai-iltapäivän tietopläjäys jarruista.

[I.H.]

T5:ssa oli sama nypytysongelma jarrulevy kiinteää mallia, hiottiin suoraksi, eipä nypytä enää. 

[MattiS]

Olen nyt ajellut 2000 kilsaa tuon jarrulevyvaihdon jälkeen ja ollut tyytyväinen käsijarrun toimintaan. Kokeilin tuossa pari viikkoa sitten muutaman kerran täysjarrutusta kolmen- neljänkympin vauhdista ja edestä kuului aikamoinen parahdus, jonka alkuperää en ole vielä selvittänyt. Muutama päivä sitten kokeilin pihassa, saako samaa ääntä aikaan heijaamalla etupäätä jarru lukittuna, mutta sain aikaan vain lonksahduksen, joka kuului joka kerta, kun jouset painuivat pari senttiä.
Jousissa / iskareissa vikaa?? Kokeilin ja ihmettelin sitä parina päivänä ja aloin jo kysellä, kuka osaisi purkaa keulan ja mielellään myös kasata sen. Sitten huomasin, että etuvanne liikahti muutaman millin joka kerta, kun painoin keulan alas, katsoin jarrulevyä, ei mitään liikettä, eli niissä levyn niiteissä on joku millin-parin klappi, joka aiheuttaa jarrun ollessa koko ajan kiinni sen, että edestakaisessa liikkeessä levy liikahtaa sen millin pari, ennenkuin vaikutus siirtyy siihen keskiöön, jolloin niitteihin, keskiöön ja levyyn kohdistuu isku. Jos jarrun vapauttaa ennenkuin pyörä liikahtaa takaisin, lonksahdusta ei kuulu seuraavalla alaspainalluksella, eli klappi jää niinpäin, ettei levy liikahda, joten normaalijarrutuksissa iskua ei ilmeisesti esiinny, kun levy on valmiiksi "oikeassa" päässä klappia.
 Testasin varmuuden vuoksi myös niin, että etujousten liike oli eliminoitu kapulalla alakolmion ja lokarin tuen välissä ja se sama lonksahdus kuului edelleen, eli iskarien ja jousien osalta voin rauhoittua, jollei se parahdus sitten kuulunut niistä.
Kuuluuko kyseinen klappi asiaan, vai johtuuko tämä liiallisesta kulumisesta ja/tai pyörimissuunnan muuttumisesta ko levyssä?

Yksi tyhmä kysyy....

[motomatti]

Pieni kiertosuuntainen välys sallitaan mutta ei sitä milleissä mitata.

[MattiS]

Tänään sain viitsittyä sen verran, että etupyörä ilmassa tutustuin vähän lähemmin tuohon klappiin. Oikeassa levyssä se on yli 0,5, kuitenkin alle 1mm, vasemmassa, joka siis ennen tätä kesää oli palvellut mittarin mukaan noin 46000 km oikeana etulevynä, välys oli hiukan suurempi, noin 1mm. Olisi mielenkiintoista tietää, onko tällainen välys tyypillinen, minulla kun ei itselläni ole minkäänlaista kokemusta asiasta, kun aikaisemmassa pyörässäni (HD Sportster) oli ihan vaan kiinteälevyinen, asfaltilla lukkiutumaton, eli tehoton etujarru.

Käsittääkseni levyn kehän suuntainen liike jää ajossa olemattomaksi, koska liike ja niittiin kohdistuva isku tapahtuu maksimaalisena silloin, kun levy on jarrutuksen alkaessa tuon välyksen etupäässä. Kuitenkin jokainen jarrutus ja jarrupalojen hankaus pyrkii pitämään levyn välyksen takapäässä, jolloin se ei pääse liikahtamaan enempää kehän suuntaisesti uuden jarrutuksen alkaessa.
Säteen suuntainen välys niissä niitteissä, joita käsin pystyi liikuttamaan, oli jonkin verran suurempi kuin kehän suuntainen.

[motomatti]

Jarrutuksen aikana levy keskiöönsä nähden pyörii hieman erikeskiöisesti. Sitä enemmän mitä enemmän välystä. Siitä syntyy se rallattava ääni.
Jos kehän suuntainen välys on 1 mm niin ei se ihan vielä pelota mutta sen kanssa jos on säteenkin suuntaista välystä enemmän kuin 1 mm niin asiaa pitää jo tarkkailla. Levyn sivusuunnan liike on kuitenkin se mistä huomataan että jotain on vialla.

Hankalan välyksien tutkimiseksi tekee puolittainen kelluvuus. On siis olemassa kelluvan levyn ja kiinteän levyn välimuoto joita Guzzeissa on pääosin käytetty. Jousivoima keskittää levyä keskiöönsä mutta kelluvassa levyssä ei. Molemmat toimivat mutta puolikelluva on hiljaisempi käytössä.

Jarrumännän tai jarrupalan jumiintuminen pilaa levyn melko nopeasti eikä sitä ole helppo huomata. Jumi painaa levyä sivulle eikä levy "juokse" enää keskiön suuntaisesti. Asioita pitää tarkkailla.

[MarkkuEVP]

Tuossa mietiskelin Aavasakslta tullessani että on huonot takajarrut Jackalissa. Tänään päätin tarkistaa takararrupalat.  Palat vielä kohtalaiset, mutta kaksimäntäsen luikutapit täysin jumissa. Jonkin verran piti tuumata että saisiko irti ilman satulaa kokonaan irroittamatta.  Sain suojakumien sisään senverran irrotinainetta ja puupuristimella ja napauttamalla kiinteä tappi liikahti.
Toisessa tapissa on 11 mm avainväli ja sen kun sain pois , niin kääntämällä osaa sain kiinteän tapin puolen irti.
Ihmeesti sinne on hapettumaa kertynyt, vaikka sujakumi oli ehjä. Grafiittirasvaa huolellisen puhdistuksen jälkeen tappeihin ja kasaan.   Saattaa muuten olla yleinen huoltokohde jota käydään harvemmin läpi ?
Jarrut vaativat vain osan poljinvoimasta ja tuntuma pedaalissa huomattavasti jämptimpi.

Mr

[Tuulenpoika]

Mitä seuraa jos ajaa vanhemmilla kuin kuusi vuotta mustilla jarruletkuilla ? Veikkaan että useimmat ajavat vanhemmilla letkuilla. Taitaa mulla olla Calissa alkuperäiset,vm on 2000. Jarrunesteitä kyllä olen vaihtanut.

[TunturiTT]

Sen huomannee sitten, kun vaihtaa uusiin, jos huomaa. Vanhat saattavat olla elastisemmat ja hukkaavat jarrutehoa. Samalla siirtyy teräspunosletkuihin, niin jarrusylinterin voima siirtyy sinne minne kuuluukin.