Moi,
Jos jousi on liian löysä, niin on myös se mahdollisuus että jousen yläpäähän lisää 10-20 mm korkean alumiiniholkin (kestävät muovitkin käy) esikiristämään jousta. Noin sen painuman voi saada aika kohdilleen ilman uusien jousien hommaamista tai muun säädön puuttuessa. Käytin tätä LMV:ssa ihan kohtuullisella menestyksellä (tosin jousetkin oli kyllä sitten vaihdettu progressiivisiin).
Aikanaan tuli näitä painumajuttuja ihmeteltyä omissa laitteissa ja silloin ymmärsin nämä periaatteet siten, että tuolla jousituksella (vaikka nyt etupumpuilla) on tietty maksimaalinen liikealue eli jousitusliike täysin ulkona asennosta täysin kokoonpuristuneeksi. Täysin ulkona tarkoittaa sitä että jousituksella ei ole mitään kuormaa (pyörä ilmassa). Jos tuo liikealue keulassa olisi vaikka 120 mm, niin silloin kun pyörän ja kuskin paino lasketaan jousituksen varaan ei tämä staattinen painuma saisi nyrkkisääntönä olla kuin luokkaa 1/3 osa koko liikealueesta. Eli tässä esimerkissä n. 40 mm. Silloin ajotilanteessa jää käyttökelpoiseksi liikealueeksi vielä 2/3 eli 80 mm.
Rata-ajon säädöissä pyritään siihen että tuo koko liikealue tulee mahdollisimman hyvin käyttöön eli esimerkiksi tiukimmissa jarrutuksissa keula joustaa lähes pohjaan asti mutta ei aivan. Radalla tulee myös mutkissa niin paljon G-voimia että jousitus painuu aika syvään vaikka ei jarrulla oltaisikaan. Oheisessa kuvassa esimerkiksi näkyy se että keula on painunut n. 70 % liikealueestaan vaikka sormet eivät ole etujarrulla (anteeksi esimerkkipyörän merkki) :
http://files.myopera.com/v2tre/albums/675272/IMG_3373.jpgNoitahan moni tutkii siten että laittaa nippusiteen löyhästi etuiskarin liukuputkeen ja nostaa sen sitten ajoon lähdettäessa ylös. Nippusiteen asennosta voi sitten tarkistaa sen miten syvälle keula enimmillään niiasi.
Maantiellä keulan maksimipainuma tulee todennäköisimmin vastaan siinä tilanteessa kun tehdään todella kova jarrutus etujarrulla. Sitten pientä varaa pitää jättää siihen että samalla ajaa johonkin routapattiin. Ja jos tilanne sattuu vielä mutkaan johon on saatu kehitettyä vähän G-voimaa niin jos keula siinä kohtaa pohjaa niin saattaa tulla lähtö pusikkoon. Tämän tilanteen riskien minimoimiseksi maantievehkeissä on usein jonkinlaiset pohjaanlyöntikumit keulassa, jolloin pohjaaminen on pehmeämpää. Ratavehkeissä ne on usein poistettu, koska ne syövät 10-20 mm muutoin hyödyksi käytettävästä joustoliikkeestä.
Eli maantiehommeleissa kannattaisi tutkiskella sitä painumaa paikoillaan kuskin kanssa ja sitten ajossa tarkistaa että miten syvälle kovassa jarrutuksessa keula painuu ja kuinka lähellä pohjaamista silloin ollaan. Staattista painumaa säädetään siis jousen jäykkyydellä / esikiristyksellä. Sitä keulan painumaa siinä jarrutuksessa voi sitten muutella lähinnä sitä sisäänvaimennusta muuttamalla (jousen ominaisuudet ja mahdollinen progressiivisuus vaikuttaa myös). Eli enemmän sisäänvaimennusta = pienempi niiaus jarrutuksessa.
Se ulosvaimennuksen säätö onkin sitten hankalampi ainakin itselle ollut mitoittaa kohdalleen, mutta nyrkkisääntö siinä on että sitä pitää olla periaatteessa vähintään saman verran kuin sisäänvaimennusta mutta mielellään pikkaisen enemmän. Eli vaikka sisäänvaimennuksen kääntäisi kokonaan pois niin jos jousen jäykkyys ja esijännitys ovat ok niin pyörä on aivan kohtuuajettava normiajossa (poislukien tosi kovat jarrutukset ja hirveet patit). Mutta jos ulostulovaimennusta ei ole niin kapine on aivan arvaamaton ja heijaa montuista ajokin metsähallituksen puolelle aika helposti.
Monissa pyörissä on nykyään lisäksi vielä ohjausiskunvaimennin. Se on hyvä turvaväline mutta jos hakee jousitukselleen säätöjä, niin jäykällä oleva ohjausiskari peittää sitä että jousitus ja muu iskunvaimennus (tai renkaant) ei toimi kunnolla. Eli säätöjen hakemisen ajaksi sen ohjausiskarin voisi löysätä ja varmistaa se että pyörä kulkee nätisti ilman mitään heilumista.
Kun pyörän päälle hyppää, niin sekä keulan että perän jousituksen pitäisi painua suurin piirtein saman verran. Käytännössä tähän ei päästä ja matkapyörissä ei varsinkaan. Mutta kuitenkin perän ja keulan pitäisi jotenkin olla samaa paria tai muuten mutkissa olevat montut muuttavat ajolinjaa.
Kas, tulipas taas pitkä teksti.
- JuhaV
