Kirjoittaja Aihe: Rungon rakenneosista (Spine)  (Luettu 50088 kertaa)

egon

  • Viestejä: 973
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #15 : Huhtikuu 09, 2013, 18:24:50 ip »
Öööh, en nyt ole ihan varma, että sisältyikö selostukseen myös kysymys, mutta aihe on niin mielenkiintoinen, että saa kai sitä kommentoida muutenkin.

Nuo kaksi erilaista ripustus -settiä on tosiaankin erilaiset. Lautamiesjärjellä ajatellen niiden jäykkyyksissä ei ole kovin suuri ero, mutta tuo toinen, jossa on paksusta putkesta laitettu reilut vinositeet molempien aukkojen yli, on kuitenkin jäykempi. Se pienentää moottorin etupään vaakasuoraa elämistä runkoon nähden tehokkaammin kuin kevyempi versio. Jos ripustusrauta on ylhäältä tiukasti pultattuna runkoputkeen, se vaikuttaa myös pyörän pituussuuntaiseen kiertojäyykkyyteen. Itseasiassa se rungon läpi menevä pultti on aika tärkeässä roolissa ja samalla yksi rungon avainkomponenteista.

Takarungon punaisella merkityistä lisäyksistä tuo pyöreään laippaan liittyvä vinoside palvelee samaa tarkoitusta. Ilman vinosidettä vaihteiston takapää tavallaan roikkuu kahden samansuuntaisen palkin varassa joiden muodostaman suorakaiteen tuo punainen sidetanko jäykistää kolmioksi.

Kahta eteenpäin suuntautuva pientä tankoa en pysty kuvittelemaan kovin tärkeään rooliin, mutta Rooman imperiumin jälkeläiset ovat varmaan niillekin löytäneet järkevää tekemistä. 

Vai sahasit sitten pultin poikki????  Kyseinen komponentti on tuskin kovin lujuustekninen, mutta siinä voi olla tehtaan jäljiltä tarkempi paksuustoleranssi, eli suunniteltu sovite holkkiin nähden ja lisäksi kierteetön osa päättyy tarkoituksenmukaiseen kohtaan. Varmaan siitä tulee yhtä hyvä kuin alkuperäinen kun pultin korvaa sellaisella joka on mahdollisimman samankaltainen alkuperäisen kanssa.

Jos vielä tulee ajoittain vilunväristyksiä kun epäilyttää, että takarunko putoaa takapyörän päälle niin yksi tapa helpottaa tuskaa on tarkistaa ajoittain huolellisesti sen etupään vastakappaleena toimivan korvakkeen liittymä runkoputkeen. Jos runkoputki on kovin ohutta materiaalia, on olemassa riski, että korvakkeen kiinnityshitsin rajaviivalle alkaa pitkien kuoppaisten taipaleiden ja lukuisten onnellisten vuosien jälkeen ilmestyä väsymismurtuma, jota joskus myös hiushalkeamaksi kutsutaan. Tarkat silmät ja hyvä valo riittävät työvälineiksi. Todennäköisesti Rooman imperiumin jälkeläiset ovat tuonkin kohdan tarkistaneet tietokoneella, mutta tietokone ei välttämättä ole nähnyt täkäläisiä säästöbudjetti -teitä.   

JuhaV

  • Vieras
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #16 : Huhtikuu 09, 2013, 18:46:32 ip »

Camn

  • Viestejä: 2 583
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #17 : Huhtikuu 09, 2013, 20:42:08 ip »
Kyl maar on jykevää putkea edessä ja isolla pultilla kiinni  :o

