Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Tekniikkapalsta => Aiheen aloitti: GuzGuz - Toukokuu 06, 2016, 15:43:51 ip
-
Näilläkin palstoila toimivaksi totettua ainetta päätin sitten itsekin kokeilla.
Katselin että siedettävät n 42e maksava G4 (2-4L oilimäärään) purkki sopii hyvin Calin 3L moottoriöljytilavuuteen.
No, kotona vasta käyttöohjetta tavatessa selvisi että käsittely pitää tehdä kahdesti..
Voisivat jotenkin selkeästi mainita asiasta myyntipakkauksessa, nyt tuli hieman huijatuksi joutuneen olo.
Käsittelyn kulut onkin siis n 84e.
G6 (4-6L öljymäärään) purnukan hinta on n60e.
Sillä käsittelisi kaksi isolohkoa yhdellä purkilla ja säästöksi tulisi pari kymppiä per pyörä.
-
Oman kokemukseni pohjalta ja edustajan kanssa keskustelusta saadun tiedon perusteella kertakäsittely riittää oikein hyvin. Se siis vain käytetään koneessa/vaihteistossa/perässä kyseisen öljyn käyttöajan verran ja seuraavalla kerralla laitetaan vain suosituksen mukaista öljyä ilman RVSsää. Joidenkin kymmenientuhansien kilometrien jälkeen voi käsittelyn uusia jälleen.
Olen myös ymmärtänyt että pikkupakkauksessa on tavara tiiviimpää kuin isossa paketissa. Ota sitten näistä markkinamiesten edesottamuksista selvää.
On myös eroa siinä tehdäänkö käsittely uuteen vai käytettyyn laitteeseen.
-
Olen itsekin hieman hurahtanut tuon RVS:n käyttöön vanhemman ajokaluston kanssa. Autot ja motot.
Alussa samalla kaavalla kuin GuzGuz, että käsittely kahteen kertaan.
Sittemmin siirryin samaan kuin motomatti. Yhdet litkut sisään välittömästi öljynvaihdon jälkeen ja sillä hyvä. Siis puhtaille öljyille.
-
RVS:n ohjeissa lieni maininta että aineen voi sekoittaa myös käytettyyn öljyyn mutta silloin vaikutus jää lyhyemmäksi kuin jos laittaa uuteen öljyyn. Tällä vanhan öljyn (huonompi voitelu) käytöllä lienee tarkoituksena että aine tehoaa paremmin kohteisiin silloin kun voitelu on huonoa. Kyse on metallin lisäaineesta eikä öljyn lisäaineesta. Asia jota eivät kaikki ole oivaltaneet vaikka ohjeissa niin painotetaan.
Jos ajatellaan että öljy uuteta on aivan loistavan erinomaista ja voitelee hyvin kuluneetkin tai ylikuormittuvat osat ei RVS:llä ole mitään vaikutusta. Vaikutus tulee vasta sitten kun on ongelmakohtia joissa on korkea kitka kuten huonossa hammaskosketuksessa heikon voitelun aikana. Aine tehoaa juurikin kitkan tuottaman lämmön vaikutuksesta. Muuten vaikutus on nolla.
Kun aine on temppunsa tehnyt se ja kantoaineena ollut öljy lasketaan käytettynä pois eikä seuraavaan öljyyn RVSsää tarvitse laittaa koska vaikutus on jo tapahtunut ja mahdollinen korkeakitkainen kohde ei enää tuota lämpöä vaan toimii normaalisti.
Kun aikaa kuluu niin vaikutuksen voi uusia ja uudet kulumakohteet saavat suojaa ja aiemmin kuluneeseen paikkaankin voi tulla "päivitysvaikutusta" mikäli se vielä/jälleen lämpöä tuottaa.
Uuteenkin laitteeseen sitä suositellaan mutta itse näkisin sen tarpeettomana sillä uuden laitteen pitää sisäänajossa sopeutua ensin toimintavälyksiinsä ja työstöjälkien pitää hieman hioutua. Periaatteessa RVS voisi tämän positiivisen ilmiön estää tai olla aivan mitääntekemättömänä eli turhana uuteen laitteeseen. Sisäänajon jälkeen asia voisi olla eri.
Itse testasin aineen tekemällä rikkinäisestä, kiinnileikanneesta, auton perävaihteesta toimimattoman niin pienillä välyksillä että se ei käsivoimin pyörinyt. Sisään halpa peräöljy ja RVS. Ensimmäiset kilometrit perä piti jyrinää ja vonkunaa mutta 2000 km perästä se toimi kuin mikä tahansa perävaihde. Aluksi perä kävi hyvin kuumana ja huohottimesta pukkasi öljyä ja höyryä mutta lämpötila hiljalleen laski matkan edistyessä. Normaalisti perä olisi leikannut kiinni jo alkumatkasta.
Samoin eräs Guzzin viisivaihteinen vaihdelaatikko käsiteltiin RVS:llä siksi että viitosvaihdetta ei oikein kyennyt käyttämään suuren melun vuoksi. Saman 2000 km matkan aikana melu pieneni niin että korvatulppia ei enää tarvittu eikä ulina herättänyt ikävää huomiota kanssakulkijoissa.
Tulen tämän vuoden aikana avaamaan molemmat edellä kerrotut laitteet ja pääsen näkemään mitä siellä on oikeasti tapahtunut. Kahteen sattumaan samalla kertaa en usko.
Ehyeen laitteeseen ainetta ei kannata laittaa kuin ennaltaehkäisymielessä. On vain paha ennakoida milloin aine on vaikuttanut vai onko laite muuten vain toiminut moitteita.
Mulla kun on näitä vanhoja risoja niin on helppo tehdä havaintoja.
-
En toista purkkia ostanut.
3/4 aineesta meni uusien öljyjen kanssa äsken moottoripuolelle ja loput myös uusien öljyjen kanssa vaihteistoon.
Ison pleksin takana konepuolen äänet kuulee hyvin, mielenkiinnolla nyt seuraan muuttuuko.
Olettaisin että jotkut pinnat on kuluneet, 103.000 ajetussa.
-
Uskoisin että venttiilikoneisto tykkää.
Vai laitoit samaa moottoriin ja vaihteistoon. Itse olen uskossa että moottorikäyttöön on oma liemensä ja vaihteistoon omansa. Tiedä sitten vaikka olisi aivan samaa kamaa mutta eri muodossa.
Vaihteisto RVS:n mukana on tullut injekstioruisku johon muhju tuubista on pursotettu ja sitten vedetty ruiskulla vaihteitosta öljyä ruiskuun ja sekoitettu. Sen jälkeen kaikki ruiskusta laatikkoon.
Moottoriversio on ollut valmista öljyä joka vain kaadetaan moottoriöljyn jatkeeksi.
Tosin hankinnat on suoritettu Treen Kompressorikeskuksesta yli vuosi sitten. Ovat olleet hyllyssä vuosikaudet joten tuotteet ovat ehkä muuttuneet ajan kanssa.
Kompressorikeskus käsittelee kaikki pumppunsa ko. aineella. Ainakin näin olen saanut kuulla. Ei ole ollut takuumurheita.
Mukana tullutta injektioruiskua ei kannata heittää pois. Vain puhdistaa ja lisätä pätkä läpinäkyvää letkua: kätevä jarrunilmauslaite on syntynyt.
-
Tuo moottoripuolen tavara tuli perusastiassa+ lisättävää ainetta pikku tuubillinen, sellaista puuron viskositeelilla.
Ravistetaan ja koneeseen.
Tavaraa kun kuitenkin oli 4:n litraan, niin päätin lykätä laatikkoon 1/4:n.
Tiedän ettei ole vaihteistoon tarkoitettua, mutta pähkäilin että tuskin siitä ainakaan haittaa on.
Isot injektioruiskut on käteviä monessa huoltohommassa, apteekista löytyy.
-
Isot injektioruiskut on käteviä monessa huoltohommassa, apteekista löytyy.
Joskus hain isoa injektioruiskua Mäntän apteekista jarruhommia varten. Jouduin esittämään henkilöpaperit ja minut kirjattiin johonkin listaan. Se jälkeen sain ostaa niin monta ruiskua kuin halusin ja ihan kaikkia kokoja. Sekä neuloja.
Injektioruisku neulan kanssa toimii erilaisiin palloniveliin ja pieniin laakereihin kätevänä annostelulaitteena.
-
Myös Biltemassa on nykyään isoja ruiskuja. Eikä ole kalliita.
-
Olen monesti lukemut, että apteekissa on ruiskua ostaessa pitänyt näyttää paperit ja antaa kunnon selitys, mihin käyttöön ruisku on. Olen muutaman kerran ostanut, eikä mitään ole kysytty. Tosin olen ilman neuloja ostanut, niin liekkö se vaikuttaa. Vai johtuneeko hurmaavasta ja luottamusta herättävästä ulkomuodostani?
-
Seikka mihin nihkeä ruiskujen myynti perustuu on erittäin kyseenalainen.
Jos suonensisäisiin aineisiin addiktoitunut haluaa puhtaita välineitä onnettomuuteensa, niin ei ole apteekin asia seikkaa moralisoida.
Jos myynistä kietäydytään niin he käyttävät mitä löytävät ja se vain pahentaa ongelmaa.
Lukuisat sivistyneet valtiot jakavat ilmaiseksi kyseisiä välineitä em syistä, jottei suonten sisäisesti leviävät tappavat taudit leviäisi entisestään.
Itse ostanut paikallisista apteekeista syövyttäviä happoja ja muita myrkkyjä työasioissa, kaikki pyytämäni ruiskut ja neulat on tulleet apteekin hyllystä ja ainoastaan myyjän omasta kiinostuksesta tarkoitusperään on jotain kysytty, en usko mihinkään "mustaan listaan".
Maalla on helpompaa.?
Mutta joo, varsinkin oikeasti isot "hevosruiskut", 50- 200ml on olleet erittäin näppäriä monessa nesteenvaihdossa.
