Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: motomatti - Huhtikuu 22, 2020, 18:51:26 ip
-
Katsastusasemalla naapurikylässä olivat työn puutteessa niin vein California 1400 GTS:n katsastukseen.
Erityisesti takarenkaan kelpoisuudesta oli kysymys. Samalla merkittiin eturenkaankin poikkeava tyyppi papereihin. Samalla se meni myös tiedostoon Traficomille josta viranomaiset tietoja saavat. Nyt ei tarvitse kinata konstaapelien kanssa kuin on mustaa valkoisella. Kelpaa myös ulkomailla ajella.
http://www.motomatti.fi/2020/04/california-1400-gts-katsastus-2020.html
-
Paljonko muutoskatsastus maksoi?
-
Paljonko muutoskatsastus maksoi?
Jos olisit lukenut kirjoittamani kuvallisen blogijutun niin siellä sen kerroin.
Mutta ei ole iso vaiva kerrata: 50€.
Sakon ehkä takarenkaasta olisi saanut ja komennuksen katsastukseen jos virkavalta olisi asiaan puuttunut niin sillä tavallla olen jo voiton puolella. En vain tiedä kuinka paljon.
-
Eilen ja tänään on ollut mielenkiintoisia keskusteluja tästä rengasasiasta. Epäilijöitä piisaa vaikka on näyttää mustaa valkoisella.
Itselläni on nyt yksi harmi vähempi sillä en haluaisi asiaa piilotella ja miettiä uskaltaako kylille lähteä kyseisellä rengastuksella. Ulkomaille kun on mieli tulevaisuudessa niin pitää olla "rätinki" kohdallaan.
Mietittäväksi tulee, vastaväittäjien mukaan, se että olenko tehnyt "konkelon" katsastusinsinöörille ja harhauttanut häntä. Sanoisin että vaikka olen puhekykyinen, teknisesti osaava mutta rehti, en ole ketään vedättänyt tai painostanut tässä asiassa.
-
Mitenkähän tuo lappu pitää esim Sveitsissä, jossa ajaminen on loppunut katsastetulla pakoputkellakin. Eli on ollut suomalaisessa otteessa, mutta silti ajo jäänyt siihen. Tästä oli joskus juttua Bomber-foorumilla.
-
Sveitsissä vuoristokylien asukkaat ovat pikkuhiljaa kyllästyneet kovaäänisten moottoripyörien aiheuttamaan melusaasteeseen, eikä suotta. Siellä kun pakoäänet moninkertaistuu vuoriston luoman kaiun myötä. Vuoristoelämän rauhallisuus rikkoutuu jo kilometrien päästä normiäänet ylittävän moottoripyörän takia. Sitä ei voi ehkä ymmärtää, jollei itse kuule paikan päällä. Ymmärrän täysin, että asiaan on puututtu. Guzzin normiäänille kyläläiset hymyilee, joskus ovat jopa moikanneet ;). Mutta vaikka motoristit kokonaisuutena tuovat kylien elinkeinolle plussaa, osa motoristeista ei tajua, että heidän aiheuttamansa ääni vetää koko homman miinukselle, ja asiaan pitää puuttua.
Renkaiden koko tai kuluneisuus, tai mikä hyvänsä renkaita koskeva asia, ei ole tullut missään eikä koskaan Eurooppaa ristiin rastiin reissatessani puheeksi paikallispoliisin kanssa, vaikka joskus olisi voinut olla ehkä aihettakin, kuluneisuuden suhteen. Se kun on niin, että Itämeren eteläpuolella liikkuu niin valtavan paljon erilaisia ajoneuvoja verrattuna Suomeen, että siellä poliisia ei todellakaan kiinnosta jonkun moottoripyörän renkaat, vaan ehkä se helpoimmin havaittava asia, äänet.
Saksassa poliisi voi puuttua liian koviin ääniin kovallakin kädellä ja siitä olen ihan nokatustenkin jutellut kerran suomalaisten aloittelevien bomber-nuorten kokemuksia kuunnellen Travemunden satamassa. Rengasratsioita en ole siellä koskaan kuullut tehtävän, moottoripyörille.
Jouko
-
Centaurolla varsin väljillä putkilla kävin pari kertaa Euroopan läpi Italiassa. Matka meni hyvin mutta Italiassa Carabinieripartio puuttui asiaan mutta totesivat sitten että pyörä onkin italialainen mutta heille umpiouto malli niin kehottivat ilta-aikaan ajelemaan hiljaisemmin. Itse asiassa illan tullen italialainen kaupunki on yllättävän hiljainen. Noin yleensä. Jos ei ole potkupallo kyseessä.
1400:ssa on edelleen alkuperäisputket paikoillaan. Normikäytössä varsin hiljaiset. Jos laittaa asetukseksi "Veloce" ja hieman reippaammin pikkuvaihteilla availee kaasuläppää niin melua kyllä syntyy. Varsin repivä ääni on se. Tosin taajamarajoituskin ylittyy hetkessä. 90% ajelen hiljaisemmalla "Turismo" asetuksella. Se sopii luonteelleni parhaiten ja olen tehnyt siihen muutaman tarpeellisen lisäsäädön. Lähinnä kulutuksen pienentämiseksi mutta ajomukavuuden parantamiseksi.
Quotalla etelässä seikkaillessani, muunmuassa Lignano Sabbiadorossa, kun kävin joutessani katsomassa 24-ora-enduroa rantahiekalla, paikallinen miliisi kiinnitti huomiota pyöräni rengastukseen. Heidän mielestään silloinen karkea rengastyyppi ei ole sopiva maantiekäyttöön. Turistina sain anteeksi senkin. Seuraavat kumit olivat katulailliset sikäläisen kaavan mukaan. Joku Salminen-niminen taisi sen kisan voittaa kun nimeä huudettiin ja siniristiliput liehuivat. En ollut ikinä kuullutkaan. Mutta tunnelma oli korkealla.
-
Jos ei ajatella koti- ja ulkomaisten poliisien suhtautumista niin löytyikö joku pykälä joka edellyttää muutoskatsatusta?
-
Kysymys on erittäin hyvä. Yllättäen olin tähän varautunut. Kyseessä on asetus.
Löytyy Suomen ajoneuvolainsäädännöstä: Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta.
Pykälä 105. Tätä siis katsastusinsinööri tulkitsi ilmeiseksi edukseni.
Jos ajelisin pelkästään kotimaan kamaralla voisi ajatella että turha homma merkitä se rekisteröintitodistukseen. Hinta oli kuitenkin vain 50€. Pari tankillista bensaa. Tai jos huonosti käy ja on ikävä konsta vastassa ja ruuvaa kilven irti. Kulut kasvaisivat kovasti.
Pelkästään se että käytetään muuta rengastusta kuin moottoripyörään on tarkoitettu tai se on kooltaan tai ominaisuuksiltaan merkittävästi poikkeava pitää tosittaa eli lain mukaan, kuten tuolla tekstissäni on mainittu eli viranhaltijan, tässä tapauksessa katsastusinsinöörin, on todettava rakenne ja ajo-ominaisuudet turvallisiksi. Näin tapahtui. Vaikka odotinkin että inssi tekisi koeajon. Poliisin lisäksi myös katsastaja saa ajaa moottoripyörää kypärättä. Noin ohimennen mainitakseni.
Mainitsin jutussani myös, tosin ylimalkaisesti että pikkumuutoksia ei tarvitse katsastuttaa. Raja on jossain määrin häilyvä. Siksi kannattaa olla paperit/tiedostot kunnossa.
Ehkä, pelkästään pohjoismaissa, joista kolmessa olen jo tällä rengasyhdistelmällä olen ajanut, ei asiaan kiinnitettäisi erityistä huomiota.
Päähuomio itselläni on Keski-Euroopan baanoilla ajo ja siellä paikallisen lainsäädännön mukaan eläminen ja toimiminen. Ajomatkan keskeyttäminen paikallisen viranomaisen toimesta olisi perin ikävää mutta nyt on viranomaisnäyttö siitä että laillisella puolella mennään vaikka omituiselta näyttää.
Mainittakoon että tuskin esittämälläni paperisella rekisteröintitodistuksen tiedoilla olisi, esimerkiksi Saksan viranomaisiin vaikutusta, mutta kun asia on myös heille, kuten kaikki EU:n ajoneuvoista on tarjolla, näkyy heidän omissa tiedostoissaan, kuten nyt on pari päivää sitten sinne laitettuna, ei ole kauheasti asiasta mainitsemista tai kiistämistä.
Noin yleensä lainsäädännöstä: asetuksista pyritään nykyisellään eroon ja saamaan ne lakipykäliin ja mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon. Tämä nykyinen Hallitus on näin linjannut.
Jos on vielä tällä foorumilla henkilöitä jotka eivät tiedä taustoitani niin mainittakoon että ole ollut säätämässä, en toki yksin, melkoista joukkoa lakipykäliä, asetuksia ja ohjeita niiden tulkintaa sekä kotimaassa että EU:ssa.
Ihmettelen sitä itsekin sillä samaan aikaan rakensin työkseni lentokoneita ja avaruusaluksia normi päivätöinä. Kyllä sitä nuorena on ollut tarmokas.
-
Saksalaisella tuttavallani on tallinperällä 350.000 ajettu LeMans (IV ?). Kertoi että siinä on muutoskatsastuksessa hyväksytty ja rekisteriotteeseen merkitty pakoputki (vaimennin). Tuntomerkiksi katsastaja oli pari vuosikymmentä sitten kirjannut otteeseen "Riservato competizione".
-
Aika monella ovat LM4:ssa nuo Competizionet. Isompaa ongelmaa niistä tuskin tulisi nykypäivänäkään kotimaan liikenteessä. Saattavatpa jopa täyttää Suomen silloisen kansallisen lainsäädännön vaatimukset kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Mutta parempi kun on nyt tiedostoissa tuokin.
Competizionet tulivat käyttöön osittain siksi että silloisen moottoripolttoaineen päästöt syövyttivät varsin nopeata tahtia alkuperäiset teräspeltiset äänenvaimentimet.
Ajoneuvon vuosimalli ratkaisee. Edelleenkään ei saa ajoneuvoista vaatia kuin ainoastaan sen aikakauden vaatimuksia vastaavia ominaisuuksia. Joskus tästä on tullut ratsiassa kädenvääntöä kun viranhaltija pyrkii soveltamaan uudempaa vaatimustasoa.
