totaalisen off-topic -ketju

[Camn]

Siellä oli pullovesifirman promootiona tuollaista. Kyseistä juomaa sai rajoituksetta ja ylös pääsi "arpajaisvoitolla" - tuntui käyvän hyvä flaksi monilla (en huomannut oliko "kaikki voittaa" -tyyppinen kone). 20 min ylhäällä; dinner-no, aqua-yes.

[TunturiTT]

Minä kun olen korkeuksien suhteen rajoittunut, olisi aika on vaan kynnys mennä tuonne. Eikä väliä miten hyvät turvatoimet. Se korkeus vaan ei ole mun juttu.

[TunturiTT]

Taas suoritettu auton huoltoa. Olivat aikoinaan tehtaalla päättäneet, ettei peräöljyjä se ravitsemus auton käyttöiän aikana vaihtaa. Koska olemme suomalaisia, venytämme käyttöikää sen suunnitellun ulkopuolelle. Omani rullaili tehtaan portista 16 vuotta ja 225tkm sitten. Nyt kuitenkin lukon toiminta on alkanut osoittaa jumittamisen merkkejä. Pidemmän suoraan ajamisen jälkeen kännyttäessä, on perä rutissut ja sisäkurvin rengas luistellut. Selviä merkkejä levylukon likaantumisesta ja sitä myöten lukkiutumisesta väärällä hetkellä. Siispä tuumasta toimeen. Perämurikka on auton pohjassa kiinni rungostaan ja takakannestaan. Parhaiten perän tyhjentäisi avaamalla takakannen. En kuitenkaan omista nosturia, vaan pukit ja tunkin. Ihan turha siis irrottaa raskasta murikkaa vain kantta raottaakseen. Merkkifoorumilta löytyi pelastava vinkki; alin kopan kiinnityspultti auki ja kierrereiän pohjaan poraa reikä öljytilaan. Kuulostaa hurjalta, mutta ryhdyin toimeen. Ja katso kummaa, öljy lähti valumaan reiästä! Aikansa kyllä otti, että valui litran verran jäykän hunajan paksuinen, musta visva perästä. Reikää ei voinut kuitenkaan kovin paljoa yli 6mm:ksi porata. Uudet öljyt tarkistusropusta sisään ja koeajolle. 3 vuotias assistenttini kyydissä ajelimme ympyrää ja varovasti totesimme remontin onnistuneeksi. Pidempi ajo sitten kertoo onko "korjaus" todella toimiva.

[motomatti]

Tuosta venyttämisestä: Dacian Tdi 1,5 käsikirjassa mainitaan jakohihnan vaihtoväliksi 160.000 km. Siihen olen tähtäillyt kunnes kerhokaveri, joka on kyseisen merkin maahantuojalla duunissa, kertoi että ei se noin mene: viiden vuoden käytön jälkeen, kilometreistä riippumatta, apulaitehihna, jakohihna ja vesipumppu vaihdetaan. Sain saman tiedon myös toiselta, riippumattomalta taholta. Nyt mittarissa liki 70.000 km.

Nyt on menossa seitsemäs vuosi alkuperäisillä osilla. Päätin hankkia kyseiset osat. Hinta tasan 300€. Aika iso lovi eläkeläisen tiliin. Vaihto ei kuulemma käy ilman erikoistyökalua jolla kone lukitaan niin että ajoitukset eivät homman aikana sekoa. Kyseinen kalu ei ole myytävänä. Näköjään lisäkustannuksia syntyy kun homman joutuu teettämään merkkihuollossa. Tähän astiset kustannukset eivät ole päätää huimanneet:
http://www.motomatti.fi/2012/10/dacia-logan-van-vikahistoria.html

[TunturiTT]

Nuo erikoistyökalut on todennäköisesti itse tehävissä. Edelliseen autoon vaihdoin ketjujakopään ilman eksoottisia vehkeitä. Lohkon etureunassa oli lukitustyökalulle tulpattu reikä. Laitoin sinne räikän 1/2" jatkon ja pyöritin kampiakselin sitä vasten. Nokka-akseleiden takapäässä oli lovi, johon laitoin vain latan. Jako pysyi presiis kohdallaan.
Nykyinen on hihnalla ja lukitsin siitä nokat keskenään lukkopihdillä nokkapyöristä. Alakerta ei pyöri, jos sitä ei pyöritä.

[LeCa]

Aikanaan piti tehdä Renault Nevadaan (hieno mallinimi) jarruremppa reissun päällä. Katselin työmaan pihalla hitsauspeilillä, että millaisia avaimia tarvitaan. Ihmettelin kun käsikopelolla ei löytynyt sopivan kokoista kuusiokoloa pultinkantaan. Oli joko liian iso, tai liian pieni. Aikani peilin kautta tuijoteltuani tajusin mikä mätti. Ei ollut kuusiokolo vaan viisiökolo. No, rälläköin lopulta yhtiön putkitongit uuteen uskoon ja homma hoitui.
Mutta oli siinäkin patongipurijat keksineet, että kiusa se on pienikin kiusa. Varmaan opettaneet samat kolttoset romanialaisille.

[motomatti]

Toistaiseksi on Dacian palikat olleet kiinni ihan vakiotyökalujen voimasta. Mitään hankaluutta en ole huomannut. Huollot ja vähäiset korjaustyöt olen tehnyt itse tähän asti pääosin ja varmaan jatkossakin mutta tää hihnajuttu ei oikein kiinnosta tehdä eikä ole kunnon tiloja itsellä kun pitäisi päästä myös auton alle. Myös oma terveys ei salli kumartelua konetilan puolelle.

