Ei taida löytyä kevääksi Guzzilta rata-ajokelpoista Sporttia vai löytyykö?

[MPR3soft]

Jotenkin tuntuu vieraalta udella kokemuksia busan soveltuvuudesta normaaliin (rajoitusten puitteissa) maantieliikenteeseen tältä foorumilta, mutta kysynpä kuitenkin:
2013 busan maksimivääntö saavutetaan merkittävästi alemmilla kierroksilla kuin esim. BMW S1000 RR:ssä. Samoin hevoset alkavat hirnumaan huomattavasti alempaa.
Sattuuko jollain olemaan perskohtaista tuntumaa 2012 Hayabusasta - voiko sillä ajaa nautittavasti myös  maantiellä edes kesänopeuksilla?
Bemari oli täysin käyttökelvoton, koska sillä joutui ajelemaan ihan säästöliekillä - olemattomalla väännöllä ja kaakkeja ei voinut nopeusrajoitusten takia kutsua ajelulle 
Radalla busat olivat kuitenkin ensimmäisinä jarruttamassa suoran lopussa ennen kurvia - niitä nimittäin meni oikealta ja vasemmalta ohi suoran puolivälin jälkeen.

Aavistelen vähäistä palautetta ja siksi toistan kysymyksen busanisteille..

Ai niin, BB1 on Makella kohta pöydällä "öljynvaihtoa" varten ja jos tunnet aitoa, mahdolliseen kauppaan johtavaa mielenkiintoa, niin kirjoittele:

arska@arskashobbies.com

[kaide]

Varsinaista busaa en ole kokeillut, mutta B-Kingiä kyllä. Siinä on vanhan busan kone hieman kesytettynä. Hyvin vääntää alhaalta ja tehoja tulee sitä mukaa hallitusti kun kuski pyytää. Busassa on lähes 1400-kuutionen kone, joka tuo vääntöä alarekisteriin ihan toisellalailla kuin Bemun "vaan" 1000-kubiikkia. Busan rata-ajokelpoisuudesta en osaa sanoa muuta kuin, että ei sillä taida olla edes merkkiluokkaa kilpailuissa. On tarkoitettu lähinnä rikkomaan tarpeeksi pitkällä suoralla 300km/h haamuraja. Jos meinaat, että Guzzilla pitäisi olla ensikeväänä Bemarin tai Busan kanssa kilpailukykyinen rataohjus, niin ei sellaista tule miltään pajalta mihinkään hintaan. Rataa voi kiertää vaikka kottikärryillä.

[Ekku]

. Rataa voi kiertää vaikka kottikärryillä.

Niin voi ja se voi olla jopa hauskaa...

Ei millään yli 150-hevosvoimaisella pyörällä ole "mukava" ajaa suomalaisten nopeusrajoitusten mukaan. Enkä oikein vakavasti usko, että tonninen Bemari on "huonosti vääntävä". kannattaa ottaa huomioon sekin, että sen pyörän välitys on sangen pitkä. Jos sillä 6.-vaihteella pitää pystä kolmensadan huippunopeuksiin, on selvä ettei se jossain satasen vauhdissa ole parhaalla vääntöalueellaan. Vaihtaa pienemmän eturattaan, niin veikkaan että alkaa sitä "vääntöä" löytymään...

Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että jopa sellainen vanha Motoguzzi, joka kehittää 60hv takapyörälle voi olla radalla ihan hauska ajettava. Täytyy vaan muistaa, että ei se kilpaile samassa sarjassa minkään uuden muoviohjuksen kanssa. Tosin nautinto on toki suuri, kun pääsee joskus ohittamaan jonkin noviisin, joka ajaa uudehkolla kyykkypyörällä...

Jos olet etsimässä sellaista pyörää, jolla pystyy kohtuullisen kivuttomasti hoitamaan päivittäiset ajelut ja ratakeikat, niin Bmw:n matkasportit K1200&1300S on tarkoitukseen aika sopivia. Painavia toki, mutta kulkee kohtuullisesti ja ei tarvitse radalla paljon vaihteita vaihdella. kannattaa ostaa ESA:lla varustettu pyörä, niin ei jousituksenkaan säädössä voi mennä pieleen. Vanhemmat mallit ei enää paljoa maksa ja mitään sen suurempaa lisävarustelua ei tarvitse tehdä.