Ja analyysi oli mielenkiintoista lukea, kiitos siitä. Sahasin pultin poikki kun haluan sen oikein päin niin että sen voi vaihtaa ilman että puoli pyörää pitää purkaa. Takapäähän on virallisesti tarjolla vain yhtä kokoa M10X69, V-osa 30357800.  Eteen on tarjolla kahta kokoa M10x55, V-osa 01357730 ja M10x59, V-osa 013577311.  Kun tavallisella työntömitalla mittaan saan äsken ostamastani 8.8 M10x75 pultista 9,9 mm halkasijan ja alkuperäisestä kulunesta pultista tasan 10 mm. Tämä ei liene ihan niin kriittinen kun jommasta kummasta päästä jäänee kiinni. Takajarrusatulaan liittyy sen sijaan pidikepultti (34) jossa vanhemmissa malleissa on vaan jenka mutta uudemmissa se on pidempi ja päässä on reikä ja sokka. Ettei pääse tärisemään löysälle ja kiertymään irti. On ollut tapauksia joissa näin on käynyt. Auktorisoidut huoltoliikkeet toteavat että on kotitarveasentajalta jäänyt epähuomiossa kiristämättä.

« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 09, 2013, 23:14:21 ip kirjoittanut Camn »
V11 - it defines you.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #18 : Huhtikuu 09, 2013, 20:51:09 ip »
Tuollainen tavallinen pultti on hieman soikea ja hieman kartiokas johtuen tekotavastaan.
Kun kierteität sitä lisää huomaat että kierrepakka leikkaa valmistakin kierrettä jonkin verran.

Kuten mainitsitkin niin alkuperäinen pultti on hienokierteinen. Sitä ei saa välttämättä samaan momenttiin.
Hieman pitempi aihio niin siihen saa hienokierteen.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #19 : Huhtikuu 11, 2013, 08:58:53 ap »
Palatakseni vielä tuohon takarungon rakenteeseen niin jos laskin oikein niin se koostuu 38:sta osasta, jotka on ensin katkottu/leikattu/taivutettu/reijitetty tarkkaan mittaan, aseteltu jämptisti jigiin ja hitsattu kiinni käsin tai robotilla. On paljon mahdollista että se on rungon monimutkaisin osa ja ehkä myös kallein valmistaa!  Jos kyseistä rakenneosaa olisi suunniteltu valmistettavaksi suursarjana niin tuossa kohdassa olisi suunnittelupäällikkö kaivanut punakynän rintataskustaan ja alkanut töhrimään kuvaa, tai kenties sanonut suunnitelijalle että etsii jostain tyhjän paperin ja aloittaa ihan alusta.

Piensarjahommissa pitää kuitenkin yleensä tyytyä tehtaan olemassa olevaan työkalukantaan ja esim. alihankkijoiden kykyyn naputella pienosia omissa verstaissaan.

Camn

  • Viestejä: 2 583
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #20 : Huhtikuu 18, 2013, 23:17:56 ip »
Noista aiemmin mainituista pulteista ja ihan toisen palstan keskusteluista tuli mieleen että onpa tullut aikaisemmin huolettomasti käytettyä alkuperäisestä poikkeavasta materiaalista valmistettuja pultteja, turhamaisuussyistä. Kun puhutaan kulkuneuvosta, jonka vakaus on toista luokkaa kun vaikka neljällä pyörällä kulkevan auton, on moneen yksityiskohtaan kiinnitettävä luullakseni huomiota ja huolellisuutta, oman ja muiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi ihan tosissaan. Ei kannata ottaa ihan mitä tahansa miljoonalaatikosta ensimmäisenä käteen osuvaa pulttia.

Esim. ruostumattomasta teräksestä valmistetut kiiltävät pultit ovat näyttäviä.

Mutta
"
Pultit ruostumattomasta teräksestä ovat lähtökohtaisesti pehmeämpiä. Vähintään luokka 80, jolloin ne ovat lähellä 8.8 teräspultteja. Ei pulttiliitoksiin rungossa, jarruissa, jousituksessa eikä kardaanissa tai perän tukitangossa. Alumiini ja ruostumaton teräs eivät sovi hyvin yhteen. Pahimmassa tapauksessa menee kierteet (venttiilikoppa, moottoriin kiinnittyvät pultit). Aina lämpöä kestävää pastaa väliin, kuten jo tehtaalla tehdään.
"
Mutta rosteripulttien myynti moottoripyörien jarruihin näyttää olevan yleistä (puhumattakaan alumiinista ja titaanista eri paikkoihin), tässä esim. Grisoon valmiiksi mietittyjä arvokkaita "jalometallisia" koristeita: http://www.pro-bolt.com/vaf/product/list/?Manufacturer=80&Model=1557&Type=8&Year=1559&category=%3F&p=1
V11 - it defines you.