Voi käydä myös toisinpäin: Aikanaan Suomen laki oli osittain tiukempi kuin sittemmin käyttöönotettu EU-pohjainen lainsäädäntö. Vanhempaan laisäädäntöön ei kuitenkaan saa päätöksiä perustaa jos nykypykälät ovat samassa asiassa alemmalla vaatimustasolla. Siinäpä katsastusväellä ja Poliisilla on paljon osattavaa.
Vahinko että lakkauttivat Liikkuvan Poliisin. Heillä oli tietotaitoa liikennevälineiden lainsäädännön soveltamisesta. Harvoin tuli suukopua. Nyttemmin tekninen tieto Poliisissa on hajasijoittunutta ja liikennettä valvovan paikallispoliisin tiedot voivat olla puutteelliset.
Sen verran itsellänikin on piruutta mielessä ettei yksikään pyöristäni täytä lainsäädännön kaikkia pykäliä. Nostan heti hattua jos joku keksii mikä kohta ei ole oikein.
Laki voi olla ahdistava mutta sen vieressä on tilaa...
-
Pointtihan tuossa (Riservato Competizione) on että pyörässä oli Saksassa katulaillinen putki, jossa lukee vapaasti suomennettuna "Vain kilpailukäyttöön". Kaverin mukaan Polizei oli tekstiä joskus tavaillut ja verrannut huolellisesti otteen tietoihin ja toivottanut lopulta hyvää matkaa.
-
Pointtihan tuossa (Riservato Competizione) on että pyörässä oli Saksassa katulaillinen putki, jossa lukee vapaasti suomennettuna "Vain kilpailukäyttöön". Kaverin mukaan Polizei oli tekstiä joskus tavaillut ja verrannut huolellisesti otteen tietoihin ja toivottanut lopulta hyvää matkaa.
Kokolailla tuota vastaavanlaista asiaa hain merkityttämällä pyöräni rekisteröintitodistukseen todelliset tiedot. Lisäksi voin käyttää alkuperäistyyppisiä renkaita mikäli tulee tarve vaihtaa takaisin. Esimerkiksi jos pitää myydä pyörä. Eikä kukaan voi väittää rekisteröintitodistuksen merkintöjä väärennetyiksi koska sama tieto on nyt myös Traficomin ja siten myös Pohjoismaiden sekä EU:n viranomaisten digitaalisissa ajoneuvotiedostoissa.
Tuolla blogikirjoituksessani ja keskustelussa aiemmin annoin aiheesta hieman väärää tietoa katsastuksen hinnasta ja sen hyödyntämisestä. Syntyi siis ajatusvirhe kun sanoin että tulen saamaan maksamani 50€ takaisin kun vältyn tulevilta sakoilta väärän rengastuksen suhteen.
Turha sitä noin päin on ajatella: olenhan jo saanut kyseisen rahan säästöön sillä että ei ole tarvinnut ostaa vähintään kolmea noin 300€ maksavaa takarengasta kun yksi alle satasen rengas hoitaa saman ajosuoritteen alle 100 euron kustannuksella. Hintaan sisältyy myös asennus. Yhdellä auton takarenkaalla on siis tullut voittoa jo satasissa laskettava summa kun se on korvannut vähintään kaksi tai jopa kolme mp-rengasta. Lisäksi tätä takarengasta jo aiemmin pois alta otettu auton rengas. Rahapussi kiittää.
En aio yllyttää ketään samaan. Idean sain tutulta turkulaiselta bokserikuutoskoneisella ajavalta tutulta. Kysyin häneltä miltä tuntuu ajaa kaksi päällä auton renkaalla? Hän sanoi että erilaiselta tuntuu vain muutamat ensi kilometrit. Sitten tuntuu taas ihan tavalliselta. Näinhän voi käydä vaihdettaessa rengasmerkistä toiseen vaikka kokomerkintä olisi sama.
Kevyeen pyörään jossa takana on akselipaino alle 280kg (paino oma arvioni) ei taida olla hyötyä laittaa auton rengasta. Kun pyörä on kevyt ja rengas yleensä kapeampi joutuu kapeaan renkaaseen laittamaan tarpeettoman kovan paineen. Rengas kaartaessa nousee kulmalleen eikä ole ajoltaan miellyttävä, pidossa voi olla ongelmia ja rengas kuluu oudosti.
Kulutuspinnan alapuolen ala tulee olla leveyssuunnaltaan ainakin yhden kolmannekseltaan asfalttia vasten kallistuksessa. Siksi rengapaineen sopivuus pitää kokeilla ensin varovasti. Matalapaineinen rengas tekee epävakaan kaaarretuntuman vaikka pintaa onkin tarpeeksi tietä vasten. Liian korkea paine nostaa renkaan kulmalleen jolloin renkaan kapeaan pitoalueeseen kohdistuu suuri kuormitus pienelle pinta-alalle ja kumi voi irrota rouheena. Sellaista en ole itselläni tavannut ja olen käyttänyt pyörän kaikki kallistusvarat. Sen tietää siitä että astinlautojen alla olevat kulutuosat ottavat mutkassa asfalttiin. Tiedän että aika moni motoristi ei juuri koskaan kallista niin syvään mitä pyörällään olisi mahdollista.
Itselläni auton rengas kuluu ensin keskeltä ja sitten toissijaisesti vasta reunoista, lähinnä vasemmalta, kuten mp-rengaskin. Painetta kuorman mukaan 2,5 - 2,8bar. (Ensiasennus mp-renkaan suosituspaine 2,7 bar.) Tämä siis koskee vain tätä yhtä rengastyyppiä jota käytän nyt. Jollain toisella renkaalla voi painealue olla aivan toinen. Myös käyttäytymisessä voi olla eroja. Aikomukseni onkin kokeilla jatkossa muita rengasmerkkejä ja -tyyppejä. Tuskin tämä valitsemani halpisrengas on parhain missään suhteessa. Mutta uskoisin että sopivin rengastyyppi löytyy kesärenkaista joissa on hyvin joustavat renkaan liepeet. Myös pyöreä olka on plussaa.
Kerron kyllä jos ilmenee jotain kerrottavaa rengastuksesta. Tuo painavan ja jäykän ristikudosvahvisteisen eturenkaan ominaisuuksista varmaan tullee asiaa kunhan se kerää ensin kilometrejä ja minä kokemuksia. Nyt on siis ihannetapaus: molemmat renkaat kokolailla uusia. Harvoin menee näin tasan vaihtoaika. Blogissani on aiheesta aika monta juttua.
-
Sveitsissä vuoristokylien asukkaat ovat pikkuhiljaa kyllästyneet kovaäänisten moottoripyörien aiheuttamaan melusaasteeseen, eikä suotta. Siellä kun pakoäänet moninkertaistuu vuoriston luoman kaiun myötä. Vuoristoelämän rauhallisuus rikkoutuu jo kilometrien päästä normiäänet ylittävän moottoripyörän takia. Sitä ei voi ehkä ymmärtää, jollei itse kuule paikan päällä. Ymmärrän täysin, että asiaan on puututtu. Guzzin normiäänille kyläläiset hymyilee, joskus ovat jopa moikanneet ;). Mutta vaikka motoristit kokonaisuutena tuovat kylien elinkeinolle plussaa, osa motoristeista ei tajua, että heidän aiheuttamansa ääni vetää koko homman miinukselle, ja asiaan pitää puuttua.
Renkaiden koko tai kuluneisuus, tai mikä hyvänsä renkaita koskeva asia, ei ole tullut missään eikä koskaan Eurooppaa ristiin rastiin reissatessani puheeksi paikallispoliisin kanssa, vaikka joskus olisi voinut olla ehkä aihettakin, kuluneisuuden suhteen. Se kun on niin, että Itämeren eteläpuolella liikkuu niin valtavan paljon erilaisia ajoneuvoja verrattuna Suomeen, että siellä poliisia ei todellakaan kiinnosta jonkun moottoripyörän renkaat, vaan ehkä se helpoimmin havaittava asia, äänet.
Saksassa poliisi voi puuttua liian koviin ääniin kovallakin kädellä ja siitä olen ihan nokatustenkin jutellut kerran suomalaisten aloittelevien bomber-nuorten kokemuksia kuunnellen Travemunden satamassa. Rengasratsioita en ole siellä koskaan kuullut tehtävän, moottoripyörille.
Jouko
Ymmärrän kyläläisten harmistuksen. Saa puuttua. Mutta kuten kesällä 2015 kävi omalla kohdalla, puuttuminen oli täysin järjenvastaista. Saimme kaverin kanssa 600e sakot koska äänenvaimentimen päästä puuttui ns. db-killer. Ratsiapaikalla meidät ohitti useampikin pyörä, joista lähti huomattavasti kovempi möykkä, mutta ei. Äänen voimakkuudella ei ollut mitään merkitystä. Poliisi vain otti kansion eteen ja näytti sieltä kuvaa db-killeristä, (tuosta pienestä, ja väitän, usein aika kosmeettisesta putkenpätkästä) joka piti olla. Vaikka miten selitimme, että eihän näistä lähde kummoistakaan mökää ja pyysimme desibelimittausta, kys. virkavalta ei edes ymmärtänyt mistä puhuimme. Kauniit maisemat Sveitsissä, mutta kierrän maan jatkossa kaukaa, kaikilla menopeleillä.
Milloinkohan poliisi ja kärttyinen "kansa" ottaisi kotimaassamme asiakseen puuttua nuorisolaisten autoilijoiden pakoputkien avartamiseen? Onko niin, että kun enemmistö autoilee, ei asia ole agendalla samalla tavalla kuin jos kyseessä oli kaksipyöräinen kateuden kohde, moottoripyörä? T. Keskustassa asuva pil*urallin vastentahtoinen sivustaseuraaja.
-
Sveitsissä vuoristokylien asukkaat ovat pikkuhiljaa kyllästyneet kovaäänisten moottoripyörien aiheuttamaan melusaasteeseen, eikä suotta. Siellä kun pakoäänet moninkertaistuu vuoriston luoman kaiun myötä. Vuoristoelämän rauhallisuus rikkoutuu jo kilometrien päästä normiäänet ylittävän moottoripyörän takia. Sitä ei voi ehkä ymmärtää, jollei itse kuule paikan päällä. Ymmärrän täysin, että asiaan on puututtu. Guzzin normiäänille kyläläiset hymyilee, joskus ovat jopa moikanneet ;). Mutta vaikka motoristit kokonaisuutena tuovat kylien elinkeinolle plussaa, osa motoristeista ei tajua, että heidän aiheuttamansa ääni vetää koko homman miinukselle, ja asiaan pitää puuttua.
