Kardaanin ruoste ja takanavan jumi

[motomatti]

On tietysti eri asia onko seegerin laitto ollut uutena ahdistavaa. Ne kuminpalat ovat voineet hieman turpoilla kun niitä koko ajan puristellaan. Ja aika kovettaa. Nykykumiin kun ei saa laittaa enää kunnon pehmentimiä.

Ja kyllä. Siellä on kitkapinta seegerin navanpuoleisella sivulla alunpitäen. Kaikki kuluu mikä hemppaa. Californioissa on hieman kevyempi ratkaisu kuin sporttisemmissa malleissa. Paitsi sitten kaikkein sporttisimmissa ei ole lainkaan.

Tuohon kitkapinnan paksuuteen en ota kantaa mutta omissa pyörissäni huollon ja puhdistuksen yhteydessä olen sen katsonut ja todennut onko pintaa vai ei. Kunhan tästä tulen entiselleni niin pöyhäisen varaston kunnostamattomien osien tilannetta onko siellä missä kunnossa nuo kitkapinnat. Pitäisi kolme napaa löytymän.

Tuosta liitekuvasta en saa selvää onko tuo kitka- vai toinen puoli. Joka tapauksessa toisessa pinnassa on joko massalevy- tai sintteripinta pyörän iästä riippuen. Uusihan ei montaa kymppiä maksa.

Tuossa on valuvanneversio: http://www.motomatti.fi/2013/06/california-kolmosen-takapyoran-navan.html

Koitan katsoa olenko tehnyt juttua Jackal-Stone-EV-osastolta. Joka tapauksessa olen niitäkin remontoinut. Pyörien omistajat eivät yleensä tiedä että tämäkin on säännöllistä huoltoa vaativa kohde. Renkaanvaihdon yhteydessä tulee yleensä tehtyä.

Löytyi toisestakin versiosta lyhyt selostus: http://www.motomatti.fi/2012/02/californian-takanapa.html

Kolmannesta versiosta ei löytynyt juttua mutta ei siitä tainnut oola kysymystäkään. Mutta tuosta jälkimmäisen linkin jutusta selviää että kitkaa siellä välissä on ja nimenomaan liimattu massalevy.

Valitettavasti aloin tekemään kovin myöhään blogiani niin että suurin osa remonteista on jäänyt tosittamatta ja alkupäässä jutut ovat ylimalkaisempia. Joitakin niistä olen "päivittänyt".

[Pekka]

Toimintaperiaate tällä vetolevy-kumivaimennin-kitkavaimnnin kokonaisuudella on että kun kumikolmiot puristuvat kiertosuunnassa niin ne myös paksuuntuvat poikkisuunnassa ja painavat vetolevyä takaa katsoen oikealle vasten kitkalevyä. Tämä ratkaisu vaimentaa sekä iskua että sen liikematkaa sekä veto- että erityisesti moottorijarrutussuunnassa. Jos osat ovat kuluneet niin silloin voi ongelmia esiintyä. Varmaan jotkut ovat kokeneet tämän moottorijarrutuspompotuksen epämiellyttävänä sillä silloin pyörä ei ole ohjattavissa. Ilmiötä voi rauhoittaa takajarrulla.

Jotkut ovat etsineet vaivaa iskunvaimennuksen puolelta mutta ainakin osa vaivasta johtuukin pyörän navan toiminnasta. Kilpakäytössä tämä systeemi poistetaan käytöstä mutta se taas tuo omia ongelmiaan mukanaan vaikka ajo-ominaisuudet paranevat.

Pekka varmaankin voi avata asiaa lisää.

LeMansissa takapyörä on joskus pompottanut jos kovassa jarrutuksessa käyttää
liikaa takajarrua ja samalla jarruttaa moottorilla. Takanavan kitkalevyn tarkoitus
lienee hillitä ilmiötä, mutta en ole vakuuttunut että se siihen pystyy kunnossa
ollessaankaan. Pelkän moottorijarrutuksen en ole huomannut pompotusta aiheuttavan.
Tosin omiin tapoihin ei ole kuulunut jarruttaa moottorilla täysillä.
Kisalaitteista taasen poistetaan normaalisti kaikki ylimääräiset, tarpeettomat ja painavat
vauhtia hidastavat osat.

Kun ollaan näin hyvässä aiheessa, pitääkin laittaa takapyörän ostoilmoitus vetämään.
Ei sen navan vaimentimen takia vaan vanne muuten pikkuhiljaa murenee, nyt jo.

[motomatti]

Tuohon pompotukseen vaikuttaa todennäköisesti useampi tekijä. Tällä kitkalevyllä siinä kuitenkin jokin rooli on. Vaikka vähempikin. Normaaliajossa ei tule vastaa kyseistä pompotusta mutta itselle on sattunut kun on moottorijarruttanut oikein kunnolla eli laittanut liian pienen pykälän liian alhaisilla kierroksilla vauhdissa.