Kertakäyttöisiä eivät ole vaikka siksi tarkoitettu, hyvin tuntuvat kestävän öljyä, jarrunestettä jne.
-
Olen monesti lukemut, että apteekissa on ruiskua ostaessa pitänyt näyttää paperit ja antaa kunnon selitys, mihin käyttöön ruisku on. Olen muutaman kerran ostanut, eikä mitään ole kysytty. Tosin olen ilman neuloja ostanut, niin liekkö se vaikuttaa. Vai johtuneeko hurmaavasta ja luottamusta herättävästä ulkomuodostani?
Ei minultakaan. Ovat vielä tyrkyttäneet neulallista pakkausta. Eipä niillä pari millisillä neuloilla ole käyttöä ollut. Ovat liian pieniä rasvalle.
-
Katselin alkuviikosta tuossa Lappeenrannan Motonetissä, että RVS:ää on bensa-, diesel- sekä 2-tahtikoneille. Lisäksi vaihteistolle ja ohjaustehostimille. Ekan kerran näin myös RVS aerosolipullon. Kuulemma ketjuille.
Onko sitten missä määrin eri aineita, vai yhtä ja samaa?
-
Vaikuttava aine kaikissa sama, mutta olisiko ero liuottimessa, mikä tuossa seoksessa on. Eli eri moottoreilla niille sopivin keitos, että pysyy parhaiten koneessa ja ei muuta öljyn ominaisuuksia liikaa.
-
Nyt on aineet pyörineet koneessa ja laatikossa n 1200km.
Positiivinen kokemus.
Sellainen hankaava ääni jostain on mielestäni vaimentunut.
Ja kulutuspuolella näyttäisi tapahtuneen myös.
Viimeiset 220km Calilla meni tasan 4,5L/100km, pääosin ripeänpuoleista mutkatieajoa 10-20C lämmössä.
Alle 5L/100km en ole aiemmin mittaillut.
Pieni otanta, mutta lupaavalta vaikuttaa.
-
Erilaisia "todistuksia" on aineesta tullut kuulluksi. On otettava tämä uskon asia huomioon että voisi erottaa paljonko aineen "avusta" on ollut lumevaikutusta ja paljonko todellista apua. Pariin moottoriin ole aineen tuupannut ja mielestäni käyntiääni on pehmentynyt ja eräänlaista herkkyyttä tai tasaisuutta käynnissä havaittavissa. Mutta en voi olla aivan varma. Uuteen koneeseen en ole laittanut ja yleensä käyttäjän käsikirjat kategorisesti kieltävätkin tämän.
Mutta nämä tekemäni "karut" testit ovat saaneet päähäni ymmärryksen että aineella on vaikutusta.
Kohta on taas alullaan California Adamantin ajokausi. Siinä on ollut joka lävessä kyseinen aine. Moottori hieman öljysavuttaa joka johtunee venttiilinohjureista. Siihen ei ko aine kykene ehkäisemään ja kone saa olla ennallaan vielä tämä suven jos kestää mutta nyt laitan peruskunnostetun vaihteiston ja siihen tulee RVS. Siinä ensiövedon rataspari on lievästi kulunut ja viitosen rattaissa "vakio" pittingi pinnassa.
Tahallaan "turmellun" perävaihteen osia vaihdan uudemmiksi koska siellä on pyörinyt irtometallia. Se saa säädön jälkeen RVS-käsittelyn. Koska kyse on auton perävaihteesta on oletusarvoisesti peräöljyn vaihto vasta noin 100.000 km jälkeen. Vaikutus on siis koko ajan läsnä.
-
Surffailin netissä etsimässä jotain tutkimusraportin tapaista tuosta aineesta, mutta ainoa, mitä löysin, oli jokin TÜV:n tuloksina esitelty taulukko. Aineen testaaminen laboratoriolosuhteissa ei ole kovinkaan monimutkainen prosessi, joten pelkästään kovan tason markkinointimateriaalin tuottamisen kannalta sellainen pitäisi ehdottomasti tehdä. Euroopassa on esim. tuhansia tuulimyllyjä, jotka tulevat käyttöikänsä päähän tavallaan ennenaikaisesti kun vaihdelaatikot kulahtavat loppuun. Maalaisjärjellä ajatellen silläkin sektorilla olisi hurjat säästöt tiedossa jos RVS käsittelyllä käyttöikää pystyisi jatkamaan esim 20% ja mekaanisia häviöitä pienentämään vaikkapa 10%.
Meitä kuluttajia on vuosikaudet vedetty höplästä vaikka millä livulla, joten se ei suinkaan ole kuluttajan vika, että mullistaviin uutuuksiin meikäläinenkin suhtautuu käärmeöljykauppiaan juttuina kunnes asia on oikeasti toimivaksi todistettu.
Millen lootaan olen tuota kokeillut, mutta en ole aistinvaraisesti huomannut sillä vaikutusta. Samalla tavalla tuo ulisee kuin ennenkin.
-
Tunnetko, egon, itsesi huijatuksi? Ehkä aineella ei ole ollut siihen ääneen mitään vaikutusta koska se voi johtua muustakin kuin huonosta hammaskosketuksesta. Kuten laakeroinnin kulumisesta. Tai sitten aine onkin tehnyt tehtävänsä ja voi edelleenkin ajaa samalla laatikolla mutta äänen kera edelleen. Näitä asioita on vaikea tulkita.
Olen saanut aiheesta valistusta: pitää laittaa oikein huonot öljyt tai ajaa vanhoilla yliaikaisesti niin RVS pääsee tosihommiin. On vain vaikea tehdä niin koska aina silmäterälleen tahtoo parasta. Tässä tapauksessa öljyä. Jos näin on niin hyvä öljy hoitaa homman ja osat kestävät pitkään mutta eivät kuntoudu. Kun taas huono öljy aiheuttaa kuumenemista huonon voitelun vuoksi ja silloin RVS, lupauksiensa mukaan, kuntouttaa kyseisen osan kun se vain saadaan toimimaan riittävän kuumana.
-
Laitoin Millen lootaan tuota RVS:ää, kun on pitänyt ulinaa jo vuosikaudet. Parhaiten (pahiten) ulina tuntuu kuuluvan 3- ja 4- vaihteilla, kun kierroksia on 2-3000. Sama ulina sekä vedossa että moottorijarrutuksessa, eli taitaa olla kuitenkin laakerointi mikä ulisee ? RVS ei ole ekan tuhannen kilometrin aikana ääntä muuttanut.
Pitäisköhän tuosta enemmän huolestua, on kyllä tosiaan ulissut jo kauan.
-
Oma loota on saanut uudet viitosrattaat joskus 150 k sitten, mutta loput on alkuperäistä ja silmämääräisesti ensiövedon pyörissä on alkavaa kariesta. Myös viitospyörät alkavat taas olla vaihtokunnossa. Ehän sitä itseään huijatuksi voi tuntea jos tuollainen loota ei korjaannu RVS:llä. Esitteessäkin on selvästi sanottu, että kuluneita osia sillä ei voi korjata, vaan estää vielä terveiden osien kulumista. Kokeilin ainetta ihan mielenkiinnosta, että huomaanko äänimaailmassa muutosta.
Esitteen tekstissä tökähtää lahinnä selitys siiitä, miten aine toimii. Jonkin verran materiaalioppia ja tribologiaakin harrastaneena sitä lukiessa on usko koetuksella. Tottakai myönteinen käyttäjäkokemus riittää syyksi aineen käyttöön, olkoon teoria sitten oikein tai väärin.
-
Pätkääkään en usko että tuollainen käärmeöljy voisi missään tapauksessa toimia myyjän kuvamalla tavalla.
Siksipä kaadoin vajaa 78000 ajettuun Suzuki GS450:n moottoriin G4-pullollisen (ensin puolet ja parikyt km myöhemmin loput).
Ennen liejun kaatamista moottori kulutti merkittävästi öljyä ja savutti näkyvästi.
Jostain syystä, mitä tiedä en, ei öljyä kulu enää (ainakaan lähimainkaan yhtä paljon) ja öljysavua ei silmä eikä nenä erota.
Itse veikkaan että venttiilivarren kumi olisi luiskahtanut paremmin paikalleen tai paikalleen jumittunut öljyrengas olisi vapautunut tai jotain muuta sellaista. Sattumalta vaan tämä itsekorjautuminen sattui välittömästi sen jälkeen kun kaadoin liemet koneeseen, joten kyllä tässä vähän uskoa koetellaan.
-
Olisiko siinä kerosiinia liuottimena? Se on aika hyvä aine putsaamaan ja irrottelemaan juuttuneita
paikkoja.
-
Tekninen tutkimusraportti aiheesta olisi kyllä paikallaan.
Mielellään ei valmistajan tilaama..
Oma kuulotuntuma pyörästä puoltaa käsitystä on että aine jotain tekee.
Aikanaan jostain Teflon perustaisesta lisäaineesta oli TM koe jossa ajettiin Citikkaa ilman öljyä ja ajoivat jotain 400km ennen kiinnileikkaamista.
Mutta myöhemmin vastaavista aineista tuli paljonkin ilmoituksia kun oli tukkinut kanavia ja siis remontteja.
Nanokeraaminen pinnoite kuulostaa teknisesti seksikkäältä.
Osoittuuko oikeasti toimivaksi on avoin kysymys, ainakin kaupallisesti ovat onnistuneet.
-
TM teki ~1976 jutun: Genelec - moottorin musta surma.
Tuote oli myyjän mukaan kuin Nilsiän öljy; Korjaa kaikki koneet uudenveroiseksi, eikä tarvitse sen koommin vaintaa öljyjä yms. ylevää. no, TM teki ns. PetterW-kokeen, jossa tulokset olivat masentavan alapuolella. Myyjä uhkasi oikeudella, jos TM ei maksa korvausta. TM ilmoitti julkisesti, että "haastaa myyjän" VTT:n labraan tekemään PetterW-kokeen. Ja ilmoitti maksavansa kokeen ja korvausta, jos kokeessa osoitettaisiin sen ihmeliemen toimivan myyjän puheiden mukaan.