On se tuommoinenkin Bemari noin äkkiseltään Busan veroinen rata-ajelussa. Ainakin olen niitä monta ohittanut, jos nyt ei pääsuoralle kiihdytettäessä, niin sitten siellä suoran päässä jarruissa.

[kaide]

Edullisesti, jos sellainen kiinnostaa, rata-ajelusta pääsee nauttimaan hankkimalla jonkun parhaat päivänsä nähneen (80-luvun) kakstahtisen 250-kuutioisen RR-pyörän. Toinen vaihtoehto on muutaman vuoden vanha 600-kuutioinen japski. Sliksit alle ja sitten paskarinkiä busan ympärillä.

[Marko]

sanat "edullisesti", "parhaat päivänsä nähnyt" ja kakstahtinen" eivät kuulu samaan lauseeseen..

Mukavia pelejä varmaan ajella, ei siinä mitään. 

ja kysymykseen, sopiiko 'busa matkapyöräksi, vastaisin - vaikka en ole ko. pyörällä ajanut- että kyllä sopii. siihen se varmaan suurimmalta osalta on suunniteltu. busanistit.org palstalta varmaan saa kattavampaa analyysiä aiheeseen.

[JuhaV]

Nämä vääntökeskustelut ovat keskimäärin aika hedelmättömiä.  Mikä tahansa moderni 1000 cc kone vääntää varmasti tarpeeksi jotta maantieajossa ei ole mitään vaikeuksia. Mukaanlukien kireimmät n. 200 hp kyykyt. Eihän se ole pyörän vika jos kuskista tuntuu että huipputehoja ei voi maantiellä hyödyntää. Jos tuo on kriteeri niin pitää sitten hankkia vaan max. 100 hp pyörä ! Jos on ikänsä tottunut siihen että ajokierroksilla kone kiertää 3500 rpm niin kestää kyllä hetken ennen kuin tottuu siihen että kierroksia voi pitää surutta vaikka 5000-6000 rpm:ssä eikä kone siitä ole moksiskaan. Jonkun korvaan tuo ei käy millään, jollekin se on ihan ok.

Jos taas mennään radalle, niin siellä tapahtuukin jänniä asioita. Jos vaihtoehtoina olisi "kovasti vääntävä" mutta max. 6000 rpm:ään pystyvä kone, niin sillä ne ajokierrokset ovat välillä 2000-6000 rpm. Jos se on ilmajäähy-V2, niin alakierrosten olisi melkein oltava 3000 rpm eli ajoalueeksi jää 3000-6000 rpm

Otetaanpas sitten toinen, jossa käyttökelpoinen kierroslukualue on vaikka 3000-12000 rpm:ää ja huipputehoa on kovemmista kierroksista johtuen enemmän kuin tuossa 1. vaihtoehdossa mutta alaväännössä hieman hävitään.

Tässähän käy niin että useimmille tuo jälkimmäinen on paljon helpompi ajettava koska vaihtamisen tarve on vähäisempi. Eli jos mutkasta tulee ulos vaikka 3000 rpm/60 kmh niin 9000 rpm vastaa jo 180kmh ja 12000 rpm:llä mennään 240 kmh.

Vastaavasti  tuolla ekalla vaihtoehdolla vaihtaa pitää jo 120 kmh nopeudessa ja vastaavasti mutkaan tultaessa taas alaspäin.

Lisäksi jälkimmäisen vaihtoehdon etuna on se että kun mutka ajetaan alemman väännön alueella niin teho ei tule liian äkkinäisesti ja vasta suoralle päästäessä ollaan täyden tehon alueella.

Tästä videosta voi katsoa paljonko B-King kuski käyttää vaihteita radalla ihan reippaasti ajellessaan. 8000 rpm on kiekkamittarisssa klo 12.

http://www.youtube.com/watch?v=xtXD5pa-WnQ

T: JuhaV

edit: Ai niin, kaikki guzzit ovat ratakelpoisia. Enempi on kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän.

[TunturiTT]

edit: Ai niin, kaikki guzzit ovat ratakelpoisia. Enempi on kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän.