Ekku

  • Viestejä: 894
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #21 : Huhtikuu 19, 2013, 09:58:18 ap »
Noista aiemmin mainituista pulteista ja ihan toisen palstan keskusteluista tuli mieleen että onpa tullut aikaisemmin huolettomasti käytettyä alkuperäisestä poikkeavasta materiaalista valmistettuja pultteja, turhamaisuussyistä.

Niinhän se on, mutta ainakin Centauron tapauksessa täytyy ihmetellä, miksi lähes jokainen pultti myös näkyvillä alueilla pitää olla mustaa ja ruostuvaa tavaraa?

Ihan alkaen muoviosien kiinnityksessä käytetyistä, jotka eivät joudu suurta kuormaa kantamaan.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #22 : Huhtikuu 19, 2013, 18:02:34 ip »
Lainaus
mustaa ja ruostuvaa tavaraa?

Sitten vuosimalleissa on eroja koska en itse ole moista havainnut. Tosin ovat vain kiiltosinkittyjä ja ovat nyttemmin himmentyneet ja ehkä joskus ruostuvatkin. Olen alkanut niitä vaihtelemaan ruostumattomaan laatuun. Rungon hienokierrepultit ovat kunnossa ja eiväthän ne edes näy kun niissä on muovitulpat upotusten päissä. Tosin olen huolimattomuuttani hukannut osan niistä tai ovat ehkä putoilleet matkalle. Kalusteliikkeestä saa lisää.
Brevassa on taas päinvastoin: hakemalla saa hakea pulttia tai ruuvia joka ei olisi ruostumatonta terästä. Löytyy tavallisia sinkittyjäkin näkösuojasta. Niitä on mm takaiskunvaimentajan mekanismin nivelissä. Ruostumattomiin en oikein siellä luottaisikaan...

kvlm

  • Viestejä: 378
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #23 : Huhtikuu 19, 2013, 18:05:44 ip »
V11 laturin kuuppa laitettu tehtaalla ristikantaisilla ruostumattomilla ruuveilla , niitä ei sitten saanut hapettumisen vuoksi  auki ilman hikeä ja kiroamista -yksi katkesi sisään , mikä piti porata. Uudet laitoin mustasta..

-KG-

Ekku

  • Viestejä: 894
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #24 : Huhtikuu 20, 2013, 18:09:37 ip »
Lainaus
mustaa ja ruostuvaa tavaraa?

Sitten vuosimalleissa on eroja koska en itse ole moista havainnut.

Eikös se ole 97 sinunkin Centauro?


Camn

  • Viestejä: 2 583
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #25 : Huhtikuu 20, 2013, 22:20:21 ip »
Lainaus
Koko on M10x59 ja kierre epästandardi 1,25 vaikka M10

Sattui vastaan toisaalla ulkomaalaisen auktorisoidun Guzzihuoltajan maininta asiasta. Tarinassa oli puhe tuon Parallellogammo -tukitangon iskuja vähentävistä "kumilaakereista" sen päissä ja tästä rungon puoleisen pään pultista. "Vain ensimmäisessä KR -sarjassa (V11) oli oli M10x59 1.25 nousulla. Toisessa KR -sarjassa oli vaihdettu M10x55 pulttiin 1.5 nousulla, joka pysyi myös jatkossa käytössä." Tekstissä myös joku mainitsee, että ihan asiallista on tuo pultti välillä tarkistaa, niitä on katkeillut joskus (lunttasin wikipediasta kun en itse ymmärrä: "murtolujuus, myötölujuus, virumislujuus, väsymislujuus, iskusitkeys, kovuus..."). Siinä originaalissa ei tainnut olla kovuusmerkintää... taidan tilata alkuperäisvaraosana ja vaihtaa siten myöhemmin, ensialkuun saa kelvata se kaupan 8.8 teräspultti. Ja taulukon mukaiseen momenttiin.