Arvatkaas miten kävi!
No joo...siihen loppui myyjän uho, eikä koetta koskaan tehty. Nykyään ei tuota testimoottoria enää ole olemassa.
-
Aikanaan jostain Teflon perustaisesta lisäaineesta oli TM koe jossa ajettiin Citikkaa ilman öljyä ja ajoivat jotain 400km ennen kiinnileikkaamista.
Mutta myöhemmin vastaavista aineista tuli paljonkin ilmoituksia kun oli tukkinut kanavia ja siis remontteja.
RVS:ää on testattu myös puolueettomasti: https://www.youtube.com/watch?v=-NymF_vEst0 Nokka-akselin stefa palaa, kun ei saa öljyvoitelua. Ei muita ongelmia..
-
Tavallaan nyky-yhteisössä on hyvää että kaikki tulee nopeasti julki.
On nopeasti netissä jos huijausta ja jos kyseessä on yritys, niin yhteystiedotkin.
Päivän hauskin on kipsiä veistos, n,40 cm kokoinen koirapatsas.
Korva oli lohjennut jonkun nimekkään taiteilijan tekemästä teoksesta ja pelastusta hakusessa.
Liike tarjosi korjauksen ja pronssauksen, 1500e.
Hallelujaa.
Soiteltiin sitten mullekin asiasta kun taidetta aikanaan valanut ja jotain käsitystä alasta.
Pronssaus. Ei ole olemassa mitään pronssilla päälystämistä, kyse on maalaamisesta väriseksi.
Exäni joka välitti tiedon sattuu olemaan entisöijä ja tehdään yhdessä hieman toisenlainen tarjous, jotain 60e alustavasti.
Otan yhteyttä kyseiseen firmaan kysellen ihan tietämättömänä, kiinostavaa kuulla miten pronssataan.
-
Kyllä sellaista tehdään. Tyhjiöpinnoituksella. Sillä saadaan Oraksen muoviin metallipinta..
http://www.vacmeteu.com/vproducts.html (http://www.vacmeteu.com/vproducts.html)
-
Ai se on mahdollista nykytekniikalla, että pronssipinta mihin vain?
Pronssi on seos metalli ja siitä pinta johonkin.. Älkääs nyt sentään.
En usko ennenkuin näen, puustakin tosin tehdään nykyisin muovia ja yllättynyt aiemminkin.
-
Niin joo, Tekniikan Maailma: http://www.rvs.fi/pdf/Tekniikan-Maailma_20110202.pdf
ah tosiaan, sitten vielä
http://www.rvs.fi/pdf/RVS-Tekniikan-Maailma.pdf
-
Frendi esitti tänään hauskan teorian.
Jospa moottorin parantunut tiiviys johtuisikin siitä että rvs hioisi "särmät pois" jolloin vaikkapa männänrenkaat pääsevät laajenemaan paremmin vasten sylinterin seiniä.
Missään ei ole oikein näkynyt selvitystä (kuvia, mittauksia, ...) siitä keraamisesta kerroksesta.. Nääs kun tarkka mikroskooppikuvakin kertoo vain pinnan sileydestä, ei siitä, että pintaan on kasvanut lisää materiaalia.
Kovuusmittauskin kertoisi varmaankin jotain.
-
Onhan noissa saksalaisissa testeissä todettu urien madaltuneen.
-
Tuo Sierra- testi videolla on kyllä aikamoinen juttu. Yleensä polttomoottori leikkaa kiinni noin viiden minuutin kuluttua jos siitä lasketaan öljyt ulos ja lähdetään hanattamaan. RVS -käsitellystä pinnasta pitäisi spektrianalyysillä löytyä kaikkien alkuaineiden pitoisuudet. Semmoinen koe ei ole edes kallis jos jostain löytää litteän näytteen, joka on noin tuuman kanttiinsa. Myös mikroskooppitutkimuksella löytyy keraaminen kerrostuma jos sellainen on pintaan muodostunut. Kovuusmittauksella voi olla vaikeuksia saada tuloksia koska oletusarvona on hyvin ohut keraaminen kerros paikoitellen teräksen pinnalla, joka teräs on selvästi keramiikkaa pehmeämpi. Turhempiakin asioita laboratorioissa tutkitaan.
-
Sellainen taso löytyisi OHC-moottorista vaikka nokka-akselin nokan lappeesta.
-
Sellainen taso löytyisi OHC-moottorista vaikka nokka-akselin nokan lappeesta.
Mitenkähän tuon testaisi?
Ensin otetaan viipale nokasta ja analysoidaan sen pinta.
Sitten käsitellään kone RVS:llä ohjeiden mukaan.
Sitten otetaan viipale nokasta ja analysoidaan sen pinta.
Vertaillaan havaintoja.
Vaan eipä ole vehkeitä eikä osaamista. Rahallahan tietty sais vaikka mitä, mutta se olisi kyllä jonkun muun asia maksaa :)
-
Tästä voiteesta on nyt pikkuisen lisää kokemusta.
Ääneen liityviähän on vaikea todentaa, mutta mitä kulutukseen tulee, niin hieman edes dataa.
Calilla edellinen kulutusta mittaamani reissu oli n 1700km enimmäkseen tasaista Viroa ja hieman alta 6L/100km oli yhteiskulutus.
Täysissä matkapakaaseissa, ei juuri kaupunkiajoa, moottoriteitä ei mainittavasti.
Nyt periaatteessa vain hieman kevyempänä (olisko n10kg) mutta samoilla ilmanvastuksilla viimeiset 648km meni 4.52L/100km.
Ajonopeudet on varmaan suht verrannollisia ja ulkolämpötilatkin, Suomen tutuilla mutkateillä olettaisin että on tullut ajettua suhteessa reippaammin, hieman enemmän kierroksilla siis.
Pyörässä ei ole muutettu mitään olennaisia säätöjä tms.
Lähelle 1.5L kulutuksessa pois on vaikeaa uskoa, mutta jos se on oikeasti vaikka L per satanen, niin se on jo ajokaudessa merkittävää.
Ja pakko kertoa jostain kitkamuutoksesta.
Jos ei syksyyn mennessä selviä, että toimii kunnes räjäyttää koneen tai jotain.., niin viisaampi aiheesta.
Mielenkiinnosta seuraan kulutuslukemia, viimeinen tankkausväli oli muuten 4.2L/100km.
-
Laboratorio-oloissa testaaminen voisi tapahtua esim. seuraavasti: Otetaan käyttöön kaksi identtistä vaihdelaatikkoa yhdeltä valmistajalta (vaikka yksiportaiset suunnanvaihtolaatikot) . Molemmat vaihteet sisäänajetaan dynamometriä pyörittämällä yhtä kauan samalla teholla ja todetaan vaihteiden hyötysuhteet sekä vaihteiden pintalämpötilat. Jos ja kun tulokset ovat hyvin yhtenevät, tehdään toiseen laatikkoon RVS -käsittely ja toiseen ei. Sitten molemmilla laatikoilla ajetaan dynamometriä esim. 100 tuntia, mitataan hyötysuhteet ja laatikoiden pintalämpötilat. Jos tuloksissa on eroa, niin sen eron tulkintaan ei tarvita rakettitiedemiestä.
Tutkimuslaboratoriolle jäisi muutamia hommia: Leikataan molemmista vaihteista hammaspyörästä hammas ja tehdään pinnasta spektrianalyysi, hie ja mikroskooppitutkimus. Tietoa täydentää mikrokovuuskoe.
Tuollaisen kokeen ja sen raportoinnin tekee ilomielin tekniikan opiskelija päättötyönään. Jos vaihteen valmistaja on ajan tasalla, niin he tarjoavat kaksi vaihdetta tieteen palvelukseen omana kontribuutionaan. Dynamomertejä luulisi löytyvän oppilaitosten laboratorioista.
-
Viimeiset kolme tankkausväliä oli keskikulutukseltaan 4,82/100.
Siitä oli tuulista ja koleaa säätä suurin osa.
Hyvältä vaikuttaa.
Tuo aiempi 4,2 oli kyllä huiput ja lienee tilastovirhettä vaikka tankkauspaikan pikku kaltevuudesta tai ettei kuitenkaan ihan samaan melkein piripintaan ollut täytetty.
EV:n tankkiin mahtuu 19l, mutta jää varmaan tankatessa johonkin abaut 17,5:leen sivujalalla.
Tarkoittaa sitä että huoletta voi 300km ajaa, se olisi keskikulutuksena 5,8 satasella.
5L/100 on 350 km.
Sehän on jo Sodankylä- Nuorgam etäisyyttä, hmmm., mistähän mieleen kun kun Baltiaan olisi tarkoitus kesäreissu suunnata...
-
Cali -96 ajettu 160tkm. Laitoin keväällä yhden satsin moottoriin ja vaihdelaatikkoon, toistin käsittelyn ja nyt ajanut samoilla öljyillä 4000km. Kulutus pienentynyt n. 0,5 litraa, vanhan rouvan kitinä/kalina hävinnyt lähes kokonaan, varsinkin kylmänä ei mitään ylimääräistä ääntä. Suosittelen! Niin ja laitoin samaa ainetta molempiin...
-
Kokemukseni mukaan RVS:n vaikutus alkaa ilmetä noin 2000 km ajon jälkeen. Riippuu tapauksesta. California Adamantissa on vanha moottori jonka ajokilometreistä ei ole tietoa mutta paljon niitä on. Siihen laitoin viime kesänä RVS:n moottoriin, vaihteistoon ja perään. Moottorin käynti on erittäin siistiä vaikka kone on selvästikin jo kulunut. Erityisesti venttiilikoneisto käy oikein nätisti. Vaihteisto ei ulise eikä kahise.
