"Nypyttävä" etujarru.

[Jukka Laine]

Etujarru ottaa hissuksiin jarruttaessa epätasaisesti. Liittyykö ominaisuus kelluvien jarrulevyjen toimimattomuuteen? Tehoja jarrussa kyllä on eikä palaset ole lopullansa.

[TunturiTT]

Todennäköisesti.  Brake cleaneria ja niittien pyöritystä, niin saa moskan pois välistä. Jos on läpireikä niitissä, niin kuuden millin pultti ja mutteri siihen ja akkuvääntimellä hissuksiin pyörittelee.
On myös tullut vastaan sellaista, että jarrulevyyn on tarttunut paloista jotain. Lähtee hiomalla levystä.

[I.H.]

Mulla oli Titaniumissa sama ongelma joka korjaantui vasta uudella jarrulevyllä. Pyörässä oli tuolloin vielä takuu voimassa, maksattivat levyn mulla, ilmoittivat että takuu ei koske jarrulevyjä   

[-SAS-]

Täällä sama vika. Brevassa nypyttää etujarru kaikilla nopeuksilla. Talvella huollon aikana saavat osaavammat (huoltomies) laittaa jarrut kuntoon.

[Pekka Karjalainen]

Mulla meni Sportista molemmat etulevyt takuuna vaihtoon aika lailla tuoreeltaan (n. 3 thkm kohdalla) erään todella reippaan mutkatiekurvailun jälkeen Savonlinnan liepeillä (2 päällä ja kaikki laukut täynnä). Nypytti rajusti ennen pysähtymistä, olivat silmin nähden kierot kun pyörää pyöritti.

Tämän jälkeen on toiminut kolme vuotta moitteetta, joskin täydessä lastissa on menty enempi cruisaillen, tuosta oppineena. Tietty täytyihän tuossa olla materiaali- tai valmistusvirhe, jos moottoripyörä ei kestänyt kovaa ajoa.   

[Kari Sairanen]

Hoi

Valitettavasti nypytystä ei saa pois kuin vaihtamalla uudet jarrulevyt. Sorvaamista voi kokeilla jos on todella osaava sorvari saatavilla.
Em. kokemus perustuuu LM4:n jarrujen kanssa hankittuun kokemukseen, jarrulevyt ovat kyllä Guzzin yksi heikko kohta, vaikka ovatkin "Brembon" valmistamia.

[TunturiTT]

Lm4:ssä on aivan erilaiset jarrukiekot. Itsellä on kokemusta useammastakin 320 millisestä Brembosta, jotka ovat parantuneet nypytyksestä putsaamalla niitit. Kannattaa kokeilla ennen kuin ostaa uudet.

[motomatti]

Kelluva jarrulevy voi alkaa nypyttämää/täristämään seuraavista syistä:
- Rasvaa, esim rasvainen sormenjälki jarrulevyssä.
- Yksi tai useampi levyn kiinnitinheloista täyttynyt liasta tai hapettunut jumiin.
- Väljäksi kuluneen kiinnitinhelat tai väljistyneet aukot.
- Väärä jarrusatulan asento.
- Hapettuma jarrulevyssä.
- Saman satulan eri puolilla olevat jarrumännät jumittavat tai liukusatulan tapauksessa liu'ut eivät toimi.
- Ulkopuolinen isku levyyn tai sen keskiöön.
- Äkillinen tehokas jarrutus. (Levyn väri muuttuu.)
- Kuumaksi jarrutettuun levyyn osunut kylmä vesi.
- Levyn asennusvirhe.
- Väljyys pyöränlaakereissa tai löysä etuakseli.

Voi niitä olla muutakin mutta nuo ovat varsin helposti esiin haarukoitavia vikoja.
Osa vioista on poistettavissa tekemällä kunnon jarrutuksia muutama, osa häviää puhdistamalla ja herkistämällä jarrulevyt tai suuntaamalla levyt uudelleen. Muihin vaivoihin auttanee remontin teko tai jarrulevyjen vaihto.

Brembon levyt ja jarrusatulat ovat tähänastisen kokemukseni mukaan olleet huomattavasti keskitasoa paremmat verrattuna joihinkin tarvikemerkkeihin. Joilla niilläkin kyllä pärjää jos ei vaadi aivan huippusuoritusta. Toisen merkkiset levyt ja palat voivat vaatia opettelua että osaa niillä tehdä tehokkaita jarrutuksia.

Tässä yksi vaihtoprosessi: http://www.motomatti.fi/2012/08/arkipyoran-jarruremontti.html

Sitten ovat vanhempien mallien kiinteät, lautasmalliset levyt joilla on osa samoja vikoja kuin edellä ja sitten ihan omanlaisiaan tyyppivikoja.

Jarrut vaativat ylläpitoa jota huollon yhteydessä ei pyytämättä tehdä. Kaikkihan tietysti tietävät jarrunesteen merkityksen jarruille mutta satuloitten ja levyjen puhtaus ei niin selvä asia olekaan: näkee jopa umpeentuneita jarrulevyjen vesireikiä ja toispuoleisesti puristavia satuloita.
Varsinkin sorateillä ja maastossa käytettävien pyörien jarrusatuloiden/jarrupalojen liukupintojen puhtaanapito on yksi tarpeellinen huoltotoimenpide: hiekka ja savi pois. Edellyttää palojen irrotusta. Palat pitää muistaa laittaa entisille paikoilleen että pelaavat huollon jälkeenkin. Aikaisin keväällä ajokautensa aloittavat saattavat saada suolapitoista kuraa rakenteisiin ja se aiheuttaa korroosiota helposti.