Renkaiden koko tai kuluneisuus, tai mikä hyvänsä renkaita koskeva asia, ei ole tullut missään eikä koskaan Eurooppaa ristiin rastiin reissatessani puheeksi paikallispoliisin kanssa, vaikka joskus olisi voinut olla ehkä aihettakin, kuluneisuuden suhteen. Se kun on niin, että Itämeren eteläpuolella liikkuu niin valtavan paljon erilaisia ajoneuvoja verrattuna Suomeen, että siellä poliisia ei todellakaan kiinnosta jonkun moottoripyörän renkaat, vaan ehkä se helpoimmin havaittava asia, äänet.
Saksassa poliisi voi puuttua liian koviin ääniin kovallakin kädellä ja siitä olen ihan nokatustenkin jutellut kerran suomalaisten aloittelevien bomber-nuorten kokemuksia kuunnellen Travemunden satamassa. Rengasratsioita en ole siellä koskaan kuullut tehtävän, moottoripyörille.
Jouko
Ymmärrän kyläläisten harmistuksen. Saa puuttua. Mutta kuten kesällä 2015 kävi omalla kohdalla, puuttuminen oli täysin järjenvastaista. Saimme kaverin kanssa 600e sakot koska äänenvaimentimen päästä puuttui ns. db-killer. Ratsiapaikalla meidät ohitti useampikin pyörä, joista lähti huomattavasti kovempi möykkä, mutta ei. Äänen voimakkuudella ei ollut mitään merkitystä. Poliisi vain otti kansion eteen ja näytti sieltä kuvaa db-killeristä, tuosta pienestä ja väitän, usein aika kosmeettisesta putkenpätkästä) joka piti olla. Vaikka miten selitimme, että eihän näistä lähde kummoistakaan mökää ja pyysimme desibelimittausta, kys. virkavalta ei edes ymmärtänyt mistä puhuimme. Kauniit maisemat Sveitsissä, mutta kierrän maan jatkossa kaukaa, kaikilla menopeleillä.
Milloinkohan poliisi ja kärttyinen "kansa" ottaisi kotimaassamme asiakseen puuttua nuorisolaisten autoilijoiden pakoputkien avartamiseen? Onko niin, että kun enemmistö autoilee, ei asia ole agendalla samalla tavalla kuin jos kyseessä oli kaksipyöräinen kateuden kohde, moottoripyörä? T. Keskustassa asuva pil*urallin vastentahtoinen sivustaseuraaja.
Itselläni oli alla toisen merkkinen italialainen, jonka ääni ilman db-killereitäkin muistutti enemmän pappamopoa.
Poliisi oikeassa ja ihminen väärässä.
-
Milloinkohan poliisi ja kärttyinen "kansa" ottaisi kotimaassamme asiakseen puuttua nuorisolaisten autoilijoiden pakoputkien avartamiseen? Onko niin, että kun enemmistö autoilee, ei asia ole agendalla samalla tavalla kuin jos kyseessä oli kaksipyöräinen kateuden kohde, moottoripyörä? T. Keskustassa asuva pil*urallin vastentahtoinen sivustaseuraaja.
Eikä pelkästään pakoputkien: Viime yönä heräsin kun joku ajoi ohi ns. yliääniautolla. Ei siis yli äänen nopeuden, vaan autosta lähti niin kovat bassonmytkeet että valehtelematta sänky tärisi.
-
Milloinkohan poliisi ja kärttyinen "kansa" ottaisi kotimaassamme asiakseen puuttua nuorisolaisten autoilijoiden pakoputkien avartamiseen? Onko niin, että kun enemmistö autoilee, ei asia ole agendalla samalla tavalla kuin jos kyseessä oli kaksipyöräinen kateuden kohde, moottoripyörä? T. Keskustassa asuva pil*urallin vastentahtoinen sivustaseuraaja.
Eikä pelkästään pakoputkien: Viime yönä heräsin kun joku ajoi ohi ns. yliääniautolla. Ei siis yli äänen nopeuden, vaan autosta lähti niin kovat bassonmytkeet että valehtelematta sänky tärisi.
Jep. Samaa porukkaa. Aika kypsä näitä isänmaantoivoja, kaikella kunnioituksella. Mutta kai se huomio pitää jostain saada jos sitä ei kotona. Mutta saa syyttää vanhaksi, en pahastu. Siitäkin huolimatta, että juuri kuuntelin räkäistä kitaraa ja räävitöntä laulua autossani moottoritiellä sen mitä ämyreistä irtosi. Epäilen kuitenkin, että se ei haitannut kanssaihmisiä.
-
Saksassa poliisi voi puuttua liian koviin ääniin kovallakin kädellä ...
Pari vuotta sitten etsimme Turpon pyörään E -hyväksyttyjä äänenvaimentimia. Meille tarjottiin
mm. hyväksymisnauhoja, jotka voi itse kiinnittää popniiteillä vanhoihin änkkäreihin.
Kuulimme sitten toisaalta, että esimerkiksi Saksassa hyväksymättömillä äänenvaimentimilla
ajaminen ei ole kovin paha juttu, mutta feikkihyväksytyillä ajaminen on petos ja silloin on
ratsiassa todella vaikeuksissa.
-
>> Poliisi oikeassa ja ihminen väärässä. <<
Niin. Takavuosina poliisimp teki kunnon lipat H:gissä kadulla. Syynä oli jokin liukkaudenestoliuos, jossa oli mennyt sekoitussuhteet väärin. Pyörästä tuli mm. öljyt ulos yms. Poliisin kommentti oli luokkaa: OHO! Jopas sattui!
Eikä siitä sen enempää.
Minä ajoin H:gin kadulla öljyyn ja tein komeat lipat.
Poliisi ei edes viitsinyt - pyynnöstäni huolimatta - tilata Falckin hinuria. Konstaapeli sanoi puhelimessa - ehdotettuaan minulle sakkoja: Ei meidän tehtävä ole semmosesta huolehtia. Meidän tehtävä on sakottaa.
Kerroin öljystä, mutta "...ei meidän papereissa ole semmosta". Vaan minun ambulassipaperissapas olikin.
Oli ihan siinä ja siinä, etten vienyt asiaa käräjille. Asiassa oli apuna Iltalehden toimittaja, joka soitti ko. konstulle ja esitti vaikeita kysymyksiä...
Ei asiasta trumoja jäänyt, mutta usko suomalaiseen poliisiin meni.
Ja kerrasta.
Eikä ole vielä palautunut.
-
Ei asiasta trumoja jäänyt, mutta usko suomalaiseen poliisiin meni.
Ja kerrasta.
Eikä ole vielä palautunut.
Ei kai ne kaikki voi kusipäitä olla, mutta omalla kohdalla usko meni jo mopoiässä kun poliisisetä pysäytti ja heti ensimmäisenä yritti repiä kypärääni päästä, täysin tarpeettomasti. Eihän se lähde ennen kuin hihnan avaa. Seuraava esimerkki taisi olla kun jostain syystä etsivät jotain autoni peräkontista, ja kun mitään ei löytynyt ja tarkistivat ajokorttini, koki iso paha poliisi tarpeekseen arvostella ajokorttikuvani hiustyyliä. Nämä siis nuorella iällä, esimerkkejä löytyy myöhemminkin, ja perusteita moiselle en tiedä. Että kyllä siinä jotain perää on on että tietyntyyppisiä ihmisiä siihen ammattiin hakeutuu.
-
Olen tainnut tämän kertoakin aiemmin.
Olin joskus keskustelemassa tienhoitovirkamiesten kanssa teiden kunnossapidosta ja rakentamisesta.
Yksi käsittelyssä oleva asia oli hiekka asfaltilla. Varsinkin kaarteissa ja risteysalueilla.
Erän virkamiehistä nosteli kulmakarvojaan ja kun aioin aiheesta jatkaa hän käski odottaa hetken. Kävi jostain hakemassa kirjan jossa käsiteltiin maanteiden pinnoitteita. Luki sieltä kohdan että sora, hiekka ja sepeli, joista juuri oli puhe, ovat kitkamateriaaleja. He noudattavat näitä määräyksiä. Lisäsi että teidän pitää hakea muutosta asiaan ja sitä kautta pyrkiä poistamaan nämä materiaalit käytöstä ja esittämään korvaavaa materiaalia. Näin siis toimii byrokraatti. Varmaan naureskelivat ilmeelleni perästäpäin. Toinen asia oli vaijerikaiteet. Virkamiehet kohauttelivat harteitaan ja kertoivat että asia on hyväksytty EU-tasolla eikä heillä ole siihen sanansijaa. Kuitenkin niiden rakentaminen lopetettiin heti Länsi-Pohjan aluetta lukuun ottamatta. Joku ehkä muistaa että asiaa käsiteltiin julkisuudessakin.
Kitkamateriaaliasia, muistaakseni, jäi silleen. Toisaalta, olen soitellut tienkäyttäjän linjaan aika-ajoin kun esimerkiksi risteyksessä on liikaa kitkamateriaalia ja pyytänyt sen poistamista. Näin onkin toisinaan tapahtunut. Mutta useammin asia vain kirjataan mutta mitään ei tapahdu.
Tienkäyttäjän linja: 0200 2100 (24/7)
Jokainen voi kotikylillään ja muuallakin toimia näin jos on pahoja uria, reikiä, vierasta materiaalia tai tielaitteissa on vikaa. Parhaiten auttaa itseään kun pitää mielessä että seuraavan nyppylän tai mutkan takana voi olla yllätys.
Kun ilmoituspaikka on lähellä voi selvittää helposti onko soittamisella vaikutusta ja missä ajassa.