Perävaihde trikessä on autosta (Toyota Corolla 6"). Se oli rikkinäinen jo käyttöön ottaessa. Poistin kiinnileikkautumat kulmahiomakoneella ja säädin hammaspyörät nollavälykselle ja lisäsin RVS:n. Perän ei pitäisi toimia siinä kunnossa pitkään. Ehkä muutama kilometri korkeintaan. Perällä on nyt ajettu noin 7000 km ja kiinnostuksesta avasin perän ja pesin rattaat. Kunto on varsin hyvä eikä kiinnileikkautumia ilmennyt. Aion ajaa kyseisellä perällä edelleenkin ja samoilla öljyillä jotka viime vuonna siihen laitoin. Metallipurua ei perän magneettipropusta juuri löytynyt.
Perä on aiheuttanut tietyillä nopeuksilla resonointia. Se ei ole vakavaa mutta sen huomaa. Tänään ajelen sillä taas.
Tässä juttua perävaihteesta: http://www.motomatti.fi/2016/08/california-adamant-peravaihteen.html
Käyttökohteita RVS:lle:
- nokka-akselit ja nostimet
- öljypumput
- vaihteistot ja perävaihteet
- vierintälaakerit
- jakoketjut ja -rattaat
- kohteet joissa teräs on terästä vasten ja tuottaa lämpöä ja ovat öljyn sisällä/voitelussa
Mihin RVS ei vaikuta:
- liukulaakeroinnin kevytmetalliin
- tiivisteisiin
- kiinteisiin rakenteisiin
- öljyn ominaisuuksiin
- kohteisiin joissa ei synny käytettäessä lämpöä
Kohteet johon en ole vielä ainetta laittanut:
- dieselauton moottori (harkinnassa)
- edellisen vaihteisto (harkinnassa)
- 1400 Calin, perä, vaihteisto, moottori (harkinnassa kunhan takuuaika loppuu)
Kohteet joissa RVS on:
- kaikki muut moottoripyörät (Honda CL350, C. Adamant, V10 Centauro ja T3 California)
- monet kavereiden vanhoista moottoripyöristä
- kaverin ruohonleikkuri, dieselauto ja vanha traktori
-
Onko jo kertynyt kokemuksia siitä, milloin tehdään yksi tai kaksi RVS-käsittelykertaa? Vintagen mittarissa on nyt nafti 60 000 km ja hommasin Motonetista RVS G4 purnukan. Ohjeen mukaan pitäisi ensimmäisellä käsittelyllä ajella vain 300-400 km ja sitten toisella satsilla voisi ilmeisesti ajella jo täyden öljynvaihtovälin. Olettaisin, että kaksi käsittelykertaa on perusteltua tehdä, jos pyörällä on jo reilusti kilometrejä takanaan? Ja eihän tuo nafti 60 000 km ajettu Guzzi ole kuin vasta hädin tuskin sisäänajettu ;D
mosa
-
Ohje vissin sanoo että vanhan öljyn joukkoon muutama sata kilsaa ennen öljynvaihtoa ja sitten uuden öljyn joukkoon ja ajoa noin 100.000 km. Sitten vasta kolmas käsittely. Siinä välissä ajetaan ilman lisäaineita. Käyttämätön osa lisäaineesta lähtee pois öljyn mukana, käytetty osa, se mikä tarttuu pintoihin, jää liukasteeksi.
Idea on ilmeisesti laittaa aine käytetyn ja jo voitelutehoa menettäneen öljyn joukkoon että vaikutus olisi tehokkaampi. Toinen setti uuden öljyn joukossa varmistaa. Ja antaa tietenkin paremman kaupallisen katteen kuin kertakäsittely.
Itse olen laittanut vain uuden öljyn joukkoon. Normaalisti ajan C. Adamantiĺla 5000 km seuraavaan öljynvaihtoon mutta nyt arvelin laskettelevani sillä pidempään että matkamittari ja öljynvaihto osuu tasaluvuille. Matkaa tulee silloin noin 7500 km. C. Adamantin öljytilavuus on vain vajaat kolme litraa koska runkoa on laskettu ja maavara olisi liian pieni jos korokepala olisi paikoillaan öljypohjassa. Olen tosin hommannut toisen moottorin ja peruskorjannut sen uutta vastaavaksi. Jos nykyinen moottori alkaa vioitella niin teen koneensiirron. Pientä öljyvuotoa ilmenee mutta en tiedä vielä mistä vuotaa.
Toistaiseksi C. Adamantin käynti on ollut varsin nättiä siihen nähden mitä se oli aiemmin. Kulutuksesta en osaa sanoa mitään mutta olen tyytyväinen jos kaikki tankkiin laitettu bensa kuluu ajamalla. Ajokausi C. Adamantilla on jo korkattu. Tosin kilometrejä tuli tasan 1.
Välitöntä vaikutusta RVS:ällä ei ole. Vaikeaa on todistaa myöskään se että olisiko kone/vaihteisto/perä kestänyt saman matkan ilman sitä. Lukuun ottamatta tekemääni koetta auton perävaihteella jonka alistin mahdottomalle tilanteelle minkä RVS hoiti. Ilman sitä perä olisi leikannut aivan varmasti kiinni. Tai sitten tapahtuu ihmeitä.
-
Perkules. Kerkesin jo valuttaa vanhat öljyt pois >:( Motonetin videossa kaveri laittoi auton moottoriin uuden öljyn kera. Niin taidan sitten tehdä minäkin.
mosa
-
Mainoksen uhrina ostin myös pikkusatsin Gallon konetta varten, mutta hyllyssä on edelleen.
Gallossa on märkä kytkin, siihen ei voi sekoittaa näitä perinteisiä öljyn lisäaineita, mutta RVS käy.
En ole löytänyt mistään tietoa pitkäaikaisesta käytöstä, siis vähintään tuo 150 -200kkm, eli miten käy koneen, jos nämä metallipintojen uriin ja koloihin kiinnittyneet ferrosilikaattikiteet irtoavat.
Minun mielikuvitukseni mukaan irralliset kiteet tuhoavat liukupinnat ja edessä on tuo Motomatin
koneenvaihto-operaatio.
Voiko kiteet irrota? Onko RVS käsittely hetken huuma?
-
Irrallaanhan ne kiteet ja muut herkut ovat siis ne koneeseen kaadettaessakin..
-
Irrallaanhan ne kiteet ja muut herkut ovat siis ne koneeseen kaadettaessakin..
Väärin! :o
Ei ainakaan valmistajan antaman teorian mukaan.
-
Kokeilin sitten minäkin tuota ihmeainetta. Nevadan Anni piti ihan uudesta asti kummaa ulinaa satunnaisesti. Sellainen ääni kuin olisi jossain akseli ja siinä ohut prikka pienellä välyksellä ja se lähtisi joissain olosuhteissa pyörimään akselilla hyvin nopealla värähtelyllä. Sydäntä särkevä rääkyvä ääni, joka katosi heti kierroksia laskemalla ja jäi pois ilmestyäkseen taas uudelleen satunnaisesti kun kierrokset käyvät korkealla. En tietenkään saanut maahantuojaa tai huoltoa ymmärtämään asiaa, tai ääntä tulemaan mekaanikon koeajolla. Sanottiin aina, että loppuu se kun ajat vaan. Ei se loppunut 5 vuodessa. Sen verran sain selvitettyä, että moottorista se tulee, eikä kytkimestä tai vaihteistosta.
Ostin sitten viime keväänä RVS purkit moottorille ja vaihteistolle. Vaihteiston aine on piironginlaatikossa vieläkin. Moottoriin sen laitoin heti Motonetin pihassa Jyväskylässä. Oli edellisvuoden öljyt ja ajoin niillä n. 500 km vielä. Ulina kuului vielä joitakin kertoja ja annoin sen ulista rauhassa kunnes itsekseen loppuu. Ilmiö tuntui todella harvenevan ja loppui kokonaan. Vaihdoin uuden öljyn ja ajoin koko kesän 8000 km ja ääni pysyi poissa.
Mikä se vika oli? Korjaantuiko se, vai oliko sattuma? Kukaan ei tiedä. Ja – mitävälii, kuten teinit sanovat.
Toinenkin ilmiö tuli huomattua. Usein kokoontumisissa toiset kummastelivat Nevadan bensankulutusta 5 l/100 km. Onhan se isonlainen, mutta mitä sille voi... Olen seurannut kulutusta tankkauksen kuittilappujen ja ajokilometrien avulla pitkäaikaisesti. RVS operaation jälkeen kulutus on selvästi laskenut. Nyt se on 4,1 l/100 km. Aika iso muutos ja siis pitkällä seurannalla. Ajotavassa on ehkä ollut pysyvä muutos samaan aikaan sen pahan onnettomuuden johdosta, mutta en usko sen noin paljon vaikuttavan.
Myös vaihteisto on alusta asti kenkkuillut. Toisinaan ykkösvaihteelle vaihtaessa kampi jää alas, eikä nouse millään ilveellä ylös pitsi rämpytämällä kampea ja kytkintä. Siihenkään ei maahantuoja ottanut kantaa. Jokunen vaaratilannekin on tullut kun sivutieltä kääntyy liikenteen sekaan päätielle, eikä pääsekään kiihdyttämään. Onneksi sellaisessa kohdassa useimmiten on bussipysäkki. Nyt kun ajokausi ihan kohta alkaa laitan tähän viimevuotiseen vaihdeöljyyn RVS satsin ja katsotaan sitten tuleeko muutosta. Ehkä ei tule, koska vika lienee siirtäjäräikässä, joka ei kai lämpene tai muutenkaan liiku ajon aikana, eikä RVS kait oikein sellaiseen toimi...
Edit: Kirjoitusvirheitä
-
Vastustan ja väsään juuri uutta foliohattua...
Jos tuo on kerta niin hyvä aine, niin miksi isot öljynvalmistajat eivät ole ostaneet tuotetta biljardilla dollarilla ja lisänneet sitä omiin öljyihin...
