Tervehdys, kuomat
Kirjoitelmani, varsinkin matkatestiraportit, ovat hävettävän pitkiä. Siksi niistä voi jäädä jotain huomaamatta. Moto-1:n kakkosnumeron Norge-jutun kritiikkikohtiin tässä lukuapua:
- kyytiläiselle ajoasento on hankala ja tuuli käy rasittavasti kypärään, s. 58, keskipalsta
- öljyn määrän tarkistus ja öljyn lisäys ovat työläitä, s. 58, oik. palsta
- takajousi on löysä ja sen säätöpyörä on piilossa, s. 59, vas. palsta
- vaihdepoljin osuu katteeseen, s. 60, vas. palsta ja kuvateksti
- kahvat ovat lyhytkätisille kaukana, s. 60, vas. palsta
- sivulaukkujen kansien lukitus on hankala, s. 60, oik. palsta
- pleksin kiinnitys kolisee ja asennon säätö on hankalaa, s. 62, oik. palsta
- moottori savuttaa kiihdytyksessä, s. 63, vas. palsta
- tehoa on (jopa) vähemmän kuin on ilmoitettu, s. 65, vas. palsta
- vääntö on heikko kierrosalueella 3000-4800/min
Joten en ihan ymmärrä Markon väitettä "V. Saano vois edes _joskus_ kirjoittaa edes _jostain_ hieman kritiikkiäkin, jos aihetta on."
Lisäksi Marko väittää, että "Kaikki (Bemarit, Guzzit, Rukka-ajovarusteet, Arai-kypärät jnejne.) on aina upeeta ja mahtavaa ja ihanaa, hienoa ja toimivaa." En muista koskaan käyttäneen tuollaisia tyttöjen adjektiiveja kuin "upeaa", "mahtavaa" ja "ihanaa". Kun minä edellä opastin löytämään kirjoituksestani kriittisiä kohtia, niin kerropa Marko puolestasi minulle, missä olen noita laatusanoja käyttänyt. Lehden numerot ja vastaavat sivut riittävät, niin osaan sitten hävetä.
Ekun motoristihenkisen rakentavaan kommenttiin "Onkohan se niin, että jos saa tuotteita halvalla tai peräti sponssina, niin niitä ei passaa kritisoida?" sanon, että luepa tarkemmin ja ajatuksen kanssa. Tällainen vanha setä ei halua kirjoittaa nuorison hypetystyylillä, jonka mukaan asiat ovat joko "totaalisen perseestä" tai "upeaa, mahtavaa ja ihanaa". Esimerkeiksi tuollaisesta tyylistä käynevät myös Ekun ja Markon kommentit.
Koetan esittää asiatietoja. Lukija itse päätelköön, miten tärkeää hänelle on, että pyörän tavarankuljetuskyky on suunnilleen yhtä kuin reppu, tai että pleksin takana on satasen nopeudessa sellainen pyörteily, että ajolasit eivät pysy silmillä, tai että "Norgen kate ei suojaa … kuin vaikkapa isoissa matka-Bemareissa. Sormiinkin puhuri käy…". Joillekin tuollaiset ominaisudet ovat tärkeitä, joillekin merkityksettömiä. Siksi riittäköön, että kerron ne. En rupea tuomariksi. Vertailevaa tietoakin laitan silloin tällöin mukaan. Ikävä kyllä varsinaisia vertailutestejä ei näillä resursseilla pystytä järjestämään.
Markon arveluun "Tai sitten kaikki vaan on niin hyvin?" on mentävä jonkin matkaa mukaan. Kokeilemani ajovarusteet ovat olleet lähes yksinomaan kalleimmasta päästä. Ne ovat hyviä. Oikein hyviä, jos verrataan niihin varusteisiin, joita käytin 70-luvulla. Mutta jälleen lukija joutuu päättämään, ovatko ne hänen mieltymystensä, ostohalunsa ja maksukykynsä kannalta tarpeeksi hyviä, kun tiedossa on, että paljon halvemmallakin ajovarusteita saa.
Olen yrittänyt usein kertoa, millaiseen käyttöön tai millaiselle käyttäjälle kukin pyörä tai varuste sopii. Liekö mitään tuotetta, joka sopisi kaikille, joten senkään takia ei arviointia voi tiivistää tyyliin "upeaa, mahtavaa, ihanaa" (Marko korjaa tarvittaessa). Esimerkkejä ulkomuistista omista kirjoitelmistani: Arai Viper on sporttinen, hieman karu kypärä, joka ei sovi sellaiselle, joka haluaa aurinkovisiirillä varustetun, avattavan kypärän mukavuutta. Aprilia Shiver on hupipyörä mutkateille, mutta se ei sovi pitkille matkoille eikä tavaran tai kyytiläisen kuljetukseen. Jne.
Pitkätkin jutut ovat epätäydellisiä. Varusteiden ja pyörien kestävyydestä en pysty paljon kertomaan, mutta jos luotettavasta lähteestä olen tietoa saanut, kerron (esim. BMW K 1300 GT:n kytkinongelmat). Joskus koeajokin paljastaa jotain pientä, jos on pitkä. Omistani pisin on 8000 km. Käyttökokemuksistani olen erikseen raportoinut useinkin (Rukan ajoasu n. 90 000 km, ajosaappaiden ja hanskojen vesitiiviys, BMW R 1100 RT:n 100 000 km jne.). Kirjoituksistani löytyy lähes ajan tasalla oleva luettelo Savon konepyöräilijöiden kotisivun linkeistä (
www.savonkonepyorailijat.net).
Asiasta toiseen: Viime maanantaina oli Lontoossa 11 astetta lämmintä, joten ei paleltanut yhtään, kun ajoin kaupunkilenkin 1-sylinterisellä pyörällä, joka on tehty 1970-luvulla eräässä Välimeren rantavaltiossa. Kevään mittaan pitää saada kyseinen ajoneuvo tänne Suomeen. Ehkä siitä myöhemmin lisää. Ei kuitenkaan tällä eikä muillakaan nettifoorumeilla. On muita kiireitä. Joten kehotan vain seurailemaan Moto-1:tä, jos minun kynäilemiseni/näppäilemiseni yhtään kiinnostavat. Jos eivät, on Moto-1:ssä paljon muutakin lukemista.
Seuraavaan Moto-1:een tulee juttua Stelvion matkavarusteista ja viime kesän käyttökokemuksista. Sarjan kolmannessa osassa aikanaan selvitän, saadaanko keskikierrosten väännön heikkous pois muuttamalla imuilmanottoa, moottorin syötön ohjausta ja pakovirtauksen vastusta. Osat on jo hankittu, alennuksella (15 %), kuten Ekku osuvasti arvelee. Silti kerron mitään salaamatta, jos luvattua parannusta ei tule. Niin tein aikanaan myös KTM 950 Adventuresta: Akrapovicin äänenvaimentimet eivät antaneet yhtään lisää voimaa.