Olen miettinyt myös sitä että koko voimansiirtoketju voisi resonoida ko. tilanteessa: perän lisäksi on joustava osa myös vaihteistossa. Nk. belleville-jousi. Sen puristamien tuplanokkien kautta kulkee voima takapyörästä moottoriin ja  moottorista takapyörään. Se on useasti vanhemmissa pyörissä poikki. Asia on helppo tarkistaa.

Vaihteistosta: http://www.motomatti.fi/2015/12/varavaihteiston-erikoisuuksia.html

Takajousitus on myös yksi tekijä jos se alkaa pompottamaan. Mulla oli joskus kauan sitten kevytmoottoripyörä jossa ei takaiskereissa enää juurikaan ollut vaimennusta. Vain jousto. Se teki jarrutuksessa ja kaarteessa pompotusta. Varmaa olisi tehnyt kiihdytyksessäkin mutta voima ei riittänyt. Paitsi kun ajoi ns. nimismiehenkiharaa ylämäkeen. Vauhti tyrehtyi vaikka koneessa oli kierroksia. Sillä itseäni ja kavereita huvitin. Sora lensi ja kuski oli kuin horkassa.

Kun iskuvaimentimet vanhenevat niin niiden toiminta heikkenee salakavalasti. Kuljettaja ei sitä tahdo huomata vaan sovittaa vauhtinsa, toivottavasti, sen mukaan. Kalliimpiin malleihin saa korjaussarjoja ja niihin voi vaihtaa uudet nesteet. Sitten on paljon kertakäyttöiskareita jotka laitetaan metallinkeräykseen muutaman kymmenen tuhannen kilometrin käytön jälkeen.

[TunturiTT]

Noita vanhoja kun rohkeasti purkaa, niin yllättävän hyvin saa varaosia. Tosin on paljon noita kertiksiä, jotka on kasattu hitsaamalla ja täten purettavissa muttei kasattavissa. Lisäksi kannattaa ymmärtää mahdollisia kaasunpaineita, ettei hanki itselleen terveyshaittoja.

[I.H.]

Jos nyt tuon seger-kitkarenkaan irroittaa, saako sitä enää takaisin ?

[TunturiTT]

Saa. Voi vähän vaatia painamista akselin suuntaisesti, mutta menee se sinne.

[motomatti]

Suosittelisin avaamaan kumivaimentimen. Yleensä keskiö on kuivahtanut, ruostunut ja voi olla jopa jumissa. Kuten olen kuullut kerrottavan. Kumitkin voivat olla kovettuneet tai murtuneet.

Jumiintumistahan ei ajossa huomaa. Vaimennin ei vain toimi ja kaikki terävät sysäykset kulkevat vaihteistoon asti. Jos sielläkin on sysäyksenvaimenntimen jousi poikki niin kaikki iskut tulevat vetospooreihin takapyörän napaan ja perävaihteeseen, perävaihteen hammastukseen, kardaanin molempien päiden sprooreihin, kardaanin niveliin sekä vaihteiston hammaspyörien hammastukseen ja viimeisenä kytkimeen.

[TunturiTT]

Tai sitten se on väljä, kuten mulla. Taidan tehdä hiontajigin ja hioa tasaiseksi sen laakeripinnan. Sitten sorvaten pronssista paksumman helan väliin.

[motomatti]

Tarkoitat kumivamentimen laipan keskireikää? Tuossahan on sellainen ongelma että osien yhteensopivuuden takia takanavan oikean puolen laakerin kooli on hyvin ohutseinäinen. Kummallakaan puolella ei ole paljoakaan koneistusvaraa. Ei paljon milliä paksumpaa laakeripuslaa sinne saa. Mutta ideana hyvä. Laita kuvia millainen tuli.

Ehkä sitä laakerihelaa ei kannata tehdä aivan koko spoorin leveydeltä koska vetospoori ei yllä vetolaippaan asti. Sinne ei kannata ohutta seinämää jättää.

V10 Centauron suhteen olen miettinyt tehdä niin että eliminoin koko kumikytkimen ja laitan vetospoorin suoraan pultaten napaan. Vetolaipan voi hävittää liki kokonaan. Näinhän on esimerkiksi alkusarjan Daytonassa. Samalla laittaisin kuulalaakerin perävaihteen akselin sisään. Asiaa olen jo harjoitellut. Laakeri tuo lisää painoa mutta varmuutta toimintaan. Toisaalta takanavan keskiöstä voi sorvata/jyrsiä paljon materiaalia pois kuten perävaihteen kotelon laipastakin.