-
Aloitin epäilemällä ja testaamalla ainetta. Havaittujen tulosten perusteella olen ollut toistaiseksi tyytyväinen tuloksiin ja olen laajentanut sen käyttöä. California Adamantissa RVS:sää on keulaa lukuun ottamatta kaikkien öljyjen joukossa ja kaikki toimii kiitettävästi eikä mitään ylimääräistä ongelmaa ole ilmennyt. C. Adamantin koneen ja vaihteiston olen suunnitellut vaihtavani peruskunnostettuihin vastaaviin. Minkäänlaista vikaa ei moottorissa ja vaihteistossa ole. Remontin teko tulee halvemmaksi ennen kuin mitään vikaa on ilmennyt vaikka ajokilometrejä on takana runsaasti. Moottorin vaihto on muutaman tunnin homma. RVS:n laitan entiseen tapaan. Ainakin bensaa säästyy.
Todennäköisesti tulen saamaan selville, jos ikää riittää, mitkä ovat pitkäaikaiset käytön vaikutukset ja ovatko ne mahdollisesti haitallisia.
Tähän asti olen nähnyt rakenteissa vain positiivisia ilmiöitä esimerkiksi pinnan siliämisenä sekä suoraan havaittuna käyntiäänen merkittävästä hiljenemisestä.
Bisnesasioita en kovin hyvin osaa joten en tiedä miksi aineen tuottaja ei myy tuotettaan kuin vähittäin. Onkohan hänellä uskottavuusongelma tai tuotanto on niin vähäistä että sitä ei riitä kaiken öljyn joukkoon?
-
Vastustan ja väsään juuri uutta foliohattua...
Jos tuo on kerta niin hyvä aine, niin miksi isot öljynvalmistajat eivät ole ostaneet tuotetta biljardilla dollarilla ja lisänneet sitä omiin öljyihin...
Muistelen asiaa Googlesta joskus tutkineeni ja sain sellainen käsityksen, että nämä aineet olisivat "kloorattuja parafiineja". Ongelma on, että tietyissä olosuhteissa (korkea kuumuus?) nuo aineet voi hajota ja muodostaa happoja. Eli ymmärtäisin syyn siihen, miksi isommat yritykset eivät näitä ainakaan moottoriöljyihin laita, on aineeseen liittyvät riskit. Ymmärtääkseni siis kyse ei ole edes mistään uudesta ja ihmeellisestä aineesta, vaan näitä on jo käytetty 20-luvulla lokomotiivien voiteluaineena. Ja voi olla, että vielä nytkin käytetään. Toinen selitys voi olla aineen hinta/laatu -suhteessa. Eli halvemmatkin öljyt ajavat asiansa laitevalmistajien suosittelemilla vaihtoväleillä.
-
Kaipa se on tästä lähtien käytettävä RVS:sää Delvacia sekakäyttönä...
-
Irrallaanhan ne kiteet ja muut herkut ovat siis ne koneeseen kaadettaessakin..
Väärin! :o
Ei ainakaan valmistajan antaman teorian mukaan.
Omien metallurgian opintojen kannalta olen aavistuksen skeptinen yhdisteiden syntymiseen vasta käytössä kihnuttamalla, mutta onhan noita käyttäjäkokemuksia tosiaan täälläkin luettavissa.
-
Kovin skeptinen olen aina ollut tällaisten mömmöjen suhteen ja olen edelleen, mutta omia korvia ja laskukonetta on pakko uskoa. Olkoon sitten vaikka lumevaikutusta, mutta jos se rauhoittaa mieltä ajaessa ja säästää sävelkorvaa ja rahapussia, niin tulipahan koitettua menestyksellä 5 kautta ajettuun koneeseen.
Skeptisyydestä huolimatta laitan RVS:n vielä vaihdelaatikkoonkin. Ja jos pensan kulutus kasvaa niin laitan taas moottoriöljyynkin. Ei tuossa näy mitään menettävänkään. Mainostamaan en kuitenkaan rupea.
-
Irrallaanhan ne kiteet ja muut herkut ovat siis ne koneeseen kaadettaessakin..
Väärin! :o
Ei ainakaan valmistajan antaman teorian mukaan.
Omien metallurgian opintojen kannalta olen aavistuksen skeptinen yhdisteiden syntymiseen vasta käytössä kihnuttamalla, mutta onhan noita käyttäjäkokemuksia tosiaan täälläkin luettavissa.
Ei ne ”yhdisteet synny kihnuttamalla”, vaan lämpötilan aiheuttamasta reaktiosta.
Oletko koskaan opiskellut, kuinka vehnäjauhoista voi syntyä pullaa. :D
En kyllä ihan oikeasti löytänyt ainuttakaan käyttäjäkokemusta? Aineen vaikutus moottorin toimintaan pitkällä aikavälillä 500 -10000 km käyttökokemuksella on pyöreä nolla.
Olen hyvin skeptinen näihin ryssäinnovaatioihin. ::)
-
Mitenkään juuri RVS:än toimivuuteen kantaa ottamatta, ei ole omaa kokemusta.
Pahin skenaario näiden itse lisättävien aineiden kanssa tulee siitä, että ne eivät ole
aina sopineet yhteen öljyjen omien lisäaineiden kanssa. Jos öljyssä jo olevat isäaineet ja
omat lisäykset "syövät" toisensa pois, voi tuloksena olla litku mikä tuhoaa voideltavan
kohteen. Tällaisen hampaattoman vetopyörästön olen kerran nähnytkin.
Ihan uutta ja tuntematonta lisäainetta en minkään öljyn sekaan kaataisi.
Nettiaikakaudella näistä saa aika helposti kokemusperäistä (? ???)tietoa, elleivät sitten ole härskiä
mainosta tai niitä valeuutisia.
Paljon on sellaista lisäainetta ja tavaraa myynnissä, minkä toiminta-ajatusta en ole ymmärtänyt.
Tai ymmärrän että on se ajatus bisneksen teosta. Hyvä sitten jos käyttäjäkin kokee hyötyneensä.
-
Toisen käden tietona laittaa Tampereen Kompressorikeskus kaikkiin öljyvoideltuihin kompressoreihinsa RVS:n. Tai niin ainakin toimitusjohtaja kertoi. Se olikin pitkään ainoa paikka josta RVS:sää sai täällä päin. Nyt sitä on muissakin kaupoissa kuten Motonetissä.
Omassa kompressorissa ei vielä ole mutta saatan sinnekin puoli tuubia puristaa. Se tosin on toiminut jo neljäkymmentäluvulta asti luotettavasti normi öljyillä.
-
RVS ei ole kloorattua parafiinia, joten suolahappovaaraa ei ole.
RVS Technology kertoo historiastaan sivulla http://www.rvs-tec.com/index.php/site-map?showall=&start=1 (http://www.rvs-tec.com/index.php/site-map?showall=&start=1),
missä Cerlub Oü, joka on patentoija, osuus kerrotaan.
Cerluben US Patentti, kertoo kemiallisen koostumuksen ja toimintaperiaatteen https://www.google.com/patents/US7977265 (https://www.google.com/patents/US7977265)
Kiinteät aineet ovat hienoksi jauhettuina dispersiossa, jotta ei tukita öljynsuodatinta (sama perusidea kuin Molykote A:ssa).
Muodostuuko kitkaa vähentävä(tribo) keraaminen pinta kuumille rautapitoisille pinnoille, vai toimiiko aine hiomatahnana, joka siloittaa pintoja?
En osaa sanoa. Pitkäaikaisvaikutuksista vielä vähemmän.
Käyttäjä- ja laboratoriotodistukset ovat kuitenkin melkoisen ylistäviä.
-
Tuo Pekan pelko on kyllä ihan järkevä. Varsinkin jos ohjeistetaan lirauttamaan vanhaan öljyyn. Siinähän on jo kierrossa ajo-olosuhteista riippuen mitä lie.
-
Cerluben US Patentti, kertoo kemiallisen koostumuksen ja toimintaperiaatteen https://www.google.com/patents/US7977265 (https://www.google.com/patents/US7977265)
Muodostuuko kitkaa vähentävä(tribo) keraaminen pinta kuumille rautapitoisille pinnoille, vai toimiiko aine hiomatahnana, joka siloittaa pintoja?
Vähän saman nimisiä aineita kuin hiomalaikassa....
-
Vastustan ja väsään juuri uutta foliohattua...
Jos tuo on kerta niin hyvä aine, niin miksi isot öljynvalmistajat eivät ole ostaneet tuotetta biljardilla dollarilla ja lisänneet sitä omiin öljyihin...
Varmasti siksi, että biljardi dollaria olisi reilu ylihinta mistä tahansa.
-
Jopas saa tämä ihmeaine palstatilaa... taidan juottaa kyseistä ainetta ex-vaimolle jos sillä kitinät ja narinat loppuisivat... ;D
-
Se taitaa monitoimiöljy WD-40 purkissa lukea , että "poistaa narinan, toimii myös kotona" :))
-
Mahtavia stuffeja saa nykyisin.
Putkiaukaisu liemen kanssa totesin että pikku pätkä viemäriä lähti auki ja sattui tilkka menemään housuille.
Illalla farkut pois totesin että hyvin söi pellavaakin.
Akkuhappojen uusiokäyttöä pullotettuna?
-
Lipeää pullotettuna?
Nykyään ei enää saa kunnon myrkkyjä kaupasta. Tuo putkimies lienee harvoja poikkeuksia
kun sitä myydään ruokakaupassa maitokaapin vierestä.
-
Natrium- tai kaliumhydroksidia. Jälkimmäistä käytetään mm. kaakaojauheen käsittelyssä. Kaikkea sitä ihmiset laittavat suuhunsa ;D
Enää ei myydä kuluttajille "42" rotanmyrkkyä vaan tilalle on tullut joku hiirimyrkky "342". Ennen oli paremmin.
-
Mun nuoruudessa täällä maakylillä isännät myrkytti viljapeltoja kesällä rikkaruohojen ja minkä lie varalta.
Sittemmin ne myrkyt muuttui torjunta-aineiksi ja nykyisin ne ovat muuttuneet kasvinsuojeluaineiksi.
Eiköhän se kovin myrkky mitä tavis saa kaupasta ilman lupalappua ulos, ole normaali konetiskiaine. Ja se on oikeasti jytyä kamaa.
