Vain 40 gramman tähden

[MarkkuEVP]

Kuuluisi sitä sun tätä osastolle..

MUTTA.... alustan kuitenkin ... kunnes pääsen asiaan.

Kaikki alkoi siitä kun renkaan oli sileät.. ja Cali pelasi kuin kello. Endurorengas takana oli ns. portailla ja nauhahiomakone ahkerasti käytössä ( ilmaa kait jossain vaiheessa liian vähän ) ja eturengas oli "nakki". Metzler Marathon jostain Espanjasta oli kyllä varalla....eli ennen Italian reissua alle..... NOHH... Siinä vanhuuden Innolla  Italian moottoritiellä tuli kirmaistua MÖHKÖn kanssa vähän reippaammin täydellä kuormalla... ja VAPINA oli niin raju, että en sen jälkeen... kun sain pyörän hallintaan  edes harkinnut yli 130 KM/H nopeuksia.
Luulin 400 kg kokonaispainolla olevan sen Guzzin ominaisuus. Takarengas vaihtui vasta Guzzirallin jälkeen. Ja vapina jatkui suurimilla nopeuksilla. Jouko S:n kanssa keskusteltiin ja epäiltiin .... kaasarit ei varmaan synkronissa kun kahvoihin välittyy niin paljon värinöitä.

Asiaan
Otin kuitenkin tänään eturenkaan irti ja vein rengasliikkeeseen uudestaan.... kolmas suostui vasta tasapainottamaan...kiire. Epäilin kyllä käsinpyöriteltävää laitetta. Ja vähän päästä epäli käyttäjäkin.... hän ei koskaan ollut laittanut 40 g moottoripyörän vanteelle.
Arveli, että jos renkaan- ja vanteen epätasapaino olisivat sattuneet samaan kohtaan... niin voisi olla mahdollista.
Laitoin heti kotiintultuani renkaan kiinni ja kävin lenkillä... JA TAIVAS AUKENI.... tärinät loppuvat ja Guzzi kulki kuin pumpulissa.

ETTÄ SELLAINEN TAPAUS.... varmaan liike joka renkaan päälle laittoi ei tasapainottanut ... TAI ?

Eniten ihmetyttää resonassitaajuus.....  Autoissa alue on 80 KM/H kohdilla...... miten pyörällä ??

 40 G painavavampi Guzzisti ajossa.

[Pekka]

Moi.
Ei 40g mielestäni mikään ihmeellinen paino ole. Ei toivottavaa ehkä ja voi kertoa jostain muusta ongelmasta kun varsinaisesta renkaan epätasapainosta.
Seuraavia syitä voi olla:
Vanteessa on heittoa tai epätasapainoa. Vanteen suoruus kannattaa tarkastaa ja jos on pinnavanteessa heittoa, oikaiseminen on helppoa jos pinnojen nippelit eivät vain ole ruostuneet kiinni.
Edellisessä asennuksessa rengas on voinut asettua huonosti vanteelle ja rengas on ajankanssa muuttanut sen vuokisi muotoaan. Tätä ei enää myöhemmin saa korjattua muuten kuin vaihtamalla renkaan. Toisaalta rengas asettuu lopullisesti vanteelle vasta muutaman kilometrin ajon jälkeen.Tämän seurauksena tasapaino voi muuttua paljonkin jos asennus on jäänyt vajaaksi.
Epätasapainossa oleva vanne-rengas yhdistelmä kuluttaa renkaan epätasaisesti. Kun jostain kohtaa renkaan keskiosasta kulutuspinta näyttää kuluvan nopeammin kuin vastakkaiselta puolelta, syynä on todennäköisesti ollut epätasapaino.
Itse kun noita renkaita vaihtelen olen etsinyt vanteesta sen kevyimmän kohdan. Olisi hyvä jos pelkässä vanteessa olisi hieman epätasapainoa, n.25g olisi aika sopiva.
Kun renkaan painavimman kohdan laittaa tälle kohdalle, usein käy niin että, vanne-rengas asennus on tasapainossa.
Leveät renkaat olisi tasapainotettava myös dynaamisesti. Oman kokemukseni mukaan tämä onnisttuu vain jos kyseessä on malli yksipuolinen swingi missä pyörä on navassa pulteilla kiinni , kuten autossa. Muuten pyörää ei saa riittävän tukevasti tasapainotuskoneeseen kiinni.
Toisaalta joskus homma on turhauttavaa kun omalle kohdalle ei vielä ole sattunut sellaista tilannetta että, olisin huomannut tasapainotuksen vaikuttavan jotenkin ajettavuuteen Pyörään sopimaton rengastus on toisaalta kerran melkein heittänyt pois kyydistä! Ei ole sellaista wowowoblausta ennnen eikä jälkeen sattunut.