-
Kiinnostaisi Motomatilta tietää, mitä muuta muutoskatsastuksessa syynätään kuin esimerkiksi muuttunut pyöräkoko? Eli jos menee muutoskatsastamaan pelkän Calin 15" vanteen ja sille asennetun 150/90 tai 160/80 renkaan? Orgishan on 140/80-17" Omassa pyörässänihän muutettuja kohteita on vaikka kuinka. Tiedän, että prosentit on tarkkaan määritelty yms. mutta tuollainen pilkunviilaaminen vituttaa siinä määrin etten vie pyörää välttämättä edes muutoskatsastukseen jos vaarana on että pyöräkoon muutoskatsastus tökkii johonkin muuhun pikkuseikkaan.
-
Toki haluan lieventää taakkaasi. Kysymyksesi käsittelee isoa määrää lakipykäliä ja asetuksia.
Periaatteessa, katsastaja tekee sen mitä pyydetään jos on asiallinen tapaus.
Toiminnon nimi on Pieni Muutoskatsastus. Sitä pitää pyytää muutoin voi tulla Muutoskatsastus jossa saatetaan katsoa melut, valot, jarrut, ym. ja vaaditaan vielä toisten viranomaisten todistuksiakin. Toki sellaisestakin pääsee läpi sillä olen kaksi sellaista katsastusta teettänyt tietoisesti. Viranomaistodistukset ja muutoskatsastus tuli maksamaan noin puolitoistatuhatta euroa per pyörä sivukuluineen. Vaan eipä kukaan "kävele yli" sen jälkeen.
Pienessä Muutoskatsastuksessa katsotaan vain se kohta jota pyydetään toteamaan. Riippuu kovasti katsastajasta miten hän asiaan suhtautuu. Itselläkin se yllättäin laajeni koskemaan myös eturengasta vaikka en siihen edes vihjannut. Kontekstin suhteen ymmärrän kyllä. Ehkä "virkavastuulla" sekin katsottiin ja hyväksyttiin samaan rahaan.
En toki mainninnut mitään siitä mitä muita muutoksia pyöräni on kokenut. Toki osavaihtoja saa tehdä katsastamattakin tietyissä rajoissa mutta, esimerkiksi, nykypyörän moottorinohjaukseen puuttuminen, jos näin on tehty ja siitä kärähtää merkitsee kallista päästömittausta ja todennäköistä uudelleen säätöä luotetussa kohteessa kuten maahantuojan huolto. Säätö siis pitää tehdä niin että siitä ei jää jälkiä ajoneuvon tiedostoihin.
Muuttamisesta yleensä: On olemassa ikäkausirajoja mitä milloinkin saa tehdä ja mitä ei. Liittyminen EU:n jäseneksi vapautti mp-rakentelua runsaasti.
Jos ajelee vain kotimaassa ja muutoin pyörä on riittävän asianmukainen ulkonäöltään ja melultaan poliisin mielestä ei kovinkaan helposti tule katsastukseen komentoa. Jos rekisterikilpi jää poliisin haltuun niin silloin katsastetaan koko pyörä varusteineen asiakkaan laskuun. Tuli hyväksyntää tai ei. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus keskeyttää katsastus. Se ei poista siitä perittävää maksua mutta antaa aikaa korjata tilanne seuraavaan katsastukseen mennessä. Hyvällä säkää käy niin että edellistä, keskeytettyä katsastusta, vain jatketaan. Nykyään ei saa vaihtaa konttoria.
Kuten moottoripyörien verotuskin niin katsastuskin on hieman satunnaisista seikoista ja ns. "harkinnasta" kiinni.
Näissä asioissa kannattaa tukeutua sitä varten perustettuun organisaatioon nimeltä MMAF. Modified Motorcycles Association Finland. Sieltä löytyy sekä sanavaltaa katsastuksen suuntaan että se tietotaito jota moottoripyörien rakentamisessa tarvitaan. Sieltä annetaan ohjeistusta ja hatätapauksissa, erityisesti ennakkoratkaisuluonteisesti, oikeusapua jos asia menee vaikeaksi. MMAF tekee myös moottoripyörien testausta lisenssisopimuksella. Mutta ei katsastusta.
Eli jos menee muutoskatsastamaan pelkän Calin 15" vanteen ja sille asennetun 150/90 tai 160/80 renkaan? Orgishan on 140/80-17"
Pykälissä lukee että rengaskokoa voi muuttaa "vähäisessä määrin". Tulkinta on ollut toistaiseksi että seuraavaan kokoon ylös tai alaspäin. Jos alkuperäinen on 140 niin 150 on ookoo jos mahtuu pyörimään. Myös tuumakokoa voi suurentaa tai pienentää yhdellä tuumalla ottaen huomioon ajankohdan lakipykälät. Tuossa tuumakoossa 17 - 15 on liian iso hyppäys. Myös profiilisuhdetta saa muuttaa sen yhden kokovälin verran. Mutta riippuen pyörän alkuperäisestä hyväksymisajankohdasta voi joutua hankkimaan todistuksen nopeusmittarin näytön poikkeamasta ja sellaisen mittarin joka näyttää muutoksen jälkee oikein. Oikeinnäyttämä määritellään erikseen.
Itse olen laittanut näissä tapauksissa vanhemmissa pyörissä nopeusmittarin vaijerinpyörittimen etupyörän napaan ja renkaaksi alkuperäiskoon katsastukseen mennessä. Antaa vaikutelman että nopeusmittaus on ookoo.
Ennen kaikkea: pitää noudattaa pyörän ensirekisteröinnin aikaista lakia. Ei varhaisempaa eikä myöhempää vaikka lait ovatkin myöhemmin saattaneet löystyä.
Mutta eivät katsastajatkaan kaikki ole kitsaita. Kohdalle on sattunut sellainenkin joka sanoi että pyörän ensirekisteröinnin aikana voimassa olleen lain mukaan pitäisi olla sitä ja tätä kuten esim. lokasuojat mutta nykyään niitä ei enää vaadita...
Tuossa omassa jutussa koko vaihtui 200/60-16 koosta kokoon 205/55-16 eli sallituissa rajoissa. Jos ei olisi nykyteknistä nopeusmittausta, kuten tässä pyörässä, olisin, ehkä, joutunut hankkimaan nopeusmittarin testaustodistuksen. (Hinta viimeksi noin 1000€ + Alv. Pohjanmaalla Testmill Pentanova) Varsinkin siinä tapauksessa jos olisin vaihtanut eturenkaan kokoa samalla kertaa. Se sekoittaisi nopeusmittauksen.
Suomessa tuohon kokoeroon eivät olisi poliisit puuttuneet koska auton renkaan laitto moottoripyörään ei ole maassamme kiellettyä. Ulkomailla sen sijaan voi olla tai asiaan puututaan, ehkä, muista syistä. Pitää siis olla EU-alueella tehty kansallinen hyväksyntä. Silti voi jäädä epäselvyyksiä. Pitäisi tuntea kyseisen maankin lainsäädäntö. Se lienee vaikeaa kun EU-alueella on monta kansallista lainsäädäntöä. Siis, osin tuurilla, menen kun ulkomaille menen mutta Suomessa ei hankaluutta tule eikä tuskin Pohjoismaissakaan.
-
Eli jos menee muutoskatsastamaan pelkän Calin 15" vanteen ja sille asennetun 150/90 tai 160/80 renkaan? Orgishan on 140/80-17"
Pykälissä lukee että rengaskokoa voi muuttaa "vähäisessä määrin". Tulkinta on ollut toistaiseksi että seuraavaan kokoon ylös tai alaspäin. Jos alkuperäinen on 140 niin 150 on ookoo jos mahtuu pyörimään. Myös tuumakokoa voi suurentaa tai pienentää yhdellä tuumalla ottaen huomioon ajankohdan lakipykälät. T
Onko tämä ihan trafilta tullut tulkinta? Moottoripyörien muutoksissahan ei taideta enää puhua tarkoista mitoista. Esim. kuorma-autoilla vastaavassa tilanteessa tulkinta on ollut että ainakin kevyemmissä N2/N2G luokissa käytetään M1/N1 puolen sääntöjä "soveltuvin osin"
-
Johtuuko tämä "ei voi vaihtaa konttoria" siitä, että järjestelmä on kaikkien konttoreiden yhteinen? Siis keskytystapauksessa. Mikään laki tai pykälä tätä ei taida estää.
-
Tulkinta on ollut toistaiseksi että seuraavaan kokoon ylös tai alaspäin. Jos alkuperäinen on 140 niin 150 on ookoo jos mahtuu pyörimään. Myös tuumakokoa voi suurentaa tai pienentää yhdellä tuumalla ottaen huomioon ajankohdan lakipykälät. Tuossa tuumakoossa 17 - 15 on liian iso hyppäys. Myös profiilisuhdetta saa muuttaa sen yhden kokovälin verran. Mutta riippuen pyörän alkuperäisestä hyväksymisajankohdasta voi joutua hankkimaan todistuksen nopeusmittarin näytön poikkeamasta ja sellaisen mittarin joka näyttää muutoksen jälkee oikein. Oikeinnäyttämä määritellään erikseen.
Itse olen laittanut näissä tapauksissa vanhemmissa pyörissä nopeusmittarin vaijerinpyörittimen etupyörän napaan ja renkaaksi alkuperäiskoon katsastukseen mennessä. Antaa vaikutelman että nopeusmittaus on ookoo.
Eihän 150 tai 160 leveä rengas sovi tietenkään vuoden 1996 vakio Calissa pyörimään mutta tätä katsastaja tuskin tietää.
Jos puhutaan vähäisestä muutoksesta, niin 140/80-17 renkaan laskennallinen ulkohalkaisija on 655,8 mm ja 150/90-15 renkaan 651 mm eli eroa on vaivaiset 4,8 mm. Lisäksi 150/90-15 renkaita asennellaan pääsääntöisesti painavampiin pyöriin kuin Guzzi.
Vaijerivälitteiseen nopeusmittariin rengaskoon kehän muutos 2059 mm -> 2044 mm toki vaikuttaa siten että mittari näyttää liikaa. Digimittarissa tuota ongelmaa ei ole, koska kehän pituus syötetään sille parametrina ja mittari näyttää aina saman nopeuden rengaskoon muutoksista huolimatta. Digimittari on myös E-hyväksytty ja ottaa impulssinsa samasta vaijerinpyörittimestä kuin analoginen orgismittarikin, joten missä ongelma? Eihän katsastusmies voi vaatia lailliselta digimittarilta mitään testaustodistuksia. E-hyväksynnän pitää riittää.