-
Kaikki lienevät lukeneet blogikirjoitukseni missä testasin RVS:n äärimmäisissä olosuhteissa.
Tässä tuloksia aiheesta: http://www.motomatti.fi/2016/08/california-adamant-peravaihteen.html
Jutun keskivaiheilla on lähikuvia hammaspyöristä. Ennen kuvausta niistä on pesty liuottimella kaikki öljy pois ja kuivattu. (tasauspyörästöä lukuun ottamatta) Hammaspyöriä on käsitelty pikkurälläkän katkaisulaikalla hioen sillä kiinnileikkaantumat ja metallin kasaumat pois. Perä ei silloin pyörinyt lainkaan ympäri saatavilla olevin voimin. Hionta oli siis hyvin karkea ja kaikkea epätasaista en sillä saanut pois.
Mutta käsittelyn jälkeen perä toimii vaikkakin siellä jäljelle jääneet epämuotoiset hampaat aiheuttavat resonansseja. Mutta siitä ei voi olla varma sillä kardaani tai kardaani, perä ja kardaanin kumikytkinkin voivat resonoida keskenään. Mutta uskoisin resonaation alkutekijän olevan rikkinäisessä perävaihteessa.
Palatakseni kuviin niin vetopuolen pinnalle on muodostunut kova ja "peilimäinen" voimakkaasti heijastava pinta ja epätasaisuudet ovat tasoittuneet. Perä ei pidä minkäänlaista ääntä eikä resonaatio juurikaan haittaa matkantekoa. Kiinnileikkautuman jälkien poiston jälkeen pyörällä on ajettu useita tuhansia kilometrejä joista osasta olen kirjoittanut matkajuttuja blogiini. Niiden lisäksi reissut kesämökille ja sieltä päivämatkoja Karjalaan ja muualle. Eipä olisi onnistunut pelkällä peräöljyllä. Siitä olen varma.
Jää nähtäväksi miten sitten jatkossa kun on ajettu useita kymmeniä tuhansia kilometrejä. Toistaiseksi koneet käyvät nätimmin, kuluttavat vähemmän ja käynnistyvät helposti. Tänäkin keväänä vain akku paikoilleen ja painallus napista. Vanhoilla bensoilla. Tosin vasta kaksi RVS-käsiteltyä pyörää on tälle vuodelle käynnistetty.
Nyt lähtee vasta kolmas kesä RVS:llä. Joten pitkäikäisestä käytöstä ei ole kokemusta. Vain yhdessä pyörässä enää on RVS öljyn joukossa mutta seuraavan öljynvaihdon jälkeen ei enää missään. Käsittelyn sanotaan kestävän 100.000 km. Minulta menee hetkeä pidempi aika sen toteuttamiseen. Ajokilometrit kun tulevat usealla pyörällä ja kokonaissaldo pyörii 10.000 - 15.000 km per vuosi. C14 kulki viime kesänä 8000 km ja oli yhden kuukauden ajokaudella seisonnassa.
Kohta aloitan kauden, säistä riippuen, C. Adamantilla eli juuri sillä pyörällä jossa se rikkinäinen perä on. Myöhemmin vaihdan siihen peruskunnostetun moottorin ja digitalisoin sen moottorinohjausta. Aikataulua ei ole mutta kirjoittelen aiheesta blogiini.
-
Tuli tutkittua noita Pekan linkkejä RVSstä. Taidetaan taas vaihteeksi olla vaarallisilla vesillä, muistellen reilun kuukauden takaista keskustelua Molykote A vs. korvaavat MoS2-tuotteet. Meinasi lähteä lapasesta tuo stoori ;D
Silloin kiinnitti huomiota Liqui Molyn muut öljyn lisäaineet, joissa toistui sana "keraaminen". Kun nyt on tällainen kerettiläinen puolitieteellisen uskon omaava ajatusmaailma, niin heräsi ajatus, että saattaapa tuossa "Liqui Molyn keraamisessa öljyn lisäaineessa" taas vuorostaan olla jotain yhtäläisyyttä RSV:n kanssa? Kemistiä taas tarvittaisiin analyysin tekoon ::)
Tuoteseloste:
https://www.dropbox.com/s/sb465gn2gv6x091/3721-CeraTec-18.0-en.pdf?dl=0
-
LiquiMoly CeraTec sisältämä boorinitridi BN kisaa enemmänkin samassa luokassa kuin MoS2 ja grafiitti.
Hexagonal BN (h-BN) is the most widely used polymorph.
It is a good lubricant at both low and high temperatures (up to 900 °C, even in an oxidizing atmosphere).
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Boron_nitride#Hexagonal_BN (https://en.wikipedia.org/wiki/Boron_nitride#Hexagonal_BN)
RVS:n(Cerlub) patentissa sanotaan, että dispersion kiinteät aineet sintrautuvat koviin rautaseoksiin ja voivat aiheuttaa hioutumista pehmeissä seoksissa.
Perinteisesti sintrauksia on tehty korkeammissa lämpötiloissa ja tai paineessa.
Liquid phase sintering on menetelmä, jossa sintrattavat aineet sekoitetaan nesteeseen tai ainakin ennen sintrauslämpötilaa nesteytyvään ja myöhemmin höyrystyvään aineeseen.
Löysin aiheesta kirjoituksia, joissa tarkasteltiin kahden eri materiaalin tiivistymistä, mutta silloinkin korkeammissa lämpötiloissa.
RVS:n tapauksessa aineita on todella monta ja luotettavana pitämäni Motomatin todistuksen mukaan ainakin hammaspyörän pintaan muodostuu ohut sileä peilimäinen kiiltävä pinta.
Itselläni on kaapissa RVS satsit lootaan ja koneeseen ja taidan kokeilla vaikutusta.
Hankin aineet ennen kirjoittamistani tästä aiheesta.
-
Tähän vaivaan ei enää RVS:llä ollut muuta vaikutusta kuin että uliseva ääni vaimeni ja ajokausi ei katkennut vaihteistoremonttiin. Melutaso oli erittäin häiritsevä. Talvella laitettiin peruskunnostettu vaihteisto paikoilleen alkuperäisen sijaan. Pyörällä ajettu yli 100.000 km sivuvaunu- ja trikekäytössä. Liitteenä kuva hammaspyörästä.
Purettaessa vaihteiston laakeritkin olivat osittain loppuun kuluneita. Noin 600€ varaosilla saa vaihteiston liki uutta vastaavaksi. Homma odottelee toistaiseksi rahoitusta.
Tässä koko juttu: http://www.motomatti.fi/2016/12/vanha-5-vaihteinen_28.html
Jatkolinkit aiheeseen alussa ja lopussa.
Tässä tapauksessa RVS:stä ei ollut enää apua pelastamaan huonoksi kulunutta ratasparia mutta teki vielä ajamisen mahdolliseksi eikä ajokausi keskeytynyt.
-
Nyt viimeiset 4000km RVS:t moottorissa. Ei huomattavaa eroa missään suhteessa. Ei kyllä haittaakaan ole ollut. Piti kuitenkin kokeilla :P
-
Imartanajon varikolla oli RVS:n teltta ja siellä vanha Pösö. En muista (tiedä) mallia enkä ikää.
Sen tiimoilta oli yleisölle kilpailu, että miten pitkään autolla oli ajettu ilman öljyjä siihen mennessä. Itse veikkasin jotain rapiaa 400 kilsaa.
Muistin jutun äsken ja näkyi olevan RVS:n facebookkissa vastaus, että 1132 km. En tiedä jatkuuko matka vielä. Enkä tiedä minkälaisen aulis gerlanderin valvonnassa tuo reilu tonni on ajettu. Mutta tommonen juttu aineen tiimoilta.
-
Tämän viimeisimmän viestin luettuani tuli väistämättä mieleen ihmismielen toimintaan syvällisesti perehtyneen ja erilaisista huijauksista kirjan (Usko, toivo ja huijaus) kirjoittaneen psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärin Hannu Lauerman toteamus, joka kuului jotenkin näin: Jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta.
-
Eimericcalaiset ihmeaineiden ja -värkkien kauppiaat tekevät aivan upeita keksintöjä. Taannoin myytiin Motor-Up -lientä, joka korjasi vanhat moottorit, vähensi kulutusta ja nosti huippunopeutta. Se eniten ihmetyttää, että jokin "Bercele University" pystyy kehittämään ihmeaineen, johon mikään öljy-yhtiö omissa rajattoman talouden labroissa ei ole pystynyt.
Kauan sitten, 1970 -luvulla, TM teki artikkelin "Genelec - moottorin musta surma". Siinä he totesivat tuo ihmeaineen olevan kelvotonta. Aineen maahantuoja uhkasi oikeudella, mutta TM "haastoi" tekemään VTT:n testin Petter W -koemoottorilla. Ehdotti, että hävinnyt maksaa kulut, ~40´000 mk. Siihen asia hautautui ja loppui.
Hirvipillejä kokeilivat myös: Auton pitäisi kulkea n. 200-220 km/h jotta saadaan ääni, joka kuluu yli 20m. Eikä sittenkään ole tietoa pelkääkö hirvi ääntä. Pillejä myydään edelleenkin erilaisten diplomien ja "yliopistojen testiraportein". Se ostaa, joka uskoo. Harmittomin taisi olla se autossa laahaava staattisen sähkö maadoitusliuska...
Niin, ja onhan joillakin jopa ketjuvetoisia kulkuneuvoja... ( oli pakko... ;D )
-
Genelec tekee kylläkin erinomaisia kaiuttimia :-)
-
No joo, omalla kokemuksella en huuhaaksi voi tuomita.
Omassa pyörässäni on kulutuksen vähentyminen selkeästi havaittavissa.