Niin siitä tangosta... ne kumilaakerit ovat samaisen Guzzikorjaajan mielestä tarpeen, vaimentamattomia tankoja neuvoi välttämään, johtaa esim. mahdollisesti vaihteiston hiushalkeamiin.

"Vuoden -92 Daytonassa ja Sport 1100 mallissa tangoissa olivat vielä kuulapäät, lisäksi takapyörässä ei ollut vaimentimia. Tämä johti rikkoutuneisiin vaihteistoihin, koska iskut johtuivat vaimentamattomina eteenpäin. Vuodesta 1995/96 Centauron ja Sport ie:n myötä tulivat kumilaakerit sekä tankoon että takapyörään ja tämä konstruktio oli käytössä 2003/2004 saakka viimeisiin V11 malleihin asti."

Ja taitaa olla edelleen, mikäli oikein muistan nimimerkin "MM" Brevan Carc -rakenteita nähneeni?
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 31, 2015, 20:10:37 ip kirjoittanut Camn »
V11 - it defines you.

motomatti

  • Viestejä: 13 485
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #26 : Huhtikuu 21, 2013, 00:31:48 ap »
1996 maaliskussa ostettu.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #27 : Huhtikuu 21, 2013, 09:00:25 ap »
Parallelon tukitangon pultteja joskus katkennut????? No HUH. On vaikea uskoa, mutta jos niin on käynyt niin uskottava on.

Tuossa paikassa pultti voi katketa oikeastaa vain metallin väsymisen seurauksena ja sekin on hyvin epätodennäköinen skenaario.
Yritän panna mielikuvituksen liikkeelle: mistä siihen tulee niin isot jännitysvaihtelut että väsyminen voisi olla mahdollinen?? Ainoastaan kiihdytyksestä ja moottorijarrutuksesta, jotka ovat molemmat pieniä rasituksia ehkä repäisevää lähtökiihdytystä lukuunottamatta. Niitä tarvitaan kappalemääräisesti yli 10 000, oikeastaan vasta 100 000 alkaa tuntua jossakin.

Osia näkemättä, huhujen perässä liikkuen, ainoa selitys jonka voin keksiä, on, että katkennut pultti ei ollut tusinatavaraa vaan sorvattu pultti, jossa oli syystä tai toisesta kierteen pohja sorvautunut neulan teräväksi. Siitä pääseen murtuma helpommin liikkeelle kuin pyöreäpohjaisesta jengasta. Tai sitten syystä tai toisesta asentaja on ollut joskus voimansa tunnossa ja vetäissyt pultin reilunpuoleiseen momenttiin. Avatessa voi vastakaiseen suuntaan vääntö katkaista pultin aika helposti jos kiristäessä on metalli muokkautunut kierteen pääteuran kohdassa tai mutterin vieressä.

Asian vierestä mainittakoon, että pultti/mutteri -pareissa on sellainen pääsääntö, että standardin mukaan lujuusluokassa 8, siis kun pultti on 8.8 ja mutteri lujuusluokkaa 8, saa ylikiristyksessä mutterin kierre korkata ennen pultin katkeamista. 10  ja 12 lujuusluokissa mutterin pitää kestää vetää pultti poikki.

Tukitangon kiinnityspisteessä kumiholkki on hyvä ja tarpeellinen jo siitä syystä, että kardaanin nivel ei ole vakionopeus -tyyppinen vaan silloin kun kun nivel käy kulma-asennossa, on perän pikkupyörän käynti hiukan epätasainen. Keskimäärin se pyörii tietenkin niinkuin välitysssuhteet määrää, mutta yhden kierroksen aikana on pari kertaa nopeampi ja hitaampi kohta. Tönkköjäykässä systeemissä pelkästään tuo aiheuttaa kuormituspiikkejä, ennenkaikkea hammaspyörien kosketuspisteeseen "vasarointia" josta se välittyy myös perän kuoreen.