Hetkinen!! Ihan kuin Juha olisi tässä joku aika sitten kritisoinut Calin sopivuutta radalle?!?? Hehehee!!  Se on niin iso, ettei sillä jalkoihinkaan voi jäädä.
Korjailin tuossa muuten viime kesän kirittäjänä toimineen GSXR-kaverin pyörän putkea. Sen verran tuli hätä, kun ei ohikaan päässyt, että tehoputki ja kuitukatteet piti Suzukiin hankkia!! 7 heppaa löytyi putkesta muuten. Hyvässä kaverihengessä avustin kehitystyössä.

[JuhaV]

Niiin, mutta sitten näin tämän (esimerkiksi kohta 1min22sek) : http://www.youtube.com/watch?v=B7_4_sdfZEg
Melkein tulin jo uskoon mutta toisaalta sitten tämäkin (esimerkiksi kohta 5min50sek) : http://www.youtube.com/watch?v=-dLdeNniBeQ

Eli korjataan lausumaa : On kyse siitä että löytää itselleen sopivan pyörän ja valitsee itselleen sopivan ryhmän

- JuhaV

PS. Minäkin voin tulla jeesaamaan sitä GSXR-kaveria ensi kesänä että saadaan asiat oikealle tolalle ja joku järjestys näihin hommiin.

[TunturiTT]

Tuo Calistelija ei vielä aja edes kovaa. Tuolla tyylillä loppuu maavara äkkiä. Painonsiirtoa kehiin, niin saa viedä pystymmässä pyörää.
Omaan Californiaan tulee talven aikana lisää rata-ajoa auttavia muutoksia..

Eiköhän sille Suzukimiehelle ensi kesänä kerry sen verran uskallusta, että alkaa kulkea. Konsepti on aika hyvin kasassa; pieni mies,  suht tuore 750 GSXR, hyvä kaveriporukka ympärillä ja jäitä hatussa.

[MPR3soft]

Nämä vääntökeskustelut ovat keskimäärin aika hedelmättömiä.

Minä mistään mittään tiedä  

Jotain kuitenkin on kertynyt omakohtaisia kokemuksia neljän vuoden aikana MPC:n BB1 1420 kuutiota, vesijäähdytys, 2009 malli, rungonnumero 9. Ensimmäinen katukäyttöön myyty Euro 3. Edeltävät rungon numerot prototyyppejä ja testi- sekä kilpapyöriä!
   146,2 väännöstä 5.600 kierroksella
    ja 134 hp:stä 7.100 kierroksesta alkaen  
Ensimmäisen sisäänajokesän jälkeen syksyllä kysyin Verneriltä leikilläni: "Onko totta, että tässä on kuusi vaihdetta?"
Lavian ja Porin välillä ei ole kesäisinkään 120 km/h teitä.  

Tällä mopolla olen pitänyt hauskaa varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn ees-taas 3-5 kertaa viikossa (käyn Porissa salilla) seuraavalla mutkatiellä jo neljänä kesänä satoi tai paistoi
http://www.youtube.com/watch?v=5Oqw1t_5uAY
Tuo pätkä on pitkitettyä orgastista hauskanpitoa, varsinkin routakuoppien (jotka toki tiedän etukäteen) tiukoissa väistöissä ja edeltävissä jarrutuksissa  , jonka jälkeen pelkällä väännöllä kakkosella roikotetaan etupyörää taas ilmassa. Jos joku on huolestunut, että nämä kantautuvat viranomaisen silmiin ja korviin, niin voin vakuuttaa, että tapahtumat ovat täyttä fiktiota, joka johtuu ao. henkilön kroonisesta halusta itsekehuun. Pyörän ominaisuudet sen sijaan ovat tosia 
Tuolla pätkällä ei vitos- eikä kutosvaihteilla ole käyttöä, vaan pykälä valitaan tarpeen mukaan niin, että vääntö on maksimissaan heti tarvittaessa - tässä piilee se nautinto mutkasta ulostullessa, kun etupyörä ja koko etupää ravistelee ilmassa ollessaan     Ohjausiskunvaimentajan asentaminen on lähes mahdotonta. Hauskaa ja kenties jonkun mielestä myös haastavaa on se, että tätä mopoa hallitsee kuljettaja, koska käytössä ei ole mitään sähköisiä avustajia - ei edes apseja! Nimimerkin mukaiset renkaat vinkaisevat hivenen ennen lukkiutumista, jolloin selkärangasta tulee oikaisukäskyä jarrukahvan ja takajarrupolkimen säätöön.. Harjoitellessa renkaat jonkun kerran lukkiutuivat, kun hain uusilla renkailla selkäytimeen valmiuksia - muutaman kerran kaksipyöräluistoja, jotka eivät johtaneet kaatumiseen (pitkiä aikoja ei viitti ajaa etupyörä lukossa). Radalla väittivät, että takajarrut voi vaikka poistaa, mutta olen treenannut molempien käyttöä kaikilla pinnoilla ja myös vesikeleillä, koska kotiin on päästävä vaikka sataisi..