Mitä tarkoittaa "liian iso hyppäys" takavanteen tuumakoossa? Tarkoitatko että kyseessä on automaattisesti muutoskatsastus pienen muutoskatsastuksen sijaan jos pyörän vie konttorille? Ainakin 690-kotareissa monilla on supermoto renkaat alle vaihdettuna eli 17 tuuman etuvanne 21 tuuman etuvanteen sijaan. En usko että kukaan vaatii niiltä muutoskatsastusta.
Jos siis katsastusmies kuitenkin vaatii muutoskatsastusta, niin valot ja vilkut ovat ainakin asianmukaisesti E-hyväksyttyjä. Myös Mistralin custom-vaimentiimet on hyväksytty Cali 1100:een, tiedustelin tätä kun suunnittelimme vaimentimien kiinnitystä. Ilmeisesti tehdään silti äänimittaus vaikka ne on jo kertaalleen todettu pyörään hyväksytyiksi?
Miten katsastusmies suhtautuu jarruihin jos huomaa muutokset? Integraalijarrut on purettu ja takajarrulevyä on pienennetty 240 mm:iin. Takajarrupuristin on vaihdettu. Etujarrupuristimet ovat orgikset mutta levyt vaihdettu samankokoisiin rosterisiin. Etujarrusylinteri on muutettu tuplalevyille sopivaksi.
Tämän lisäksi näkyviä muutoksia ovat ainakin jalkakontrollit, etupään alaputket, takaiskarit, lokarit, satula sekä pientä tilpehööriä. Niitähän ei tarvitse hyväksyttää mutta saattavat vaikuttaa muutosprosentteihin. Kuten myös esim. swingin modifiointi. Runkoputket on katkaistu takaiskareiden takaa ja korvattu omavalmisteisilla strutseilla.
Tokihan MMAF:n sivut on tuttuja mutta ne on enemmän suunnattu rakentajille, jotka ovat huolissaan muutosprosenteista, joten en ole jaksanut perehtyä niihin. Tässähän on kysymys vain ajoasennon kohentamisesta ja Calin ulkonäön parantamisesta :).
EDIT: Ykköstavoitteeni on siis hyväksyttää pyörä pienessä muutoskatsastuksessa vaihtoehtoisella takavanteella/renkaalla (150/90-15) samaan tapaan kuin vaikkapa nuo em. kotarin supermoto vanteet.
-
Olemme samoilla linjoilla. Katsastusta ei siis lainkaan tarvita pienien muutosten suhteen jos pysytään kotimaassa.
Tarkoituksesi on käyttää kaksi tuumakokoa erovaa vannetta niin se pitäisi, periaatteessa, katsastaa vaikka renkaan kehämuutosta ei juuri olekaan.
Niin kutsuttuja "rottapyöriä" katsastusasemilla vihataan, samoin poliisikin. Ovat siis aina epäilyttäviä vaikka kaikki rakenteet ja toiminnot olisivat kunnossa.
Kun pyörä, isojenkin muutosten jälkeen, näyttää siistiltä ja asialliselta on suuret mahdollisuudet että muutoskatsastus onnistuu. Epäkonventionaaliset ratkaisut eivät ole toivottavia vaikka olisivatkin laillisia.
Jos siis katsastusmies kuitenkin vaatii muutoskatsastusta, niin valot ja vilkut ovat ainakin asianmukaisesti E-hyväksyttyjä. Myös Mistralin custom-vaimentiimet on hyväksytty Cali 1100:een, tiedustelin tätä kun suunnittelimme vaimentimien kiinnitystä. Ilmeisesti tehdään silti äänimittaus vaikka ne on jo kertaalleen todettu pyörään hyväksytyiksi?
Katsastushenkilö ei vaadi yhtään mitään. Ajoneuvon omistaja/haltija vaatii katsastusta siitä muutoksesta jonka katsastushenkilö tutkii. Ostat "tuotteen" ja maksat siitä onnistui tai ei. Miksi katsastushenkilö tekisi työtä jota ei ole pyydetty. Poliisi on asia erikseen. Se voi intoutua äänenvaimentimistasi ja määrätä niille katsastuksen tai melumittauksen.
Kuten omallakin kohdalla kävi ei pyörä ollut kertaakaan käynnissä Pienen Muutoskatsastuksen aikana eikä liikkunut milliäkään kun asiaa tutkittiin ja ajoneuvo todettiin turvalliseksi. Keskustelua asiapohjalla käytiin. Ymmärsin että ratkaisu perustui, ainakin osittain, keskusteluun ja siinä esiin tuleviin seikkoihin. Pitää osata puhua samaa jargonia kuin katsastusaseman henkilökuntakin niin yhteistyö sujuu.
Motivaatio päätökselle tulee siitä että onko muutoksen jälkeen ajoneuvo liikenneturvallinen. Tuskin katsastusviranomaista kiinnostaa muu kuin se että hänen päätöksensä kestää lain kirjaimen edessä. Tosin joillakin olen tavannut henkilökohtaisia viehtymyksia "päteä" ja puuttua asioihin joita ei ole pyydetty tutkimaan.
Käytännössä katsastus tehdään merkittävän muutoksen suhteen ensin siitä eniten merkitsevästä asiasta ja sen jälkeen tehdään ne muut pikku muutokset. Muutoksiin on tilaa katsastuksen jälkeen runsaasti ja aina voi mainita että muutoskatsastus on tehty. Mutta esimerkiksi rungon hitsaus tai sen rakennemuutos kannattaa hyväksyttää etukäteen ennen sen tekemistä. Asia voi tulla esiin jos tapahtuu onnettomuus ja vakuutusyhtiö voi vedota katsastamattomaan muutokseen.
Omalta kohdalta kävi erään pyörän suhteen siten että katsastushenkilö ei suvainnut lainkaan keulakulman muutosta. Katsastutin siis alkuperäisellä keulakulmalla jolla ajo-ominaisuudet olivat vain välttävät ja varsin vaaralliset (Katsastaja ei suorittanut koeajoa vaikka ehdotin.) Hyväksytyn katsastuksen jälkeen saatoin hyvillä mielin tehdä kaikki tarpeelliset nuut muutokset.
Tämänkaltainen toiminta vaikuttaa olevan varsin yleistä rakentelupiireissä. Johtuu siitä että katsastusalalla on asenteita ja puutteellista koulutusta ja ennen kaikkea kokemuksen puutetta.
Rakentelijoita on moneen lähtöön. Kyllä sinutkin voi, kertomasi perusteella, laskea rakentelijaksi. Joku haluaa vaihtaa komponentteja ja siihen on laissa rajat. Toinen haluaa tehdä muutoksia ajoneuvon rakenteeseen jonka suhteen laki ei oikein ota siihen yksityiskohtaisesti osaa vaan se jää katsastastuksen arvioitavaksi. Molemmissa tapauksissa mietitään paljonko muutos on prosenteissa. (Suomalainen verotukseen perustuva toimenpide. Prosentteja verotetaan tietyn rajan ylityksen jälkeen melko raskaasti.)
Normirakentelijalla ei rajat yleensä tule vastaan varsinkin jos runko ja moottori ovat alkuperäiset. Tosin vain H-D:n tapauksessa tuota moottorin vaihtoa kyylätään. Silloinkin riittää lohkon vasen puolikas säilyttämään alkuperäisyyden. Tämä asia on minua suuresti huvittanut. Muilta voi kysyä vanhan kysymyksen: Moi moi, monesko moottori?
Siitä päästäänkin siihen että muunmerkkisten pyörien rakenteluun ei juuri puututa poliisin ja katsastuksen puitteissa. Monikaan ei sinällään viitsi katsastuttaa pyöränsä muutoksia. Varsinkin jos ajaminen tapahtuu kotimaassa. Myös valvovalla poliisilla on aukkoja sivistyksessä.
Se mikä on pyörän rakentajan mielipide ei katsastushenkilöä kiinnosta vaan hänen pitää toimia ymmärtämiensä ohjeiden mukaan. Asian kärjistäminen asiakkaan toimesta ei suuntaa onnellisen päätöksen syntymistä.
Jos puhutaan vähäisestä muutoksesta, niin 140/80-17 renkaan laskennallinen ulkohalkaisija on 655,8 mm ja 150/90-15 renkaan 651 mm eli eroa on vaivaiset 4,8 mm. Lisäksi 150/90-15 renkaita asennellaan pääsääntöisesti painavampiin pyöriin kuin Guzzi.
Tuossa on jo pätevää perustelua jopa siihen että alkuperäisen nopeusmittarin näyttämään voi uskoa. Asia pitää vain "myydä" katsastushenkilölle. Todennäköisesti ulkonäöllisesti niin siisti tapaus että sitä ei asiaa tuntematon edes huomaisi. Voit jatkaa perustelua "touringkäytöllä" renkaan mahdollisia ominaisuuksia korostamalla.
Kotimaassa tuskin tulee ihmeempiä ongelmia ilman leimaa jos et sitten joudu järjestelmällisempään rengassyyniin poliisin toimesta. He ruuvaavat kilven irti eivätkä kuntele vastalauseita. Tulee katsastusmääräys. Siinä katsastuksessa ei katsasteta pelkkää rengaskokoa vaan katsastukseen pitää laittaa alkuperäiskokoinen rengas ja muutkin mahdolliset kohteet syynätään omistajan laskuun. Mutta pidän tätä mahdollisuutta todennäköisyydeltään hyvin pienenä.
Aiemmin kerroin katsastuksen keskeyttämisestä. Sen voi tehdä kumpikin osapuoli esimerkiksi lisäaineiston hankkimista varten. Jos huomaa ajoissa että metsään menee niin hihkaisee pelin poikki eikä Tarkastuskorttiin tule sanaa Hylätty. Toki jatko tulee tehdä samassa paikassa. Sitä en sitten tiedä jos ei jatka katsastusta eli onko ajoneuvo keskeytyksen jälkeen ajokiellossa? Pitäneekin kysyä.
Ainakin 690-kotareissa monilla on supermoto renkaat alle vaihdettuna eli 17 tuuman etuvanne 21 tuuman etuvanteen sijaan. En usko että kukaan vaatii niiltä muutoskatsastusta.
Harmaalla alueella tässäkin mennään. Viisikymppiä tuo maksaisi jos sen merkkauttaisi...
Ulkomaille meno on sitten ihan eri asia.