[Jukka Laine]

Pari vuotta takaperin ajelin pohjoisen kiertueen, n.1700 km, uutukaisella Pirelli Sport Demonin etukumilla, jossa oli 1 mm pystyheitto, mikä todettiin Kemin rengasliikkeessä. Tämä aiheutti lupsakan vatkauksen 60 - 70 km/h paikkeilla, josta sitten naatiskelin Guzzirallissa Oulujärven soratiellä. Tuusmotor vaihtoi reisun jälkeen renkaan uuteen mukisematta ja kertoi nuita olleen jokusen kappaleen. Painoja taisi olla n.50 g ja uutukaisen renkaan jälkeen 30 g vähemmän.

[MarkkuEVP]

Teräksinen, hitsaamalla yhdistetty ei heitoton täysin ole... Oma on ihan kuosissa.
Mutta töissä kertoilivat merkeistä renkaissa... ja löysinhän minäkin molemmista punaiset täplät.. olikohan, että renkaan täpläkohta pitää laittaa venttilinkohdalle. Eivät ainakaan näissä asennuksissa kohdalla ole...Teoreettisesti, jos kohta on renkaan kevein osa... niin eturenkaassa ovat painot täplän kohdalla.. .hmmm.  Onko kukaan asiasta tietoinen

Mr

[Pekka]

Täplien kohdalla pitäisi olla renkaan kevein kohta. Onko kevein kohta juuri täplillä merkatussa kohdassa juuri sille vanteelle asennettuna mikä on sinun tai jonkun muun pyörässä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Täplien asettaminen venttiilin kohdalle on pelkkä arvaus jos parempaa tietoa ei ole.
Parhaaseen tulokseen pääsee kun etsii sen vanteen painavimman kohdan ja asettaa täplät sille kohdalle.

[Kimmo Saarelainen]

Hei,
Kerran yksi kaveri, joka pulaa paljon mp-renkaiden kanssa, sanoi:
"Vanteelle joutuu harvoin laittamaan painoja, jos vaan viitsii pyöräyttää rengasta vanteella, jos ja kun epätaspainoa löytyy."

Toinen sanoi: "punainen täplä on renkaan kevein kohta -> pääsääntöisesti venttilin kohdalle."

Asiasta sen enempää, tierä... t. Kimmo

[motomatti]

Minusta on käsittämätöntä että ihmiset, joita kai motoristit ovat, karsastavat ylivoimaisesti tarkinta pyörän tasapainotusmetelmää jossa käytetään hyväksi planeettamme hyväksi havaittuakokolailla yhden G:n kiihtyvyyttä. Josko joku löytää tarkemman staattisen tasapainon tarkastuslaitteen niin rupeaa olemaan apteekkivaakaluokkaa. Kysymyshän on vain siitä kuinka kauan viitsii luonnonmenetelmää soveltaa per pyörä. Normaali tarkkuus menetelmällä on kohtuuajassa saavutettu 2,5 grammaa. Autonrengastasapainotuskoneet eivät siihen juurikaan pysty ja sitäpaitsi normaalisti pienin tasapainopalan paino on usein joko 5 tai 2,5 g.