Jutun lopussa perävaihteen muutostyöstä: http://www.motomatti.fi/2014/04/peravaihteiden-eroja.html

Ghezzi-Brianista ei poistettu kumivaimenninta.

[TunturiTT]

Pinnassa tuntuu nimittäin sen laakerin voitelu-uran hieroma "kierre". Sen voisi hioda pois ja tehdä sen verran paksumman holkin. Eli kyse lienee jostain 0,2-0,5mm hionnasta. Se kuitenkin lonksuu ja tuo kun on aika hyvällä kuormituksella, niin ottaa kyllä helposti löysät pois.

[motomatti]

Eli ajattelit tehdä kokonaan uuden pesän kuulalaakerille ja vastaavasti ulkokehä olisi hieman vahvempi?

Sinänsä ne spoorit eivät kuormitu muuta kuin kiertosuunnassa että tuskin pienellä välyksellä on suurtakaan merkitystä. Nämä vetospoorithan kuluvat tyypillisesti siksi että takapyörän laakereissa on vikaa eli klappia. Tai voitelun puutteessa. Pelkästään jo takapyörän vasemman puolen laakeri, joka on vähemmän suojassa, alkaa kulua ja takapyörä kulkee hieman vinossa joten spooreihin tulee vino kuormitus. Olen nähnyt myös sellaisen tapauksen että takapyörän navan oikean puoleinen laakeri on ollut aivan soosina mutta spooritus on kantanut sen verran että pyörän omistaja ei ollut huomannut mitään poikkeavaa. Kuormitus oli kokonaisuutena kohdistunut lautaspyörän akselin laakerointiin. Spoorit olivat huonossa kunnossa ja ison lautaspyörän akseli ei ole aivan halvin osa. Yleinen syy laakereiden vioittumiseen on liian kireälle kiristetty takapyörän akseli. Se mutteri ei pidä akselia paikoillaan vaan ne pultit joilla kiristetään akseli haarukkaan. Tosin mallien välillä on eroja tässä suhteessa.

[TunturiTT]

Ei, kun kiillottaa sen pinnan, mihin se liukulaakeri kuulalaakerin ympärillä vastaa. Hioo siitä sen laakerin aiheuttaman harjan pois. Sitten booriholkin sisään uusi laakeri, joka siis oltava alikoossa= paksumpi.
Se vetolevy itse pitää ääntä seegeriä vasten pikkukierroksilla. *Plong Plong* -ääni. Eli ilmeisesti välykset menee rajasta rajaan ja se vetolevyn iso pinta-ala päästää äänen.

[I.H.]

Moi, pitäisikö tuo laippa no 14 (kuva ed. sivulla) irrota pelkästään poistamalla seger no 15, vai onko jotain muuta kun ei tahdo irrota, tarvitaanko esim. ulosvetäjää ?

[TunturiTT]

Pitäisi lähteä, voi kyllä olla laakeri kuivanut keskiöön kiinni. Eli ruostunut.

[motomatti]

Kun lukkorengas eli seegeri on irrotettu niin kunnossa oleva laippa lähtee vetämällä pois. Joskus vetoa täytyy olla hieman enemmän.

Hieman ylempänä on kaksi laittamaani linkkiä joista ainakin toisessa on käytetty ulosvetäjää.

Jos laipan keskiö on ruostunut jumiin niin ruosteenpoistajaa voi tarvita. Lämpöä tässä kohtaa ei pidä käyttää koska takana on kumia ja laakerissa kumitiivisteet.

Vaikuttaa, oireista päätellen, että on korkea aika avata ja kunnostaa kumivaimennin.
Kumikolmioiden pesissä voi myös olla kuminpurua ja alumiinin hapettumaa. Sellainen pitää siivota pois. Joskus kumit ovat itsekseen vulkanoituneet kiinni joko laippaan tai pesiinsä. Se voi johtua siitä että sinne on päässyt rasvaa tai muuta liuottavaa.

Tämä keskustelu aiheesta lienee jo mones. Johtunee siitä että uutta väkeä tulee foorumille. Se taas on hyvä.

Kyseessä on kuitenkin säännöllistä huoltoa tarvitseva kohde joka on helppo suorittaa ainakin silloin kun on renkaanvaihdon aika. Silloinhan takapyörä on muutoinkin irti. Samalla kertaa voi myös puhdistaa takajarrusatulan joka voi olla aivan täynnä kovettunutta pölyä. Siinä tule tsekattua palojen kitkapintojen vahvuuskin. Laakereiden kunto on myös todettava joka kerta kun takapyörä on irti ja jos on jotain vikaa niin vaihtaa laakerit molemmin puolin vaikka vain toisessa olisi ollut havaittavaa vikaa.