"You can live more in five minutes on a bike like this than most people do in a lifetime." - Don Williams

===================================================================================

Rata-ajoon suunnitelluista pyöristä minulla ei ole muuta kokemusta kuin R.M.Heinolta vuokratulla (500 € ja 1500 €:n omavastuu) BMW S1000 RR 2012 mallilla ajoin pe-ma välisenä aikana n. 500 km sekalaisilla teillä. Myös edellistä mutkatietä Koski-Lavia ajoin molempiin suuntiin kokeillen käyttää parhainta vääntöaluetta eli 112 vajaan kymppitonnin kierroksilla!!!
Ihan kivaa oli, mutta en voinut käyttää kuin ykköstä ja harvoin kakkosta, koska oltiin jo sakkonopeuksilla > 80km/h  

Vaikka lauantaina sattui olemaan nopeustarkkailua Satakunnassa (lentokone mukana), niin tilaisuuden tullen hain ykkösellä ja kakkosella sekä maksimivääntöä, että kutsuin koko hevoslauman ajelulle - molempia löytyy, joskin vääntö jäi jotenkin ohueksi - ei siinä ollut sitä ranteita venyttävää raivokasta potkua, mihin olen tottunut - ikävä kyllä!
Bemari on erityisen tylsä maantieajoon, vaihteilla kolme - kuusi ei maksimiväännön kierroksilla voi ajaa ollenkaan, ellei halua menettää korttia laakista  
Ei tämä pyörä ole tarkoitettu ajettavaksi 4000-6000 kierroksilla - tylsää tylsää on matkanteko sillä.. Avustajista ei ole haittaa, mutta ei niille ole paljon käyttöä maantieajossa.
Alastarossa olisin päässyt radalle samalla pyörällä, jos olisin antanut käsirahan (hinta 21.000€), mutta ei kiinnostanut ostaa maantieajo-ominaisuuksien puuttumisen takia! Kahta eri tarkoitukseen suunniteltua pyörää en tule koskaan omistamaan. Raha ei ole pulma - pikemminkin sen puute  

2013 busan sekä maksimiväännön että hp-tehojen maksimit on saatu alkamaan maantieajoystävällisen alhaalta ja erityisesti vääntö tuntuu tutummalta. Voi olla, että harvemmin tarvitsen nopeusreserviä   Euroopassa ei ole tosin vielä tullut mopolla ajeltua. Mieli tekis, mutta kumpi on ensin lähtövuorossa, seuralaisneitoni Emilia vai minä - Emilia on 7-vuotias, sydänvikainen Persialaiskissa, jonka yksinhuoltaja nykyisin olen. Tämä on mutua ja tilastoasiaa - asteikolla 4/6 sydämen sivuäänen omaava kissa voi lähteä huomenna tai elää 20 vuotiaaksi. Sama koskee minua, paitsi paskatuurilla elän vielä 25 vuotta - se kakkaosasto tulee siitä, että nykyiset säästöt loppuvat muutamassa vuodessa, jos vaihdan vielä mopoa - varsinkin kun ei tiedä mitä öljynvaihto tulee maksamaan nykyiseen pyörään. Mutta Toivossa on hyvä elää sanoi jne..

Olen hylännyt Diavelin = ylihintaa ja naistenpyörä! Ajoin kyllä kunnon testiajon, mutta totesin oman paremmaksi! Ducatin Panigalen = ylihintaa = väännöt ja hevoset tulevat vasta liian korkeilla kierroksilla! Sama koskee BMW HP = sopivuus vain radalle!