Nyt kun on Guzzeissakin nämä yksipuoliset swingit niin tasapainotukseen tarvitaan adapteri. Huomatkaa että ainakaan Guzzin vanteen keskireikä ei ole koneistettu vaan valun jäljiltä eikä siten mitenkään tarkasti keskellä. BMW-merkkisen moottoripyörän tasapainotusadapteri käy myös Guzziin. Adapteri toimii sekä luonnomenetelmä- että koneellisessa tasapainotuksessa.

Ne pyörät missä on laakerit pyörän navassa edellyttävät niiltä hyvää ja välyksetöntä kuntoa että pyörän saa tasapainoon riippumatta menetelmästä.

Mitä tulee leveän pyörän dynaamiseen tasapainotukseen on prosessi luonnonmenetelmällä vaikeasti hallittavissa. Toisaalta koneellisesti tehtäessä moinen toimenpide on enemmän tuurista kiinni tuleeko dynaaminen tasapainotus kohdilleen vai ei. Pyörän asennus rengaskoneeseen riittävän tarkasti vaatii tekijältään aiheeseen paneutumista. Toki mikä tahansa korjaamo tämän työn tekee koska siitä saa rahaa ja tasapainon virheellisyyden osoittaminen pitävästi on jälkikäteen työlästä.

Jos ryhdytään miettimään mitä muuttujia on vanteen ja renkaan osalta tasapainotusprosessin aikana huomioitava pitäisi kaikesta ensimmäiseksi tarkistaa laakerien kunto, vanteen korkeus- ja sivuttaisheitto laakerointiin/keskiöön nähden sekä vanteen ja navan yhteisesti vääjäämättä muodostama isompi tai pienempi sisäinen epätasapaino. Edellä mainitut muuttujat kun on eliminoitu niin vasta sen jälkeen puhutaan renkaan tasapainottamisesta yhdessä vanteen kanssa. Siinä taas vaikuttaa venttiilin sijainti, mahdollisen sisäkumin vahvuuserot ja onko rengas asentunut vanteelle kunnolla ja sitten vasta tulee vaikuttavana tekijänä se että onko renkaan rakenteen ja kumiseoksen sisäisiä painoeroja. Ilma sentään jakaantuu tasan renkaan sisällä.

Jos tarkkoja ollaan niin alle laitettaessa tasapainotetaan ja kun on ajettu jonkin matkaa miin tarkistetaan tasapaino. Harva näin toimii eikä ole yleensä edes tarvis.

Epätasaisesti kuluneelle renkaalle ei ole syytä tehdä tasapainotusta. Siitä ei juuri asia parane. Hetkeksi ehkä. Paino kun tulee tällöin kuluneimmalle eli keveimmälle kohdalle ja silloin kulunut kohta jatkaa kulumistaan ihan yhtä lailla ja renkaasta tulee  enemmän toispuoleisesti kulunut.

Se täppä useimmissa renkaissa tarkoittaa juuri renkaan keveintä kohtaa ja tyypillisesti kaupallisista syistä se kohta laitetaan venttiilin kohdalle. Oletus kun onettä venttiilin kohta on vanteen painavin kohta. Näin ei suinkaan aina ole mutta siinä tapauksessa pitäisi vanne-napakokonaisuuden painavin kohta selvittää tasapainotuskokeella. Siitä ei ole kuitenkaan suurta hyöryä kun ei tiedetä kuinka paljon kevyempi renkaan kevein kohta on mutta saadaanpa ainakin minimoitua tasapainotuspalan koko.

Paljon näkee sitä että tasapainopalanauha laitetaan liki vanteen ulkoreunaan vaikka ei ole tietoakaan dynaamisesta tasapainotuksesta. Staattisen tasapainon osalta määräytyvä paino pitää jakaa molemmille vanteen reunoille ja samaan kohtaan kehällä tai niin kuin comstar-vanteessa: keskelle vannetta.