 

Camn

  • Viestejä: 2 583
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #28 : Huhtikuu 21, 2013, 12:41:38 ip »
Lainaus
Parallelon tukitangon pultteja joskus katkennut

Kiitokset taas analyysista. Jenkoja olen vetänyt rikki liian usein käsivaralla mutta en muista pulttia poikki vetäneeni. Ilmeisesti 8.8 "rulettaa" ja niitä on 98% kaikista käsiin sattuvista pulteista? Nykyisin pidänmomenttiavainta aina käsillä ja käytän niitä tärkeisä paikoissa että menisi oikein... "Sunnuntairuuvaajan" käsimomentti pyrkii olemaan liian suuri.  Momenttiavaimissa on taas se vaara että on helppo rikkoa pultit, varsinkin jos on isompi avain käsillä. Koko ajan pitää stressata momenttitaulukoiden kanssa.

...Pitää muistaa että näissä referoimissani muiden foorumeiden jutuissa voi olla aina ns. ”tavanomaista kaupallista kehumista”. En ole harrastanut kovasti lähdekritiikkiä, toisaalta esim. saksalaiset ovat pedanttia koneenrakentajakansaa, riitelevät joskus hirmuisesti keskenään...

Omat pultit näyttävät molemmat ihan hyviltä. Pikkuisen on päittäisklappia mutta ei kumilaakereissa, vaan ihan pultin halkaisijasta ja laakerin holkin halkkaisijasta (osa, jonka läpi pultti kulkee) johtuen. Katsoin uudestaan tarkemmin tuota tarinaa josta tämä lähti. Katkeamisasia alkoi niin, että kaveri kertoo epäilevänsä että kardaaniin on kohdistunut isku koska liikkeelle lähtiessä oli tukitanko revennyt irti takavaihteiston päästä. Siihen vastaa kokenut ruuvaaja että ”pultti leikkautuu useasti irti vaikka onkin erikoiskestävä, ei auta, ja asennus väärin päin, on myös oma asiansa.”

=> Tuosta sain aiheen ihmetellä että pultteja olisi joskus hyvä tutkia ja etupään pultin käännän toisin päin, että se on ylipäätään uusittavissa ilman suuria purkutöitä.

Myöhemmin tarinassa selviää, että kardaanin urissa pituussuunnissa on 1-2 asteen vääntymä. Kardaani ei mene enää käsin työntämällä yhteen kun tiettyyn syvyyteen ja sitten tökkää, koska urat ovat vääntyneet.

PS.
Satunnaiselle lukijalle pitää muistuttaa, että tämä on omalta kohdalta eräänlaista "mielenkiintoisissa asioissa hedonistisesti rypemistä" - nämä ovat poikkeustapauksia, eivät yleistapauksia.
V11 - it defines you.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: Rungon rakenneosista (Spine)
« Vastaus #29 : Huhtikuu 21, 2013, 16:29:46 ip »
Jos paralleelotangossa on päissä haarukkakiinnitykset samoin kuin Brevassa, pitää pultin katketa kahdesta kohtaa ennenkuin tanko irtoaa kokonaan. Kertasuorituksena se vaatii voimaa yli viisi tonnia.

Tangon pään kiinnitysetäisyys pyörän keskiöstä on noin 160 mm, joka on 0.16 metriä ja kun kerrotaan viisi tonnia eli viisikymmentä kilonewtonia 0.160 metrillä, saadaan momenttia 8 kNm. Jos perän välityssuhde on noin 1:3.9, tulee kardaanin momentiksi noin 2000 Nm. Vääntövastus pyöreällä akselilla on noin 0,2 kertaa halkaisija potenssin kolme, jolloin ärjyllä teräksellä, jonka leikkauslujuus voisi olla luokkaa 700 Mpa, tarvittaisiin akselin paksuutta 24 mm.

Kardaani ei kestä niin isoa vääntömomenttia joka riittäisi katkaisemaan paralleelotangon kiinnityspultin. Todennäköisesti ei myöskään lautaspyörä eikä perävaihteen kuori. Ei myöskään vaihdelaatikon hammaspyörät. Takapyörän kehävoimaa tarvitaan noin 2,5 tonnia, joka on suuruusluokaltaan traktorin lukema.

Jokin tässä nyt ei täsmää.