-
En tarkoittanut väittää, etteikö ko. aineella olisi jotain hyödyllisiä vaikutuksia. Sen selvittäminen, mitä ne todellisuudessa ovat, vaatisi kuitenkin ihan kunnollista vertailevaa ja todennettua tutkimusta. Toisaalta monet ovat ilman ko. ainettakin onnistuneet hyvillä öljyillä ja hyvällä huoltamisella ajamaan kalustollaan uskomattoman pitkään. Tuo ilman öljyä ajetuksi väitetty matka on saman verran kuin tästä Raisiosta Kittilän perukoille. Veikkaanpa, että jos tästä lähtisin kohti pohjoista, niin ilman moottoriöljyä en pääsisi kovin kauas kotipihalta (en tosin ole aiheesta enempää lukenut, enkä siksi tiedä, minkälainen kokeilu tuo väitetty ilman öljyjä ajo tarkkaan ottaen on ollut) . Sorry, en vaan usko tuollaisiin tarinoihin.
-
Kattelin sitä RVS-pösöö siinä Imatran varikolla. Näyttivät ettei mittatikku kastunu. Käynnistivät auton ja käyttelivät siinä moneen kertaan ja antovat kunnolla kierroksia. Öljynpainevalo palo koko ajan ja auto kävi ihan kohtuu nätisti. Ninkun ny semmonen pösö käy. Kehuvat muistaakseni Hesasta sillä tulleensa ilman öljyä...
-
Noin rankkoja testejä RVS:llä en sentään ole tehnyt mutta sen verran olen ainetta testannut että mainospuheet pitävät pitkälti paikkansa. Toisaalla mainittu X-1R metallin lisäaine on toiminnaltaan melkoisen samanlainen. Aineet ovat ainakin teräksen suhteen pinta-aktiivisia ja muodostavat liukkaan pinnan käyttökohteisiin. Muille metalleille en ole kuullut apua olevan.
Kaikki vanhempi kalusto taloudessa on RVS-käsittelyn saanut paitsi diesel-pakettiauto ja uusin pyörä. Nekin varmaan aikanaan. Käsittelyn suorittaminen on niin helppo homma että se ei ainakaan esteenä voi olla aineiden käytölle.
Kavereiden pyöriin, erimerkkisiinkin, on tehty RVS-käsittelyjä. Valituksia ei ole kuulunut vaikka joku epäilikin että maksoiko turhasta: olisihan vehje voinut toimia ihan hyvin ilmankin käsittelyä.
Jo vaikeasti kuluneeseenkin kohteeseen tehty käsittely kesken ajokauden mahdollisti remontin siirtämisen talviaikaan. Siihen asti normaalikäytöllä ilman aiemmin ilmenneitä oireita.
Käsittelyn hinta yhden tai kahden perättäisen moottoriöljynvaihdon yhteydessä on kovahko. Kestoa luvataan kuitenkin pidemmälle aikavälille vaikka öljyä vaihdettaisiin useammankin kerran. Lupaus aineen kestosta 100.000 km ennen uusintakäsittelyä. Eli kertahinta jakaantuu pitkälle aikavälille.
Sen asian olen jättänyt osittain huomiotta että saisi olla suositusta huonompi öljy johon RVS sekoitetaan. RVS kun on lämpöön reagoiva ja hyvä öljy voitelee hyvin niin aineen vaikutus ei pääse edes alkamaan.
Sitten uskon asioita:
Uskon että RVS tai X-1R voivat olla hyvä aine parantamaan kovien venttiilinnostimien ja nokka-akselin kestoa. Näinhän on useimmissa Guzzeissa rakenne. Myös hammaspyörien ryntöpinnat vaikuttavat tykkäävän aineesta. Toisaalla on kerrottu että X-1R olisi hyvä keulan lisävoiteluun. Siellähän on suuria pintapaineita ja kitka on iso. RVS:n vaikutusta keulaputkiin en ole testannut.
-
Se aineen tarttuvuus ei voi olla pelkästä lämmöstä riippuvainen. Tämä aineiden mainostettu "tribokeraaminen" mullistus kun luulisi vaativan ihan oikeasti lämmintä muodostuakseen. Eihän toimivassa laakerissa tai perävaihteessa voi olla sellaisia lämpötiloja liukupinnoilla, että aidosti keraamista metallin pintaan hitsaantumista voisi tapahtua. Jotain siellä kyllä tapahtuu ja tarttuu, mutta ei ehkä siten kuin kuvaavat.
-
Se aineen tarttuvuus ei voi olla pelkästä lämmöstä riippuvainen. Tämä aineiden mainostettu "tribokeraaminen" mullistus kun luulisi vaativan ihan oikeasti lämmintä muodostuakseen. Eihän toimivassa laakerissa tai perävaihteessa voi olla sellaisia lämpötiloja liukupinnoilla, että aidosti keraamista metallin pintaan hitsaantumista voisi tapahtua. Jotain siellä kyllä tapahtuu ja tarttuu, mutta ei ehkä siten kuin kuvaavat.
Tämä onkin tavallisen käyttäjän osalta hankala yksittäistapauksena todistaa sinne tai tänne. Tarvittaisiin laboratoriokokeita erilaisissa kohteissa.
Keulaputkista sen verran että kuumenevat joskus ihan päästöväreihin asti eli sinistyvät kovimman kitkan kohdalta. Silloin uskoisin reaktion tapahtuvan halukkaasti. Samaan perustan väitteeni venttiilinnostimien osalta: kaksi teräspintaa hinkkaavat toisiinsa. Lisäksi tapahtuu iskumaista kuormitusta joka aiheuttaa pittingiä nostimissa. Pitting lisää kitkaa eli lämpöä syntyy ja viimeistään silloin aineiden pitäisi tehota. Mutta mieluimmin jo ennen kuin mitään kulumista tapahtuu.
-
Jos keulaputkiin tulee käytössä sietää, kannattaa ajaminen lopettaa siihen ja etsiä syy. Eikä turvautua pullokorjaukseen.
-
Jos keulaputkiin tulee käytössä sietää, kannattaa ajaminen lopettaa siihen ja etsiä syy. Eikä turvautua pullokorjaukseen.
Syy oli Italiassa keulaputkitehtaalla. Aika monen 80- 90- lukuisen Californian keulaputket olivat liian tiukkoja. Pyrkivät sinistymään ja jos ei asiaan reagoinut niin kromaus irtosi aika helposti. Kyllä noita silloin hiottiin käsipelissä ja saatiin jotenkin toimimaankin.
-
Olen itsekin nähnyt värjääntyneitä keulaputkia. Silloin on syynä ollut taipuma ja rankka elämä crossissa.
-
"Veikkaanpa, että jos tästä lähtisin kohti pohjoista, niin ilman moottoriöljyä en pääsisi kovin kauas kotipihalta (en tosin ole aiheesta enempää lukenut, enkä siksi tiedä, minkälainen kokeilu tuo väitetty ilman öljyjä ajo tarkkaan ottaen on ollut) . Sorry, en vaan usko tuollaisiin tarinoihin."/i]
Täällähän lienee jossakin kohtaa vielä tallella se videoklippi Puskuri-ohjelmasta jossa lähtivät ajamaan vanhalla Sierralla RVS käsittelyn jälkeen Hesasta Tampereelle. Ilman öljyjä. Valmistaja kun lupasi, että pääsee edestakaisen matkan. Ei päässyt mutta lähelle Tamperetta kuitenkin, kunnes kuumeni ja pullautti jonkun stefan ulos. Kone ei kuitenkaan leikannut kiinni. Koe tehtiin muistaakseni Haaga-instituutin valvonnassa. Moottori oli avattu ennen RVS käsittelyä, mitattu välykset, sinetöity ja avattu sekä mitattu käsittelyn jälkeen.
Elikkä tämä: https://m.youtube.com/watch?v=-NymF_vEst0
-
Genelec tekee kylläkin erinomaisia kaiuttimia :-)
Se "musta surma" oli Synolec - ko. nimellä näyttää olevan vaihteistoöljyjä edelleen saatavissa.
-
Moottoriöljyllä on useita tehtäviä moottorissa. Voitelu on se tärkein mutta heti perään seuraavaksi tärkein on lämmön siirto ja sen jakaminen tasaisesti rakenteiden kesken. Kun moottorista otetaan öljy pois ja vaikka voitelu onnistuisikin kikkakeinolla (esim. RVS) niin öljyn jäähdyttävä ja lämpöä tasaava ominaisuus puuttuu.
Kun molemmat ominaisuudet ovat käytössä, voitelu ja lämmönsiirto, niin osat kestävät paljon paremmin, varsinkin lämmölle herkät kumiosat.
-
Vilkaisin hieman edellä olleesta linkistä yhtiön kotisivuja. Yhtiön selostamassa historiassa ei ole tietoja vuoden 2012 jälkeen. Mitään merkittävää ei siis tuon jälkeen liene tapahtunut ? Käyttäjäkokemuksia tai testituloksia ei ole raportoitu vuoden 2011 jälkeen ? Testituloksissa jäin hieman kaipaamaan tunnettuja riippumattomia testauslaitoksia (listatuista vain TÜV kuulunee tähän kategoriaan). Pientä klappiakin tiedoissa näyttää olevan, yhtiö kertoo Sierralla ajetun Helsingistä Tampereelle ilman öljyjä, videoklipin mukaan matka jäi kesken. Yhtiön raportoimissa käyttäjäkokemuksissa (Customer feedback: Forage treatment) oleva Tuomo Saarisen kirje kuvineen herättää ainakin minussa melkoisesti kysymyksiä, siksi paljon näyttää traktorityökoneen hammasratas siloittuneen 30 tunnissa (ei kai tällaisella aineella pitäisi kovin paksua paikkaa mihinkään syntyä, toinen vaihtoehto onkin sitten se, että aine on todella tehokasta hiomatahnaa). Tuo reilun tuhannen kilometrin ajo autolla ilman öljyjä on sekin hyvin hatarasti jos lainkaan todistettu.
Jos aine kuitenkin on niin hyvää kuin väitetään, se tulee valloittamaan markkinoita vauhdilla. Sen myötä varmaan saamme lisää tutkittua tietoa aineesta ja sen pitkäaikaisvaikutuksista. Kovin vaisua on ainakin kuluttajamarkkinointi tähän saakka ollut, törmäsin ensi kertaa tuotteeseen tällä palstalla. Olisikohan markkinointi suunnattu paremminkin teollisuudelle ja muille suurkäyttäjille. En vakuuttunut ainakaan vielä.