Sitten näkee että tasapainopaloja on pitkin poikin vanteen reunoja siellä täällä kehällä. Jos vanteessa on samalla puolella kehällä kahdessa tai useammassa kohtaa painoja on tasapainottaja ammattitaidoton. Jos taas tasapainoja on eri puolilla vannetta mutta vastakkain kehän suhteen on todennäköisesti suoritettu myös dynaamista tasapainotusta.

Kun pysähtelee tauolle niin on syytä vilkaista vieläkö tasapainopalikat siellä ovat. Niillä kun on joskus taipumus irtoilla. Eipä hätää jos olet painanut mieleesi minkä verran painoa oli. Voit auto- tai moottoripyöräkorjaamolta noutaa uuden painon ja liimata sen vanhaan paikkaan. Kohta erottuu usein puhtaampana tai siinä on liimajäämiä. Tietenkin sillä olettamuksella että olet edellisten painotuksien painojen tarrat ja liimajäämät poistanut.

Sellaisesta voidaan sitten keskustella kovasti kuten tasapainotuksen tarkkuudesta nopeuden suhteen ja missä kulkee raja. Oman kokemuksen mukaan tuo 2,5 grammaa on ollut riittävä staattisen tasapainon osalta ainakin 200 kmh vauhtiin asti vai onko takapyörän tasapainottaminen vähemmän tärkeää kuin etupyörän.

mm


 

[Urpo ja Turpo]

Kohta erottuu usein puhtaampana tai siinä on liimajäämiä.

Meidän V11:ssä kohdat erottuvat siitä, ettei niissä ole maalia.
Painon teippi kun tarttuu kovempaa maaliin kuin maali vanteen metalliin.

[TimoEv]

No niin...nyt Matti sekoitti sähkömiehen pään...
Tuota...olen kumittanut Herraspyörää useasti Kosken Huolto Oy -nimisessä paikassa. Olen ollut siinä uskossa, että hyvää työtä on tehnyt.
Suurimmalta osaltaan työn keston ajan olen istunut naapuritalossa olevassa baarissa maistuvan ruoka-annoksen parissa. Ts. en ole tarkkaillut työtä. Toisaalta - eipä tällä taidolla siitä mitään ymmärräkään. Toki olen pari kertaa katsellut tuota tasapainoitusta. Siinä se rilla pyörii koneen akselilla ja valot vilkkuvat, numerot liikkuvat. Pieniä painoja Hakamäki on vanteille liimaillut.

Ja nyt se kysymys: Mistä ihmeestä pystyn tarkistamaan / päättelemään / mittaamaan onko kyseinen rengasmestari tehnyt dynaamisen ja staattisen rengastäppä+painotasapainoituksen ( tjsp ) oikein?
Kun noita Suomen asfalttiteitä tahkoaa ettiätakasin, niin yleensä tien pinnan kuluneisuus ja röpeliäisyys + kolot ja reiät aiheuttaa sen verran erilaista vibraa ja huojuntaa, ettei muutaman gramman epätasapaino juurikaan erotu - vai?
Vai pystyykö joku tätä huomaamaan? Onhan nyt tietenkin eri asia ajaa hurjaa vauhtia radalla, kuin matkapöristelyä maisemista nauttien...
Eikä tuo Calistin nyt muutenkaan tunnu kelloseppien tekemältä... , joten ei sitä niin tarkasti kaiketi tarvitse säätääkään.

Ja eikun baanalle!

[Pampi]

Kosken Huolto on hyvä, tiedän

[capriccioso]

Otin kuitenkin tänään eturenkaan irti ja vein rengasliikkeeseen uudestaan.... kolmas suostui vasta tasapainottamaan...kiire. Epäilin kyllä käsinpyöriteltävää laitetta. Ja vähän päästä epäli käyttäjäkin.... hän ei koskaan ollut laittanut 40 g moottoripyörän vanteelle.
Arveli, että jos renkaan- ja vanteen epätasapaino olisivat sattuneet samaan kohtaan... niin voisi olla mahdollista.
Laitoin heti kotiintultuani renkaan kiinni ja kävin lenkillä... JA TAIVAS AUKENI.... tärinät loppuvat ja Guzzi kulki kuin pumpulissa.

