Hankautumaa peräpäässä.

[Camn]

...pyöränsä tuelle ja heiluttelemaan takapyörää sivusuunnassa havaitakseen oireen perän laakerien kuluneisuudesta.

Tarkennuspyyntö: eikös se ole niin V10 ja 11 kohdalla, että jos tuossa tilassa ottaa takapyörästä kiinni ja heiluttaa sivuttain - tarkastetaan ne suojatut pyöränlaakerit.  Jos ottaa perän laipasta kiinni (välys pyörivään takapyörään nähden) ja koettaa pelkästään laippaa heiluttaa - tarkastetaan tämä puheena ollut perän sivulaipan neulalaakeri?

Entäpä kardaanin aiheuttama päittäispaine perään?  Sehän estää tavallaan neulalaakerin välyksen huomaamista.

[motomatti]

Olet oikeassa tuossa tarkistusjärjestyksessä. Alkaa olla noita malleja sen verran paljon että jokaisen tarkka tarkastusselvitys on jo hieman työläs juttu. Onneksi kaikki räjäytyskuvat ja korjaamokäsikirjat ovat ilmaiseksi saatavilla täältä www:stä. Sekoitetaan vielä että on myös malleja joissa takapyörän laakerointi on säädettävillä kartiorullalaakereilla toteutettu. Tarkoittaa että kyseinen versio on tarkoitettu sivuvaunukäyttöön.

Tuon kardaanin jousen aiheuttama paine kääntää perän etupäätä kohti pyörän keskiötä ja siksi kulumajäljet tulevat sinne minne tulevat. Vanhemmissa V10:ssä oli aivan avoin kardaanin rakenne tuon jousen osalta, V11 -malleissa on jonkinlainen putkimainen kotelo tuota jousta sekä spooria suojaamassa. Sivulla yksi on kuva avoimemmasta rakenteesta jota myöhemmätkin ratkaisut noudattavat.  Jousen voima ei haittaa välyksen testausta mutta takapyörän pois otto helpottaa. Laittaa vain akselin takaisin paikoilleen ja ottaa kiinni perävaihteesta ja heiluttelee. Jos ei merkittävämpää välystä tunnu on homma kunnossa. Joka tapauksessa tällöin on mahdollisuus puhdistaa neulalaakeri sekä voidella se.

Liitteenä kuva jossa kardaani on kuvattu yhdeksi kokonaisuudeksi eli varaosaksi. Siksi siitä e ole myöskään räjäytyskuvaa mutta laakerikaupasta saa noita ristikoita varaosiksi. Eivät vain ole välttämättä varustettu rasvanipoilla.

Jos on sellainen V11 kardaanimalli jossa ei ole nipan nippaa on se tarkoitettu vaihdettavaksi huolto-ohjelman mukaisesti. Nipallista voi huoltaa ja se kestää siten huomattavasti pidempään.

mm

mm

[TimoEv]

Asiaan liittymätön lisäkymys...
Calin kardaaniputken etupäässä on haitarikumi. Onko syytä eli tarpeellista avata kumi ja voidella tms. kardaanin nivel?
Ilmeisesti nippoja ei ole, joten vaseliinia ei saa mitenkään varsinaiseen laakeriin?

Nimim. tätäkään tiedä...

[Bhill]

Mikä olisi paras vaseliini V11 kardaanin voiteluun ja kuinka usein se pitäisi voidella? Tiedän, että rasvausväli riippuu ajo-olosuhteista, mutta olisko mitään nyrkkisääntöä?

[motomatti]

TimoEVeelle tiedoksi että sille varsin kalliille tuplaristikkonivelelle et oikein voi kauheita tehdä. Ulkoa päin sitä tuskin kannattaa voidella. Tästä asiasta on kyllä kaksi koulukuntaa...
Ristikon laakerit voidellaan vaseliinilla niin öljy ei ehkä ole oikea aine ja vaseliinia niihin ei purkamatta niveltä osiksi saa.

Kuten olen jo aiemmin kertonut voi nivelet purkaa, puhdistaa ja voidella. Ristikoiden irrotukseen ja kokoonpanoon tarvitaan hieman työvälineitä ja lehmän hermoja. Ainakin ekalla kerralla. Normaalia on että pari neulaakin hukkuu tai ainakin luulee hukanneensa. Itse ristikot ovat standardituote.

Päästele sillä nyt ainakin ekat 50000 kilometriä ja palataan asiaan sitten. Kardaanin kannatinlaakerikin vaihdetaan samalla. Sen kardaanin takapään spooriholkin puhtauteen ja voiteluun on hyvä suunnata tarmonsa vuoden, parin välein.


Ja Bhillille tiedoksi:
Lieneekö tuolla vaseliinilla niin tarkkaa. Kunhan on. Ohjekirja sanoo että ei molybdeenivaseliiniä. Tosin sitä en aikoinaan tiennyt ja ekat satatuhatta kilometriä voitelin sillä. Katsele mitä tavaraa rekka- ja maansiirtokonemiehet tunkevat Scania-Vabisten ja Hullujussien avokardaaneihin. Vai millä ne nykyään ajavat...

Kuvassa ketterä vaseliinisinko.

[TimoEv]

>>...ainakin ekat 50000 kilometriä..<<
Tuotaa...ekat 64´000 km on jo ajettu... 
Booriholkin voitelin runsaalla vaseliinilla keväällä ja edelliskeväänä. Samoin voitelin vetohampaat perä-vanne -väliltä. Siinä on Luigi von Meccanigo säästänyt kokoonpanovaiheessa...