-
Kotarin tapauksessa varmaan auttaa, kun pyörä on tyyppihyväksytty molemmalle pyöräkoolle.
-
Noita Kotariasioita niin tiedä mutta jos valmistaja tai maahantuoja on teettänyt tyyppihyväksynnän vaihtoehtoiselle rengaskoolle näkyy se myös Rekisteröintitodistuksessa samalla tavalla mutta eri viraomaistyönä kuin omistajan tai haltijan teettämä yksittäinen muutoskatsastushyväksyntä. Niitä on paha muiden kiistää. On ikään kuin turvaa viranomaisten suhteen.
Todennäköisesti tyyppihyväksynnässä hyväksytyt rengaskoot ovat Rekisteröintitodistuksen vasemmassa ruudussa lueteltu eli Tyyppihyväksynnän kohdalla. Katsastuksessa hyväksytyt ovat oikeanpuoleisessa ruudussa. Voihan siinä olla jonkinnäköinen aste-ero "hyväksynnän tasossa" mutta en olisi siitä kovin huolissani. Pidän kuitenkin paperit pyörän mukana vaikka poliisilla ja katsastusasemilla onkin suora pääsy Traficomin tiedostoihin. Vaan voi ne "yhteydet" pettää. Kuulemani mukaan näinkin voi käydä...
Se on ollut yllätys itselle kun olen esitellyt Rekisteröintitodistusta jossa vaihtoehtoiset rengaskoot ovat mainitut on asialle vain kohauteltu motoristipiireissä olkia. Mistäpä se kertoo. Monen mielipide oli että sillä rahalla olisi saanut pari tankillista bensaa tai pari koppaa olutta. Siitä puheen ollen...
-
Miten tuon diginopeusmittarin kanssa tulee menetellä? Rengaskoon muutoshan ei vaikuta sen näyttämään mitenkään.
-
Kotarin tapauksessa varmaan auttaa, kun pyörä on tyyppihyväksytty molemmalle pyöräkoolle.
Onko näin? 690-enduro on eri malli kuin 690-SMC. Edellisessä 21/18 vanteet ja jälkimmäisessä 17/17. Mulla oli tuo jälkimmäinen.
-
Kotarin tapauksessa varmaan auttaa, kun pyörä on tyyppihyväksytty molemmalle pyöräkoolle.
Onko näin? 690-enduro on eri malli kuin 690-SMC. Edellisessä 21/18 vanteet ja jälkimmäisessä 17/17. Mulla oli tuo jälkimmäinen.
Asiasta, toistaiseksi, ei kannata minulta kysyä. Kysy niiltä joilla ko. pyörä on. Kerhokaverilla, Henkolla, joka täälläkin ajoittain kirjailee, on jokin KTM:n rypöpyörä Jackalin ohella. Löytyisikö häneltä tietoa?
Ihmettelisin kyllä jos supermotoon laitettaisiin rupulikumit. Olisiko ihan kiva enduropolulla? Epäilen. Ajatus noin niinkuin käytännön ajattelun kautta.
-
Ihmettelisin kyllä jos supermotoon laitettaisiin rupulikumit. Olisiko ihan kiva enduropolulla? Epäilen. Ajatus noin niinkuin käytännön ajattelun kautta.
Itse asiassa tilanne on toisin päin. Supermotoon (SMC) laittavat 21/18 vanteet. Itsekin harkitsin asiaa mutta päädyin pyörän vaihtoon, koska 690 on lähinnä nurkkapyörä. Pari kerta ajoin reilut 400km mennen tullen ja se riitti.
-
Nii, ahteri siinä on kovilla kovilla jo vähän ennen Napapiiriä.
Kauan kesti, tavallaan onneksi, käsittää että kaikki pyörät eivät ole parhaita matkailuun. Suunnittelin jo Wingin ostoa mutta päädyinkin omatoimisesti customoimaan 1400 Californian matkapyöräksi. Säästyi rahaa iso tukku. Päivämatka voi olla tuhat kilometriä eikä paljon pakota. Matkustajakaan ei valittanut. Vastaavia reissuja olen ajanut vain 850 GT:llä ja 1100 Brevalla. Jälkimmäisellä oli loppumatkasta jo pientä tuskaa...
-
Miten tuon diginopeusmittarin kanssa tulee menetellä? Rengaskoon muutoshan ei vaikuta sen näyttämään mitenkään.
Em. uskomus on virheelinen. Poikkeus: Jos käyttää ympäristön tutkamittausta, kuten monissa maatalouskoneissa, ei ole vaikutusta vaikka leijuttaisiin ilmassa.
Useimmissa tämän päivän pyörissä on digitaalinen mittari. Rengaskoko ei todellakaan vaikuta nopeuteen kuin välillisesti. Eturenkaan osalta ei lainkaan. Se kun on moottorin kierrosluvun ja kulloisenkin välityssuhteen suhde.
Se vaikuttaa mittaustulokseen merkittävästi mikä on mittauskohteen rengaskoko mikäli mittaus tapahtuu pyörän, useimmiten etupyörän, kehän pituudesta. (Nykyään järjestelmät mittaavat molempien renkaiden kehämittaa aktiivisesti eli kykenevät ilmoittamaan esim. renkaan tyhjentymisestä.)
Pienempikehäinen pyörii rivakammin ja jos siitä mitataan nopeus niin se on juuri se kuin sillä rengaskoolla on mahdollista. Se ei kerro todellisesta nopeudesta. Useissa, jo ikääntyneissä, Guzzimalleissa, ns. isolohkoisissa, on mittaus vaihdelaatikosta eli mittaus tapahtuu takapyörän läpimitan mukaan.
Nykypyörissä asia on eri. Rengaskoon vaihto ei muuta nopeuslukemaa. Mutta, varoituksen sana, ei kerralla kannata vaihtaa etu- että takarengasta. Digitaalitekniikka vaatii aina vertailutiedon.
Sama järjestelmä kertoo myös jos rengas tyhjenee. Se ei tiedä kuitenkaan kumpi rengas...
Jos laitetaan digitaalinen tarvikemittari jälkiasennuksena sen tulee tietää mittauskohteen renkaan kehän mitta. Muutoin tulee lukemaksi "jotain".
-
Em. uskomus on virheelinen.
Nyt olet Matti väärässä. Guzzissahan mittaus ei tapahdu takapyörän kehän pituuden/läpimitan mukaan suoraan, vaan välillisesti vaihdelaatikon kautta. Tästä sitten saadaan nopeus. Kun takapyörässä ei ole minkäänlaista anturia, se voi pyöriä kuinka nopeasti tahansa eikä sitä digimittari huomaa. Digimittari reagoi ainoastaan mittarin pyörittimeen, jonka sen anturi muuntaa digitaaliseksi pulssiksi. Kun digimittariin syöttää orgisrenkaan kehän pituuden eli tässä tapauksessa 2059 mm, niin 150/90-15 rengas jonka kehä on 2044 mm, joutuu pyörimään karvan verran yli täyden kierroksen jotta mittari näyttää oikein. Jos mittarille syöttää 150/90-15 renkaan oikean kehän, niin mittari näyttää liian paljon. Juuri tämän asian vuoksi en ymmärrä, miksi nopeusmittariasia pitäisi sekoittaa tuohon vaihtoehtoiseen pieneen muutoskatsastukseen. Nopeusmittarin muutos on mielestäni erillinen asia, joka taas on täysin laillinen toimenpide (E-hyväksyntä). Siinähän mikään ei muutu, ainoastaan mittarin pyörittimen pyörähdys muunnetaan digitaaliseksi signaaliksi.
-
Kotarin tapauksessa varmaan auttaa, kun pyörä on tyyppihyväksytty molemmalle pyöräkoolle.
Onko näin? 690-enduro on eri malli kuin 690-SMC. Edellisessä 21/18 vanteet ja jälkimmäisessä 17/17. Mulla oli tuo jälkimmäinen.
Asiasta, toistaiseksi, ei kannata minulta kysyä. Kysy niiltä joilla ko. pyörä on. Kerhokaverilla, Henkolla, joka täälläkin ajoittain kirjailee, on jokin KTM:n rypöpyörä Jackalin ohella. Löytyisikö häneltä tietoa?
Ihmettelisin kyllä jos supermotoon laitettaisiin rupulikumit. Olisiko ihan kiva enduropolulla? Epäilen. Ajatus noin niinkuin käytännön ajattelun kautta.
Mun Kotari on 950 Supermoto, en siihenkään ole renkaanvaihtoihin muuten perehtynyt, muuta kuin että nopeusmittarista voi valita 17", 19" ja 21" tuumakoon, mikä kai johtunee että vastaavankokoiset Adventure ja Super Enduro on samaan runkoon tehty. Muistelisin kuitenkin ettei niissä ihan samanlaiset mittaritkaan ole. Näyttää hyvinkin tarkkaan oikealla rengaskoolla. Omaa kokemusta ei ole mutta netissä porukka on kirjoitelleet että Supermoto on kuitenkin lähinnä katupyörä ja maasto-ominaisuudet loppuu kesken. Ainakin putket ottaa koneen alta maahan kiinni jos ei muuta ongelmaa. Hiekkateillä varmaan järkevillä renkailla ihan ok.
En oikein tiedä näistä nopeusmittariasioista varsinkaan katsastuksen (auton) suhteen muuta kuin että muistelisin että saa näyttää liikaa mutta ei liian vähän. En kuitenkaan koskaan ole kuullut että olisi keneltäkään tarkastettu. Ensimmäinen oma autonikin oli 79' Golf, mikä oli muutoskatsastettu 84' GTi:n tekniikalle. Hauska auto olikin ajella. Ilmeisesti uudenman mallin vaihdelaatikko oli joiltain osin eri, nopeusmittari näytti 30km/h liikaa. Ja sen kyllä huomaisi jo katsastuksen koeajossa, jos mittaria katsoisi. Ja tämä oli aasinsilta tuohon Guzzin takarenkaaseen, itsellä ainakin Jackalin mittari vakiorenkailla näyttää kaikkien nopeusnäyttöjen mukaan 10km/h liikaa. Siinä olisi teoriassa varaakin siis mittarin näyttää vähemmän.