Riippumatta siitä saako Make vaihdettua öljyt mopooni, niin busa tulee koeajettavaksi keväällä heti kun mahdollista  
Sattuu olemaan oikean värisiäkin tarjolla:
https://plus.google.com/photos/102464933727710545711/albums#photos/102464933727710545711/albums/5413940061385209281/5799142396588716306

[Pekka]

snip>Jos taas mennään radalle, niin siellä tapahtuukin jänniä asioita. Jos vaihtoehtoina olisi "kovasti vääntävä" mutta max. 6000 rpm:ään pystyvä kone, niin sillä ne ajokierrokset ovat välillä 2000-6000 rpm. Jos se on ilmajäähy-V2, niin alakierrosten olisi melkein oltava 3000 rpm eli ajoalueeksi jää 3000-6000 rpm<snip

Minulla on tommonen laite, paitsi että ei sen tehoalue radalla ole kuin 5000-6600 rpm. Jaksaa se vielä jotenkin lähteä neljästä tonnista mutta
3000 rpm ei kannata yrittää. Maantiellä ajokierrokset  asettuvat useimmiten välille 2500-3500.
Joskus mentiin samassa nipussa Motoparkkia ympäri Yamahan FJR:n ja jonkun kuussatasen kanssa. Vähän alkuun ihmettelin kun kumpikaan noista ei oikein lähtenyt mutkasta
mutta jossain vaiheessa juttu oli sennäköinen, että 600 kuskilla oli aina väärä vaihde päällä ja FJR-kuski ei voinut antaa hanaa kun takarengas alkoi heti lipsua.
Sitten siinä oikeassa kun lähdetään montun pohjalta ylämäkeen kohti varikkoa, käänsin Bulun kaasun auki tuosta 4000 rpm kohdilta ja poistuin paikalta .
FJR:ssä ja kuussatasessa olisi ollut kyllä hyvät eväät Bulun päihittämiseen tuossa kohdassa, mutta taisi niissä olla tehon oikean annostelun kanssa kuljettajilla
vaikeuksia. Bulun kaasun voi käytännössä kääntää auki melkein missä vain, eikä tapahdu mitään yllättävää .
Kun pyörän käyttäytyminen on yllätyksetöntä voi keskittyä oleelliseen eli naatiskeluun.

Kanattaa sen Busan kanssa ensin totutella suoranopeuksiin ettei jarruissa sitten  tule "riittämättömyyden" tunnetta. Busa kun lähtee kunnon laukkaan millä
vaihteella tahansa, pelkällä kaasun käännöllä.

Guzzi-kuski tuossa videolla oli tosiaan valinnut soipvan ryhmän. Ajolinjaakin löytyi muita paremmin joten ei ollut ekakertaa rataa kiertämässä.

Pekka

 

[JuhaV]

Huomenta,

Nyt kun ulkona on taas kesäisen lämmintä (suomalaisen kesän mittapuun mukaan), niin jatketaan vielä tätä "vääntöä väännöstä" :P

Tätä keskusteluahan rikastuttaa se että tätä voi katsoa joko enemmän maantieajon näkökulmasta tai sitten rata-ajon näkökulmasta. Ja näihin molempiin voi sitten yhdistää hauskuus-indeksin (joka on erittäin subjektiivinen parametri) ja etenkin rata-hommaa voi tarkastella myös ihan nopeuden/kierrosajan näkökulmasta (joka on enempi objektiivinen parametri).

Tässä porukassa ei liene epäselvää että V2:set ovat vahvoilla useammalla kuin yhdellä parametrilla mitattuna. Itsekin tunnustaudun niiden kannattajaksi ja sellainen löytyy myös nyt tallista. Nykyinen 60-asteinen Aprilia twin tuntuu käyvän sopivan epärytmikkäästi jotta se tuntuu munaskuissa mukavalle. B-Kingissä oli ehdottomasti teknisesti hienoin moottori jonka olen moottoripyörässä omistanut. Honda SP oli hienosti rakennettu ja kestävin laite mitä olen omistanut - japanin "ducati". Norton täristi eniten. Moto Guzzit (3 kpl) ovat olleet jotenkin erittäin sielukkaita laitteita kaikki vaikka teknisessä mielessä eivät suinkaan millään kohti parhaita. No on niissä ollut eniten "kardaania" omistamistani pyöristä. Nuoruuden  2-T Suzuki GT550 ja muut vastaavat vehkeet opettivat eniten rassaamista ja pelkoa siitä että osaltaan aiheutan ilmastonmuutosta.