Sikäli mukavaa tuo Moto Guzzin voitelu, että se vaseliini ja muukin rasva työnnetään johonkin sisäosaa, eikä keskipakoiskettinkiin, josta se leviää vanteelle, kumille ja lahkeelle...  

Jospa vaikka miettii KTM:ää...

[motomatti]

Jos haluat halvennusta kartaaniristikkonivelhoitoon niin ota se ja koko takahaarukka föliin talvisaikana niin tsekataan ristikot ja kannatinlaakeri. Sillä aikaa voit hoitaa itseäsi tasokkaissa tamperelaisissa kylpylöissä kun minä hikoilen tallissa laakerineulojen parissa. Tai jotain muuta sellaista johon saat luvan puolisolta. Voi olla että joudut ottaan hänetkin mukaan...

mm

[Bhill]

Sitä moly-vaseliinia minäkin sinne olen laittanut. Nyt mulla on rasvaprässeissä sekä moly- että tappirasvaa. Niistä kuitenkin laittaisin sitä molya, sillä tappirasva on kuten nimityksestä ilmenee niveltappien voiteluun ts. pienen edestakaisen kierron liukastamiseksi.

[motomatti]

Tärkeintä on että laakereissa on jotain muuta kuin vettä ja hiekkaa...

mm

[Camn]

Kurkkasin V11 Workshop Manualista ja siellä sanottiin että kardaanin rasvaus 20.000 km tai 2 vuoden välein (jos vähemmän kilometrejä).  Ihmettelen tuota harvaa rasvausväliä? Jos päästää vaikka hiekkatiellä (tohtiiko sitä kun takaristikko on siinä avoimena tarjolla) ja hiekka ja rapa tuntuu leviävän asfaltillakin märällä kelillä tehokkaasti kaikkialle.

Edit: ettei olisi niin selvää millään muotoa:

Kuvittelin minäkin että MOS2 -rasva on parahultaista, kovasti paljon suositeltiin juuri näihin voimansiirron ristikoihin purkin kyljessä ja onnesta soikeana rasvasin sillä.

No nyt sitten manuaalissa lukeekin: "must not contain MOS2 additives". Tämän voi vielä kääntää "ei tarvitse sisältää MOS2 -lisäaineita. Mutta "Schmiermittel dürfen keine Zusatzstoffe mit MOS2 enthalten" on jo selvästi "ei saa sisältää MOS2 -lisäaineita". Luotettavin lienee alkukielinen "I lubrificanti non devono contenere additivi con MOS2." Google kääntää sen yksiselitteisesti "Voiteluaine ei saa sisältää lisäaineita MOS2".

[motomatti]

Markkinajuttuja ja myyntimiesten hapatusta.
Kukapa sitä haluaisi ostaa kardaanipyörää jos sitä pitäisi rasvata kuten kettinkivetoista. Jotain rajaa!

Mitenkähän ne aikanaan sai tuon kettinkin markkinoille?
Ai niin, sitä ennen ne olikin hihnavetoisia...

Ensin oli lattahihna joka toimitti momentinmuuntimen ja kytkimen tehtäviä ja ymmärsi luistaa ylämäessä ettei kone sammunut. Sitten tuli versio 1.2 joka olikin jo pitkälle kehittynyt kiilahihna josta kuva liitteenä.

mm

[Urpo ja Turpo]

Urponkin V11:n perän neulalaakeri on kuiva ja ruosteessa. Onneksi ulkokehä on tukevasti paikallaan.
Ei ole mitään välineitä tuon vaihtamiseen, joten täytyy pistää Make hommiin. Ehkä jatkossa voisi renkaanvaihdon
yhteydessä tuonnekin hieraista vähän rasvaa.

[motomatti]

Oikein. Ja laita Turpo muistuttamaan tasaisin väliajoin.

mm

[Olli]

...
No nyt sitten manuaalissa lukeekin: "must not contain MOS2 additives". Tämän voi vielä kääntää "ei tarvitse sisältää MOS2 -lisäaineita....

Minulla on kyllä mielikuva, että "must" on englanninkielessä aina pakottava, oli se sitten myönteisessä tai kielteisessä merkityksessä. Eli must = pitää, ja must not = ei saa.
"Ei tarvitse sisältää" olisi englanniksi "does not have to contain..."

  .

PS: Joo, http://www.suomienglantisanakirja.fi/must_not
"used to indicate that something is forbidden."

http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e4_lesson6.htm
"... must not  tarkoittaa aina ei saa,
ei tarvitse  ilmaistaan rakenteella don't have to

• You must not smoke!
• You don't have to shout!

..."

[Summu]

No nyt sitten manuaalissa lukeekin: "must not contain MOS2 additives". Tämän voi vielä kääntää "ei tarvitse sisältää MOS2 -lisäaineita. Mutta "Schmiermittel dürfen keine Zusatzstoffe mit MOS2 enthalten" on jo selvästi "ei saa sisältää MOS2 -lisäaineita". Luotettavin lienee alkukielinen "I lubrificanti non devono contenere additivi con MOS2." Google kääntää sen yksiselitteisesti "Voiteluaine ei saa sisältää lisäaineita MOS2".

Tuo johtuu varmasti siitä, että sulfideilla on tapana hapettua ja muodostaa veden kanssa rikkihappoa. Se taas aiheuttaa korroosiota sellaisiin metalliosiin, joita ei ole suunniteltu kestämään happoja. Suljetussa tilassa, kuten perässä hapettuminen on vähäisempää ja vettähän perässä ei ole hyvä säilyttää.