Muutenkin muutoskatsastushommat tuntuu vähän kummallisilta, kun on niin katsastajasta kiinni. Yhden vanhan Volvon turbottamiskokemusten perusteella. Kysyin yhdeltä konttorilta etukäteen että kuinka tämä homma pitäisi hoitaa, niin insinööri sanoi että alustan osien pitää olla vastaavat kuin turbomallissa, tai jos käytetään tehokkaampaa muuta vertailumallia niin sen mukaiset. Kysyin sitten että kuinka tämä todistetaan, niin insinöörillä jäi levy päälle ja hän vain toisti että "se pitää vain todistaa". Selvä. Omassa tiedossa kyllä oli että voi käyttää vaikka varaosanumerovertailua, mutta asiaa ei kiinnostanut tuolla konttorilla viedä eteenpäin. Maahantuojalta sai aikoinaan myös lappuja missä oli tehorajoja vastaavia alustan osia, mutta ne eivät kuitenkaan olleet linjassa paikallisen tieliikennelain kanssa, mutta saatoi sitä ohjenuorana käyttää. Tehot olivat korkeampia kuin sallittu tehokkain malli +20%.
Seuraavalla konttorilla kuitenkin vähän nojattiin siihen lappuun ja tehoihin ja sanottiin että "kannattaisi hoitaa asia kerralla kunnolla ja hakea poikkeuslupaa". Tiedossa oli että tällainen hakemus kuitenkin maksaa, mitähän se nyt olikaan, ehkä 400€ riippumatta siitä meneekö läpi vai ei. Rahoja ei palauteta, joten ei kiinnostanut koska mikään laki ei tällaista vaadi. Asia ei siis jatkunut silläkään konttorilla. Seuraavaksi kysyin kaverilta että missä se on omat pirssinsä muuttanut ja menin samalle konttorille tehonmittaus, varaosanuero, maahantuojan todistus ym. lappujen ja auton kanssa. Kyseessä oli perus kaasariversion muuttaminen ruiskuturboksi. Katsuri tarkasti tuoreet iskarit, jouset ja kallistuksenvakaajat, että on kunnon kamaa. Muutosprosentti olikin vähän eri, nimittäin papereihin tuli 10% muutosta ruiskuista. Sanoin että hain purkamoilta osat muuttaakseni alkuperäisen moottorin. Koneenvaihdosta en viitsinyt mainita. Katsuri katsoi että kaasari vaihdettu ruiskuun, ja siitä muutokset. Turbosta ja välijäähdyttimestä esim. ei tullut prosentteja, koska "niitähän on ollut tehtaaltakin joissain malleissa". Ahtimen malli tuli papereihin, ja pyysin sinne myös välijäähdyttimen koon, koska olin kuullut että myöhemmissä katsastuksissa voi muuten tulla sanomista. Tässä vaiheessa katsastusmies alkoi etsiä välijäähdytintä auton puskurin alta, vaikka se oli koko ajan ollut nenän edessä konepellin aukiollessa. Jotenkin varsinkin tämä viimeinen kohta teki sai ajattelemaan että katsastusmiesten teknisissä tiedoissa taitaa olla vaihtelua. Henkilö halusi kuitenkin antaa hyvää palvelua, joten olin päätökseen tyytyväinen. Toivotti vielä lähtiessä hyviä kuminpoltteluita.
Ja kyllähän kaveri joskus kertoi vuosikatsastaneensa alkuperäisen 740 Turbonkin 14" tuumaisilla vanteilla huomautuksitta. Ei siinä muuta mutta rekisteriotteessa on 15", ja jos olisi ollut Turbon etutolpat, niin jarrut eivät olisi mahtuneet vanteiden sisään.
-
En sen enempää vänkää selvästä asiasta muuten kuin että jos tekee muutoksen rengastukseen, siis tarpeeksi ison muutoksen, on teetettävä myös mittarin testaus. Testauksen tekee Testmill Pentanova. Maksaa noin 500€ + alv. Eikä riitä että on tehty testi vaan sen tuloksen on oltava tietyn toleranssin sisällä eli käytännössä näytettävä todelliseen nopeuteen verrattuna hieman isompaa nopeutta. Mittari ei sii saa näyttää objektiivisesti oikein vaan tiettyjen rajojen sisällä aina liikaa. Esimerkiksi todellisessa 100 km/h vauhdissa mittarinäyttö näyttää jotain välille 103 - 110km/h nopeutta. Sama koskee myös autoja. Mittarivirhe on siis pakollinen ja aina ylöspäin.
Digimittarin saa toki näyttämään mitä haluaa siinä on sen "virhe". Siksi se ei kelpaakaan, pykälien mukaan, katsastuksessa.
Guzzin mittaus vaihdelaatikosta kardaanin kiinnityskohdan kupeesta on rengaskehän ja perävälityksen kautta tuleva "tieto" johon nopeusmittari on sovitettu. Jos rengaskoko muuttuu niin vastaavasti muuttuu nopeusmittarin lukema poiketen enemmän tai vähemmän alkuperäisestä. Myös perävälityksiä on useita erilaisia välityssuhteeltaan. Jos siis vaihtaa perävälityksen tai takapyörän kokoa ei nopeusnäyttämä enää ole oikea vaan sitä on korjattava.
Jos haluaa käyttää alkuperäisestä poikkeavaa nopeusmittaria on se myös testattava ja todettava näyttämän oikeellisuus.
Sittemmin asiassa on lipsuttu katsastuksen puitteissa ja toisinaan kelpuutettu digitaalinen mittari ilman sen testausta. Otettu ns. maalaisjärki apuun siellä konttorilla. Mutta se ei ole virallista eikä automaatio että omin päin asennettu mittari olisi hyväksyttävä. Alkuperäismittarin käyttö on usein se helpoin tie.
Mutta suotta näitä sen enempää pöyhii. Tekee varman päälle, laittaa sen rengaskoon alle kuten haluaa ja käy katsastuksessa. Jos kelpaa sellaisenaan niin asia on ok. Jos ei kelpaa niin on aina mahdollisuus testauttaa sekä pyörän ajettavuus että nopeusmittarin näyttö. Tässä tapauksessa ei tarvita jarrutehon mittausta.
Olen ymmärtänyt että esittämäsi vanteen ja renkaan vaihto ei muuttaisi renkaan käytönaikaista kehämittaa merkittävästi. Silloin ei tarvittaisi alkuperäisen mittarin kalibrointia tai edes sen testausta. Ainoaksi merkittäväksi ja asiaan vaikuttavaksi seikaksi jäisi vannekoon "vähäistä" isompi muutos joka merkitään joko muutetuksi tai vaihtoehtoiseksi. Itsellä ei tästä ole kokemusta muuta kuin ajoneuvoluokan vaihdon yhteydessä mutta tämä ei siihen liity.
Oman pyöräni rengasmuutoksesta on jo kysytty miksi siihen ei ole vaadittu ajettavuuden eli käsittelyn testausta sekä jarrutehon mittausta. Vain siksi että kokomuutos ei ole "merkittävä". Auton renkaan käyttö ei myöskään ole "merkittävä muutos" vaan aivan sallittua. Jos sen käyttö kiellettäisiin tulisi paljon rengasremonttia joukolle motoristeja.
Minäkin joutuisin trikeni rengastusta muuttamaan. Nopeusmittauksen muutin etupyörästä alkuperäismittariin triken katsastukseen juuri siksi että voin todistaa että takapyörien kokomuutos ei vaikuta nopeusnäyttöön eikä siten tarvita nopeusmittarin testausta. Spedeä mukaillen: "Onhan nopeusmittarin anturi etupyörässä, onhan?
Nykypyörissä, kuten autoissakin, on nopeusmittaus hieman erilaista kuin analogiaikoina.
Kun on jatkuva, monta kertaa per kierros, näytteenotto pyörän pyörintänopeudesta voi se myös verrata eri pyörien pyörimisnopeutta toisiinsa. Sitä kautta tulee tietoa kiihtymisestä, hidastumisesta, renkaiden pidosta ja ennenkaikkea renkaiden kehien pituudesta. Siksi ei saakaan vaihtaa molempia renkaita yhtäaikaa. Pitää jonnekin jäädä vertailuarvo. Tämä järjestelmä kertoo myös rengaspaineen laskusta. Tosin välillisesti eikä kuljettajalle tule tietoa kummassako renkaassa on vuoto. Sillä tiedonpuutteella ei kuitenkaan liene käytännössä merkitystä lainkaan. Yhden renkaan vaihto kerralla ei siis aiheuta muutosta nopeus- ja matkamittarin näyttöön. Sekin on vielä jännä juttu että, vaikka, nopeusmittarin pitää näyttää liikaa niin matkamittari voi silti näyttää todellisempaa lukemaa.
-
Mutta suotta näitä sen enempää pöyhii. Tekee varman päälle, laittaa sen rengaskoon alle kuten haluaa ja käy katsastuksessa. Jos kelpaa sellaisenaan niin asia on ok. Jos ei kelpaa niin on aina mahdollisuus testauttaa sekä pyörän ajettavuus että nopeusmittarin näyttö. Tässä tapauksessa ei tarvita jarrutehon mittausta.
Olen ymmärtänyt että esittämäsi vanteen ja renkaan vaihto ei muuttaisi renkaan käytönaikaista kehämittaa merkittävästi. Silloin ei tarvittaisi alkuperäisen mittarin kalibrointia tai edes sen testausta. Ainoaksi merkittäväksi ja asiaan vaikuttavaksi seikaksi jäisi vannekoon "vähäistä" isompi muutos joka merkitään joko muutetuksi tai vaihtoehtoiseksi. Itsellä ei tästä ole kokemusta muuta kuin ajoneuvoluokan vaihdon yhteydessä mutta tämä ei siihen liity.
Pöyhiminen on nimenomaan varman päälle tekemistä kun asia on mitä epäselvin. Tässä tapauksessa alkuperäistä mittaria ei voi käyttää, joten pieni muutoskatsastus voi laajeta helposti digimittarin testaamiseksi ja pyörän muutoskatsastukseksi. Hermothan tuossa menee. Jos haluaa keskeyttää homman, niin siitäkin jää merkintä Trafin tietoihin. Kaikki on arpapeliä jos ei etukäteen tiedä, mitä katsastusmies alkaa tonkia. On siis kyseenalaista, kannattaako pieni muutoskatsastus lainkaan.