ETTÄ SELLAINEN TAPAUS.... varmaan liike joka renkaan päälle laittoi ei tasapainottanut ... TAI ?

Eniten ihmetyttää resonassitaajuus.....  Autoissa alue on 80 KM/H kohdilla...... miten pyörällä ??

 40 G painavavampi Guzzisti ajossa.

Kylläpä se pyörissä riippuu ihan pyörästä, vanteesta, renkaa(n asennukse)sta ja nopeudesta. Yleensä omalla kohdalla nuo mahdolliset tasapainotusvirheet ovat tulleet esiin vasta jossain reippaampien (maantie)nopeuksien puolella. Edellisen kerran 160km/h:n kohdalla, nyt viimeksi abt 170km/h:ssa. Tosin tässä tapauksessa tiesinkin, että rengas oli jo korkattu ja sen asennus ei ollut ihan optimaalisesti toteutettu, kun kiire muka oli. Jossain tapauksissa tärinä saattaa alkaa jo sadankahdenkympin alapuolella, jos renkaan asennus tasapainotuksineen on toteutettu hutiloiden tai ei ollenkaan, tai/ja rengas on epäkelvoksi kulahtanut.

Tiedä häntä, lieköhän tuossa tapauksessa lentäneet vanhat punnukset lepikkoon jossain vaiheessa reissua, ja kenties rengaskin sitten kulunut vähän epätasaisesti, ehkä rengas on laitettu vanteelle hutiloiden, tai jotain sinnepäin. Onneksi tarinalla oli iloinen loppu.

Itsekin papukaijatan aika pitkälle Pekan ja Motomatin tarinointia, tosin minusta joku 40 grammaa tasapainopunnuksia tuntuu jo aika paljolta.
Joskus on täälläkin tullut pyöräyteltyä rengasta vanteella, jos/kun se ei ole osunut ihan optimiasentoon rengasta vanteelle ährätessä. Se käy joskus hyvästä hartialihasjumpasta, jos rengas on jo vanteella.

Samoten tasapainotuksessa on toiminut suht hyvin se simppeli "maailmanpyörä" ja riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä. Ei se autoliikkeistä tuttu pyörityskone taida olla mikään 100% oikean tai aina paremman tuloksen tae sekään. Riippuu kait vähän laitteista ja homman tekijästäkin. Kannattaa delegoida homma jollekin ammattilaiselle, jonka työn jäljen tietää olevan tasaisen laadukasta, oli tasapainotusmenetelmä mikä vaan. Varsinkin jos kyseessä ovat kevytmetallivanteet. Ei sitä hommaa kannata kiireellä ja liialla nuukuudella pilata. Semmoisesta hyötyy vain hammaslääkäri.

[MarkkuEVP]

Samanlaisia kokemksia nopeuksien suhteen... aika korkeita ja eivät käytännössä tule esiin Suomen nopeuksilla...vain ylimääräisenä tärinänä kahvoihin asti. Käsinpyöriteltävä laite kyllä vakuutti... ja yksinkertainen rakeenteeltaan ( varmaan joku on rakentanutkin ) .
Rengasliike selitti etteivät olleet tasapainottaneet koska en sitä ollut erikseen pyytänyt. Oletin sen olevan normaali käytäntö.
Vanhat palatkin olivat jättäneet paikaleen ja kun ne eivät olleet samalla kohdalla kuin uudet... voi kuvitella kokonaisheiton.

Täytyy seuraavan kerran... jos muistaa ( Scorpion kesti yli 17 tkm ) pyytää tasapainotusta.. .heh..heh.

[herrapii]

 
pinnankiristys jutusta senverran et 06 caliss on vanteen nippeli lukittu pienellä kuusiokololla joita Porvoolainen pinnankiristäjä joka ei ollu 50v. uransa aikana koskaan tavannut väänteli  kymmenkunta poikki ennekuin Piikkiön pojat vihelsivät pelin poikki!