[TunturiTT]

Aikanaan piti tehdä Renault Nevadaan (hieno mallinimi) jarruremppa reissun päällä. Katselin työmaan pihalla hitsauspeilillä, että millaisia avaimia tarvitaan. Ihmettelin kun käsikopelolla ei löytynyt sopivan kokoista kuusiokoloa pultinkantaan. Oli joko liian iso, tai liian pieni. Aikani peilin kautta tuijoteltuani tajusin mikä mätti. Ei ollut kuusiokolo vaan viisiökolo. No, rälläköin lopulta yhtiön putkitongit uuteen uskoon ja homma hoitui.
Mutta oli siinäkin patongipurijat keksineet, että kiusa se on pienikin kiusa. Varmaan opettaneet samat kolttoset romanialaisille.

Toyota kasaili muuttuvan nokkapyöräkoneiston samanlaisilla viisikanttisilla. Se on vähän kuin kehoitus olla koskematta, tai nimen omaan koskea, riippuu ihmistyypistä 
Monet valmistajat käyttävät takajarrusatuloissa 7mm kuusiokoloruuvia. Ei ihan joka avainsatsista löydy muuten.

[motomatti]

Monet valmistajat käyttävät takajarrusatuloissa 7 mm kuusiokoloruuvia.

Niin käyttävät. Guzzikin, mutta etujarrussa, esimerkiksi CARC-malleissa.
Lisäsin kyseisen avaimen työkalusettiin. Välttämätön jos tarvitsee etupyörä irrottaa reissun päällä. Toki hyvässä kuusiokolosarjassa 7-millinenkin on mutta aika harvassa. Lienee tuumamitoituksellista alkuperää kun avaimessa oli toisella puolen murtoluku.

Guzzeissa kun on perinteisesti muutama sama osa kun H-D:ssä kuten astinlaudat niin niiden kiinnityspulttikoko on M7. Sekin on perua tuumamitoituksesta.
Yleensäkin Guzzista löytyy tuumamitoitusosia jonkin verran. Keulaputkissa on, tosin harvassa mallissa, tuumamitoitus. Nykyään onneksi vähempi. Esimerkiksi NPT-kierre on vaihtunut M10 x 1-kierteeksi mutta vaatii siksi erillisen tiivisteen. Myös ilmausruuvit ovat nykyään millikierteisiä.

[TunturiTT]

Joo, mulla on noissa Sumitomon satuloissa myös. Taisipa olla Grimecan kaksimäntäisessäkin.

[Breeze]

Ymmärrän tavaranvalmistajien halun pitää duunit "omien suojassa", mutta silti suurin osa erikoistyökaluista on vain ihmisten kiusaamista ja rahastamista.
Aina uuden "mutterin" tullessa markkinoille piti 2 miljonaan merkkikorjaamon ja siihen päälle vielä organisaation ulkopuolisten tilata 167€ (alv 0) avain sille mutterille, joten kauppa se on mikä kannattaa.

Aikoinana oli vaihdelaatikoissa tavallinen mutteritulppa tai nelikantainen tulppa.
Sitten tuli kuusiokolotulppa, josta kehittyi tähtitorxi, mikä lie ja kun sekään ei riittänyt, niin laitettiin siihen tähtitorxikoloon vielä tappi.
Ja koko ajan oli vain kyse tulpasta, jolla estetään öljyn valuminen vaihdelaatikosta.

[TunturiTT]

Tai ilmamassamittarin ruuvit; viisikanttinen "torx" keskitapilla.. Dremelillä ura ja ruuvarilla auki 

[motomatti]

Tein kapean taltan jolla kaadoin keskitapin. Nyt sillä ei ole väliksi sillä taitaa olla kaksikin torx-settiä keskitapillisille. Se mitä teollisuus edellä sitä kaluvalmistajat perässä.

[Ikkala]

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001250183.html    taas tätä.

Samaan sarjaan kuuluu meikäläisellä yhtä aikaa meneillä olevat YT neuvottelut ja se kuinka tämä työajan pidennys toteutetaan. Voi ristus, on tämä hullu maa.

[Breeze]

Samaan sarjaan kuuluu meikäläisellä yhtä aikaa meneillä olevat YT neuvottelut ja se kuinka tämä työajan pidennys toteutetaan. Voi ristus, on tämä hullu maa.

Mie oon miettinyt tuota työajan pidennyksen vaikutusta.
Sehän on kolme päivää palkatta duunia eri muodoissa.
Jos laitetaan esim. se kolme päivää jokaiselle, niin se helppo esimerkki.
Vuorotyö, missä on ns. vakivuorolaiset ja sitten tuuraajat, esim. sairaala, kaupat, tehtaat yms.
Paljon on sairaalassa hoitsuja tao prismassa myyhiä, en minä tiedä, mutta sen tiedän, että siellä on ns. vakiporukka ja aukkoja on paikkaamassa tuuraajat.
Kun jokainen hoitsu tekee vuodessa kolme päivää (työvuoroa) enemmän, niin sehän tarkoittaa vähemmän duunia tuuraajille.
Sehän parantaa tehokkuutta, kun ei ole niin paljoa "ulkopuolisia" säätämässä osastoilla.
Mutta entäs sitten, kun tuuraajien tunnit vähenee, niin entäs sitten? Mitä sille ryhmälle tehdään...
Miten heidän työajan pidennys hoidetaan, ne käy varmaan tekemässä ne palkattomat päivät siellä, kun muuta ei ole tarjolla,
kun kaikki on pitänyt siirtää 0-tuntisopparille, kun ei ole oikein duunia tarjolla, ellei joku sairastu.

Joku muu kuin kolme työvuoroa on ihan turhaa kikkailua.
Mikään työteho tai tuottavuus ei sillä parane, että ollaan kuusi minuuttia pidempään töissä joka päivä tai kerran viikossa kaivellaan takapuolta kellokortin vieressä puoli tuntia pidempään.