Aloitetaan aluksi toteamalla että, myös kaikki Buellit ovat myös ratakelpoisia.  Tosin aina kun olen sellaisen radalla nähnyt niin sitä on ajanut Pekka-niminen kuljettaja ja tuo yhdistelmä on varmasti tullut monenkin gikseri-kuskin painajaisiin :)

Jatkan tähän perään toisella viestillä, koska jostain syystä tämä kirjoitusikkuna alkaa ikävästi "hyppimään"kun tekstiä tulee vähän enempi ...

[JuhaV]

... niin, eli vääntökeskusteluun palataksemme voisimme kokeilla tässä ajankuluksemme sitä että pilkotaan mutka osiin ja tarkastellaan että miten eri moottorityypit siinä oikein käyttäytyvät. Tässäkin tulee väkisin mukaan subjektiivisia näkökulmia mutta ehkä vähän vähemmän kuin että miltä maantiellä pitkällä suoralla "meno tuntuu". Ratamutkassa voi lisäksi ihan vapaasti unohtaa nopeusrajoitukset, joten on yksi asia vähemmän murehdittavana.

Otetaanko esimerkiksi tuo Pekan mainitsema Motoparkin mutka, johon laskeudutaan alamäkeen, sitten on hieman vaikeanmuotoinen oikealle kääntyvä mutka joka nousee ylämäkeen kohti varikkoa ?

Eli pilkotaan tuo mutka nyt kolmeen palaan :

A) Mutkaan sisäänmeno eli alamäki ja oikealle kääntyvä mutkan alku johon tuolta alamäestä tullaan
B) Apex, eli itse mutka ja kohta jossa käännetään
C) Ulostulo kun mutka oikenee ylämäkeen ja kohti lähtösuoraa nyppylän yli (lähtösuoralle päästäkseen joutuu vielä siihen shikaaniin)

...

[JuhaV]

...

A) Mutkaan sisäänmeno

Tässä mielestäni helpottaa se että moottori venyy edellisestä mutkasta alamäkeen 3. vaihteella niin että ei tarvitse vaihtaa alaspäin mutkaan tullessaan. Jarrutus on helpompaa kun yhtä aikaa ei tarvitse vaihtaa alaspäin vaan voi keskittyä jarrutukseen ja ajolinjaan.  Vaihtamisen ongelmaa lisää jos moottorissa on erittäin kova moottorijarrutus jolloin pitää varoa sitäkin että takapyörä ei lukitu kun kytkimen päästää (olettaen että ei ole luistokytkintä).

Yhteenveto : Väännöstä ei ole mielestäni tässä hyötyä muuta kuin sen suhteen että se lisää moottorijarrutuksen käyttömahdollisuutta mutta samalla voi aiheuttaa ongelman jos sitä on liikaa.

...

[JuhaV]

...

B) Apex

Tähän liittyy nyt erityisesti ajolinjan oikea valinta. Ennen tuota käännepistettä pitäisi olla tuolla A) kohdassa tehdyllä napakalla (mutta pehmeällä) jarrutuksella olla otettuna vauhtia sopivasti pois ja sitten jo ennen tätä käännepistettä olla valittuna oikea vaihde jotta veto saadaan päälle ENNEN kuin tuohon käännepisteeseen mennään. Pyörä on stabiili kun tuo käännös tehdään veto sopivasti päällä ja mutkanopeus kasvaa huomattavasti verrattuna siihen että jarrutus sössitään ja käännös joudutaan tekemään ensin ja vasta sitten voi laittaa vetoja. Tämä näyttää tyypillisesti siltä että mutka meinaa mennä pitkäksi ja pyörää ei uskalleta kallistaa. Samaan epäonnistuneeseen lopputulokseen pääsee silläkin että kääntää mutkaan liian aikaisin sisään ja siksi ei voikaan tehdä käännöstä veto päällä vaan joutuu korjaamaan ajolinjaa kesken mutkan tai odottamaan ennen kuin voi avata.

Yhteenveto : Jos pyörässä on laajempi käyttökelpoinen rpm alue, niin sillä osuu helpommin alueelle jossa saa tuohon apexiin sopivan pehmeän ja tasaisen vedon käännökseen. Aika usein tässä tulee se virhe että valitaan liian pieni vaihde kun ajolinja meni väärin ja sen seurauksena mutkanopeus putosi. Silloin se tehon annostelu on vaikeaa tehokkaalla pyörällä kun rpm:ät ovat jo tehoalueella tässä kohtaa.

...