Jarrutehon hidasta häipymistä ei helposti havaitse vaan siihen ikään kuin oppii. Tulee puristettua vain hieman lujempaa. Jos pyörässä on kumiset jarruletkut ja ikää on toistakymmentä vuotta on aika harkita teflonletkujen asennusta. (Jotkut puhuvat metallipunosletkuista. Punos on ruostumatonta teräslankaa ja on teflonletkun ympärillä suojaamassa sitä ulkoisilta vaurioilta.) Letkujen vaihto tehostaa yllättävän paljon jarrujen toimintaa. Useimmat jarruvalmistajat ilmoittavat jarruletkujensa (kumisten) vaihtoiäksi neljä vuotta.

Tyypillisillä Brembon kelluvilla 320 mm levyillä on kulumavaraa puoli milliä eli 0,25 mm per levyn sivu. Kannattaa siis miettiä millaisia jarrupaloja aikoo käyttää. Jotkin palatyypit kuluttavat levyä moninkertaisella nopeudella. Levyparin tyypillinen keskihinta pyörii 500 euron tuntumassa.

[TunturiTT]

Nämä monimäntäiset satulat tahtovat vielä olla herkkiä jumittelemaan, jos niitä ei käytetä. Aivan liikaa ihmisillä etujarrupelkoa, vaikka se on pyörän pääsasiallinen pysäytysväline. Itsellen etunen on normaaliolosuhteissa se ainoa pysäytys-/hidastustapa.
Tulee mieleen eräs sporttipyöräksi luettava pyörä, joka tuli minulle huoltoon; etujarrusta kuului napsahdus, kun painoin voimalla pohjaan. Takalevy oli kulunut todella paljon ja etuset ei niinkään. Satuloissa oli enemmän jumittavia mäntiä kuin liikkuvia..

[Jukka Laine]

Nypytys tuntuu pikkusen rauhottuneen kilometrien myötä vaan ei kokonaan poistunu. Käytänpä satulat ja palaset irti ja suhautan brakecleaneriä männille seuralaiseksi. Palat ovat nähtäkseni vielä toimintakuntoiset. Kiitos laajasta taustoituksesta. Ei tarvi tässä porukassa vähätöisenkään jäähä iliman opastusta. Ei muuta ku ajatuksen kanssa jarrumeditaation pariin.

[TimoEv]

Takajarrupalat meni vaihtoon parisen viikkoa sitten.
Hommahan ei vaadi puuseppää yms. tarkkuusasentajaa.
Ennen uusien palojen asentamista, apumiestä hyväksi käyttäen tarkistin mäntien liikkuvan;
- Kampesin vanhat palat ihan auki, eli männät pohjaan.
- Vanhojen palojen väliin jokin levy, lenkkiavain yms. estämään mäntien pullahduksen ulos.
- Apumies painaa jarruvipua ja tarkkuusasentaja / reipas poika herkeämättä seuraa mäntien liikettä.
- Kun männät ovat ulkona, niin vähän kuparitahnaa mäntien ulostulleisiin kohtiin.
- Sama uudestaan pari - kolme kertaa, jotta kuparitahna leviää hyvin ja männät ikään kuin herkistyvät.
- Uudet palat ja homma kasaan.
- On hyvä voidella se palojen kiinnitystappi samalla - vain vähän tahnaa.

Kun lähdet sitten taas ajelemaan, niin polje jarrua monesti niin, että "löysät" poistuvat. Helpottaa pysähtymistä seuraavalla kerralla...

HUOM! ÄLÄ VOITELE PALOJA EDES VAHINGOSSA! Siitä seuraa nopeita ja vähemmän vekkuleita ajatuksia ja liikkeitä maantiellä!  

Ohjetta voi soveltaa myös käsijarruun. Calissahan on se integraalijuttu...

[MotoJussi]

Calissahan on se integraalijuttu...

Tai sitten ei ole.

Omassa Calissani oli alunperin yksi jarrulevy edessä ja yksi jarrulevy takana, eikä näillä ollut muuta yhteistä kuin se, että sama setä niitä operoi.

Nyt on sportin tuplalevyt edessä, sportin pääsylinteri ja muut roippeet, eikä vieläkään mitään integraalia missään. Hyvin pysähtyy

[TunturiTT]

Sama mulla, kun sama mopo. Itse toteutin tuplauksen Yamahan/Triumphin pääsylkällä, Yamahan tehdasuusilla satuloilla, alkuperäisellä ja Cagiva Miton jarrulevyillä, säädettävällä kahvalla sekä teräspunosletkuilla. Joo, pysähtyy.

[motomatti]

Jarruosien voiteluun on olemassa ihan omakin rasvansa joka ei turvota/koveta jarrujen kumiosia.

[Jukka Laine]

Putsasin etujarrun levyt ja pyöräytin  jarrulevyn niittejä pultti-ruuvi-porakone-menetelmällä ja nypytys rauhoittu melekeinpä olemattomiin. Keula tuntuu toimivan mukavammin. Mitenkä tuon Breva 850 etuvaimennuksen säätöä tulisi lähestyä? Löytyykö säätöohjeita jostain?