-
Valinta on sinun. Joko pyörä on asetusten mukaisessa kunnossa jolloin ei tarvitse viranomaista pelätä tai toisinpäin. Pitäisin silti ns. kiinnijäämisriskiä vähäisenä. Ainoastaan silloin jos ajat kolarin tai aiheutat itsellesi ja muille vahinkoa pyörälläsi saattaa vakuutusyhtiö tehdä omia päätelmiään. Asiaa voi punnita siinäkin valossa että paljonko maksaa laillistaa asia ja mikä on asiassa kärähtämisen mahdollisuus.
Itse pyrin rakentamaan ja muuttamaan pyöräni niin että ne näyttävät tehdastekoisilta kaikkine muutoksineen. Lisäksi Guzzi ei ole siinä mielessä viranomaisten "suojeluksessa" kuten eräs amerikkalaisvalmiste. Tosin sekin vouhkaus alkaa olla jo vähenemään päin. Aikanaan niitä takavarikoivat ja selvittivät onko verot maksettu ja onko laittomia muutoksia tai muutoksia jotka ovat veronalaisia. Siinä sitä olikin puuhaamista.
Olen ollut itsekin pysäytettynä asian yhteydessä. Konstat luulivat muokattua Guzziani H-D:ksi mutta kun tutkivat lähemmin niin nuoremmalta kostalta pääsi suusta: Voi v***u, täähän ei olekaa Harrikka! Ilmeisesti jahdin kohde tuli kohta perässäni ja paukutti ohi. Sinne ne konstatkin sitten suuntasivat.
Olen kantanut jo aiemmin setelirahaa merkittäviä määriä pyörieni suhteen katsastuskonttoreille ja vielä enemmän, tuhansia euroja, Testmill Pentanovalle. Mutta heidän paperinsa ovat kovaa valuuttaa rakentelijoille. Säästyy ehkä korvauksilta jos jotain sattuu.
Sitä rahaa en laske menokseni vaikka omasta pussista sekin lähti suurelta osalta kun näitä asioita aikanaan hoitelin järjestötoiminnassa Suomessa, EU:ssa ja hiukan muuallakin. Moottoripyöräkerhot sentään maksoivat melko hyvin välittömiä kulujani joista oli kuitit. Kuten lennot, ruokailut ja jotkin hankinnat kuten tietokoneet. Myös sihteerini sai jonkinlaista tuloa sekä tietysti asianajoon palkattu toiminnajohtaja.
Juuri näitä asioita varten MMAF aikanaan perustettiin. Se toimii myös Smoton Teknisenä Neuvonantajana ja MMAF:n ajoneuvotestaajat tekevät tärkeää testaustyötä. MMAF on myös neuvonantajana eduskunnan Liikennejaokselle. Oman osansa myös tämänkin keskustelufoorumin haltija eli Gruppo maksaa kymmenykset Smotolle asioiden hoitamisesta. Mikään ei tule ilmaiseksi.
Aikanaan kaikki, pienikin muuttaminen, katsottiin laittomaksi. Yleensä niistä paikallispoliisi tai liikkuvat sakottivat. Nyt poliisit eivät oikein uskalla sakottaa paitsi jos tietävät olevansa varmasti oikeassa. Silti syntyy ns. oikeuskuolemia maantielevikkeillä. Niitä käsitellään sitten lakituvassa. Sitä riskiä harva viranomainen haluaa nykyään ottaa. Varsinkin kun niistä tulee usein julkisia juttuja lehtiin ja nettiin.
-
Valinta on sinun. Joko pyörä on asetusten mukaisessa kunnossa jolloin ei tarvitse viranomaista pelätä tai toisinpäin. Pitäisin silti ns. kiinnijäämisriskiä vähäisenä.
Totta. Viranomaisia en ole koskaan pelännyt, vaan jättisakkoja ja kortin lähtöä, jotka olivat varsinkin nuorempana jatkuva riesa. Saatan käydä kyselemässä mökkipaikkakuntani (Mikkeli) katsastusmieheltä näkemyksiä asiasta nimiä mainitsematta. Jos näyttää siltä, että homma tökkii, niin jätän katsastamatta. Tähän projektiin liittyy kyllä myös etupyörän muutos 110/90-18 -> 130/90-17, joka on tarkoitus asentaa 6 asteen ja 250 mm leveään keulaan. Akselivälin pituuden ja keulakulman (etujätön pieneneminen) muutos kuitenkin johtaisivat automaattisesti muutoskatsastukseen, jonka tulosta on vaikea ennustaa. Nyt pohdin, sopiiko tuo 130/90-17 rengas pyörimään 195 mm leveässä orgiskeulassa, jotta voisin laittaa sen pientä muutoskatsastusta varten ja katsastaa samalla. Etulokari ei ainakaan sovi väliin mutta eihän sitä edes tarvita. 6 asteen keulan laittaisin sitten kun pyöräkokojen muutos on papereissa.
-
Itselläni on paraikaa menossa Marchesinin 130-leveälle renkaalle tarkoitettu 17 tuuman vanne. Tein siihen tänään etuakselin koristepäitä. Aiemmin jo itse akselin. Keula on H-D Sportsterin "uudempi" eli 41 mm keula. Rengas mahtuu vaivoin lokarin kiinnikeiden ohi niiden yläpuolelle ja itse vanne osuu juuri lokasuojan kiinnikkeiden kohdalle ja väliä on viisi millimetriä puolellaan. Joudun todennäköisesti koneistamaan alaputkia kiinnikkeiden kohdalta ja taivuttelemaan lokarin kiinnikkeet uusiksi. Onneksi osissa on varaa. Kierreosuus jää vain lyhyeksi alumiinissa jos ei tee läpireikiä.
Varhaisissa Buelleissa oli samoja valuvanteita kuin aikakauden Guzzeissakin.
Palatkseni pyörääsi niin eturenkaan koon muutos on suhteessa takarenkaan muutokseen, paperilla, pienempi vaikka voikin vaikuttaa ajo-ominaisuuksiin paljon enemmän.
Etujätön pieneneminen yleensä tekee ohjauksesta kevyemmän jota voi renkaan koolla ehkäistä. Pitää huomioida myös keulan painuma kovassa jarrutuksessa ettei keulakulma silloin mene aivan olemattomaksi ja ohjaus yliherkäksi ts. epävakaaksi. Myös takajousituksen (ulos)jousto muuttaa keulakulmaa.
Pääsen vasta alkuviikosta mittailemaan tuon Sportsterin keulan mittoja. Jättöä ei kykene toistaiseksi mittaamaan sillä runko on varustelematta enkä tiedä vielä takapyörän kokoa enkä sijaintia runkoon nähden. Keulakulma vaikuttaa kyllä hurjan pystyltä eikä kolmioissakaan ole isommin offsettia. Onneksi olen vain seppänä, en suunnittelijana. Mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät joudun vielä tässäkin projektissa suunnittelijaksi. Teettäjä kun on vain saanut vision siitä miten vanhasta Buellista tehdään ripeä kustomi.
Jälkeenpäin ajatellen jättisakolla olisi voinut helposti teettää asianmukaiset mittaukset ja testit. Olen ollut läsnä testitilaisuudessa jossa testattavana oli erään pyörän jarrut. Niin pitkälle ei hommassa päästy sillä insinööri tutki keulan ja runkorakenteen ja totesi että jättö oli negatiivinen. Homma siis meni uusiksi keulan ja rungon suhteen. Kaveri oli kuitenkin ajanut pyörällä testipaikalle.
Yleistä tietoa keulasta: http://www.mmaf.fi/documents/Kopterilaki-Ajogeometria101.pdf
Tällä olen pärjäillyt aika menestyksekkäästi: http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
-
Tuota keulakulmaa ja etujättöä ollaan tällä palstalla jo käsitelty aikaisemminkin, jopa usein piirroksin. "Oikea" jättö on konsensuksen mukaan vähintään 50 mm. Taitaa olla myös jonkinlainen sääntö Suomessa. Saksassa asia taitaa olla toisin. Mandello Cyclesin Ingo, jolta kävin Bremenwördestä henkilökohtaisesti aikoinaan ostamassa nuo em. 6 asteen kolmiopalat, ei osannut sanoa mitään etujätöstä, vaikka koitin sitä englantia taitamattomalta hemmolta siansaksalla tankata. Kyseisillä kolmiopaloilla on TUV eli ne saa asentaa Guzziin.
http://www.mandello-cycles.de/gabelbrucken.htm
NC:n keulakulmalaskuria olen toki käyttänyt ja muitakin, mutta luotan enemmän omaan laskupäähäni. Tulos on joka tapauksessa aika lailla sama: jättö jää karvan verran alle laissa asetetusta 50 mm:stä. EU:n perseraiskaamassa Suomessa pikkusieluiset kyylät voivat siis helposti sabotoida moottoripyörärakentajan työn vailla legiimejä perusteita. Tämähän taitaa olla ainoa asia, jossa Suomella on enää omaa päätäntävaltaa omiin asioihinsa.
Summa summarum. Aika paljon liikkuvia osia, jotta voisi olla varma että pyörä menee läpi muutoskatsastuksesta jos maksaa tietyn summan rahaa. En aio kuitenkaan ryhtyä asian puolesta taistelemaan, vaan pelaan varman päälle.
-
Tulen mielenkiinnolla seuraamaan projektiasi josko sitä julkisesti haluat esitellä.
-
Tulen mielenkiinnolla seuraamaan projektiasi josko sitä julkisesti haluat esitellä.
Toki mutta pyörää en esittele ennen kuin on valmista. Maalauskin on vielä suunnittelematta. Palaan asiaan pikkuhiljaa palstalla kun asioita valmistuu. Repekin on mukana projektissa osien teossa. Pyörästä siis tulee bobber-tyylinen, muttei mitenkään ortodoksinen, vaan Guzzin muotolinjaa noudattava. Asiaan vihkiintymätön ei välttämättä huomaa edes muutoksia. Valmistuminen menee väkisin ensi kesään kun on nyt näitä muita mp-kiireitä. Muutenkin suunnittelun ja toteutuksen osuus on 90/10 eli paljon enemmän kaljaa on kulunut kuin rälläkän kiekkoja ja kyseessä on ollut vuosikausien projekti.
Alkoi nyt vaivaamaan tuo Marjoniemi, josta mainitsit ja jossa en ole käynyt. Jos vaikka huomenna sinne, kustantaa taas 400-500 km edestakaisin mökille :)