-
Olivat RVS-porukat taas Imatranajojen varikkoalueella myymässä aineitaan. Oli myös sama Pösö kuin viime vuonna ja arvauskilpailu siitä kuinka paljon Pösöllä on ajettu ilman öljyjä. RVS-mies sitten sanoi että ei kannata arvata alle 6000km !! No arvasin sitte jotain yli sen...
-
Motox-öljyistä en mitään tiedä mutta siihen on sekoitettu.....
https://www.motonet.fi/fi/tuote/6000580/Motox-FullSyn-5W-40-RVS-5L
-
Tuossa vaan annetaan ymmärtää, ettei yksinään juuri muuta tee, kuin suojaa/tehostaa aiempaa käsittelyä.
-
RVS:n määrä täytyy olla melkoisen pieni kun tuon vitosen tonkan öljyä saa 35 egellä ja kamferttipullollinen RVS:ää yksinään maksaa kymppisotalla.
No, eipä sitä tietenkään ihan noin yksioikoisesti voi laskea. Ja yhtä kaikki, itse olen tuota käsittelyä laitteisiini tehnyt ja pikkuisen olen siihen uskoon hurahtanut. Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut.
-
Tarttui kamferipullollinen "Gearbox" -versiota mukaan. Onkos kukaan laittanut jo suorahampaiseen laatikkoon? Entäs jos RVS käsittelyn mukana katoaa rouhea "Guzzimaisuus"... Vienot viheltävät äänet saisivat puolestani kadota, mutta tietty klonksahtelu ja poljinvoiman tarve, sehän kuuluu asiaan kun peli on vajaat 20v vanha... :P Että ei kai se nyt sentään japanilaiseksi muutu...
-
Minä laitoin V11 laatikkoon -ja skeptinen olin laittaessa.. Aiemmin ärsyttänyt ujellus vaimeni -tai sitten kuvittelen asian... niintainäin aine joka tapauksessa auttoi vaivaan oli se totta tai kuviteltua. Tarkoitus on laittaa käsittely myös vanhaan lemppariin jossain vaiheessa.
-KG-
-
Camn, voin lohduttaa että kolinat eivät mihinkään katoa.
Yhdestä kuusivaihteisesta suorahampaisesta lähti ujellus. Myös Centaurossani suorahampaisessa "kolmetappisessa" 5-vaihteisessa on RVS mutta toistaiseksi ei ole tullut tilaisuutta tälle vuodelle ajaa sillä.
Tonninelisatasessa on suorahampainen ja melko karkeakäyntinen mutta kevyttoiminen vaihteisto. Vaihteet menevät kevyesti mutta perinteisen kovalla äänellä päälle. Nyt ei tiedä äänen perusteella mikä vaihde on päällä. Aiemmin tunnisti "saundista" mikä pykälä on vedossa. Nyt vahingossa tulee ajettua viitosella moottoritielläkin. On sekin ylivaihde mutta kuutosella kierrokset hieman putoavat. Mutta ulina puuttuu.
1400-moottorin osalta nokkaketjujen vinkuna ei ole hävinnyt mihinkään eikä oikean puolen raplatus käynnistettäessä ja sen jälkeen hetken ennen kuin kiristin saa öljynpainetta. Vasen ketjunkiristin ei raplata. Mutta muutoin ei kuulu kuin tasainen pöhinä maantienopeuksissa koneesta. Erillisiä venttiilikoneiston ääniä ei voi erottaa. Edellyttää tietysti että ei käytä korvatulppia. Tulppien kanssa ei kuulu kuin tuulen suhinaa.
Perävaihteessa on myös RVS. Se käy varsin viileänä nykyään. Ei varmasti polta kättä mutta voi voi sulaa sen päällä. Äänestä ei voi sanoa muuta kuin vedosta moottorijarrutukseen ja päinvastoin kuuluu kolahdus.
Litrahinta aineella on jotain 1500€. Mutta aika pienellä määrällä tekee pyörästään tai autostaan hieman hiljaisemman. Hiljaisuus ei sinänsä ole tavoite vaan se on merkki siitä että energiaa ei muutu ääneksi enää siinä määrin kuin äänen kuuluessa. Myös kitka pienenee eikä lämpöä muodostu.
1,5-litrainen turbodiesel, ajettu hieman päälle 100.000 km ja RVS-käsittely tehty 90.000 tieneillä. Siinä moottorin herkkyys ja kiihtyvyys ovat selkeästi parantuneet ja käyntiääni nätistynyt. Kulutuksesta en voi sanoa mitään varmaa mutta mökkimatkalle kun täyttää tankin niin 480 kilometrin ajon jälkeen mittari näyttää edelleen täyttä tankkia. (Tankillisella pääsee suvikumeilla noin 1500 kilometriä.) Aion tutkia miten aineen saa vaihteistoon. Sen huolto-ohjelmassa kun ei ole mainittu öljynvaihtoa lainkaan. Vaihteiston synkronirenkaat eivät ole rautametallia joten niiden kitkaa ei RVS muuta.
Vanha juttu on tekemäni testi California Adamantin perävaihteen suhteen. Säädin jo kiinnileikanneeseen perään käyntivälyksen nollaksi. RVS-käsittelyn jälkeen alkoi toimia. Vaikka järjen mukaan ei mitään mahdollisuutta. Blogissani on juttua aiheesta.
Saman pyörän moottori sai käsittelyn koneremontin yhteydessä. Ajettu niin vähän että ei voi vielä sanoa muuta kuin että tyhjäkäynnillä erittäin hiljainen mekaanisesti. Ajettu vasta joitakin satoja kilometrejä. Vaihteistoon on jo laitettu uudet öljyt. RVS oli edellisen öljyn kanssa 5000 kilometriä. Toimii hyvin mutta kankeasti. Vaihteisto on ensimmäinen versio viisivaihteisesta. Sain sen palkaksi kun tein GT850 koneremontin eräälle harrastajalle. GT:ssä on useita eroja jälkeenpäin esiteltyihin koneisiin nähden.
Se että laittaa RVS:n pitkään ajossa olleeseen koneeseen voi olla ongelmallista jos samalla siirrytään käyttämään nykyöljyjä. Keskipakosuodattimessa, kammenkaulan sisällä, oleva muhju voi lähteä kiertoon. Vanhemmissa koneissa kun muuta suodatinta ei ole niin se voi olla fataalia. Niissä joissa on suodatin niin silti kammenkaulaan on kertynyt muhjua melkoinen määrä jos kilometrejä on kertynyt runsaasti.
Vaihteistossa ja perävaihteissa, pois lukien GT850 ja sen aikaiset perävaihteen öljypohjalla varustetut perät, ei sakkaongelmaa ole. RVS-käsittelyn niihin voi tehdä milloin vain ja ajaa useita tuhansia kilometrejä erilaisilla kuormituksilla ennen seuraavaa öljynvaihtoa.
Remonttialalla oleva kaverini kertoi että kyseistä ainetta laitetaan litroittain paperikoneiden kiertovoiteluun. Samoin pulppereiden, ym kulmavaihteisiin. Käyntiajat ovat kasvaneet ja remonttibisnes kärsii.
-
Mulla olisi nyt sopiva kandidaatti kokeiluun ja ainekin ostettuna. Pitäisi vaan keretä lomalla pellin alle. Vaimon autoon laitan puolet pullosta. Tietyillä kierroksilla omaan korvaan selkeä ääni. On ainakin helppo todentaa toimiminen tai toimimattomuus. Loput vaikka Guzzin askiin, kunhan vaihtaisi tavalliset öljyt askiin. Voi olla että seuraavat ovatkin tavalliset öljyt, jos vaikka jättäisi ratakieputuksen pääosin pikkupyörälle.
-
Tarttui kamferipullollinen "Gearbox" -versiota mukaan. Onkos kukaan laittanut jo suorahampaiseen laatikkoon? Entäs jos RVS käsittelyn mukana katoaa rouhea "Guzzimaisuus"... Vienot viheltävät äänet saisivat puolestani kadota, mutta tietty klonksahtelu ja poljinvoiman tarve, sehän kuuluu asiaan kun peli on vajaat 20v vanha... :P Että ei kai se nyt sentään japanilaiseksi muutu...
Mä laitoin laakerien vaihdon jälkeen koko purkin, noin 3/4 laatikkoon ja loput perään. Rummun välystä shimmasin samalla paljon pienemmäksi eikä siltikään muuttunu japanilaiseksi. Reilut 1000km oon nyt ajanu, vaihteiden kytkeytyminen parani selvästi mutta sen lasken pienentyneiden välysten ansioksi.
-
Oottekos sitten laittanu Molykoten perään myös jos siellä on RVS, vai onko nuo sellaisia toisensa poissulkevia?
-
Molycote A on Mandellon tehtaan suositus yksistään perään. RVS taitaa olla foorumin keskustelujen perusteella pääosin käyttäjien omiin kokemuksiin perustuva lisäaine moottoriöljyihin ja vaihteistoöljyihin.
Jouko
-
^ Sillä kysyinkin menettelystä. Mietin että vähentääkö Molykote RVS:n vaikutusta perässä, ja uskaltaako Molykotea sen takia kuitenkaan jättää pois. No, ei tää oo mulla suunnitelmissa, kunhan mietin.
-
Uskoisin Molycoten heikentävän RVS:n toimivuutta, joka "synnyttää koneistojen kitkalle alttiina oleville alueille peilinpinnan kaltaisen tribokeraamisen pinnan." Kitka on ainakin alkuun siis hyväksi, jotta sitä saa vähennettyä. Samasta syystä suosittelevat ennemmin mineraaliöljyä, kuin synteettistä, JOS sen käytön laitteen valmistaja antaa vaihtoehdoksi.
Oma kokemukseni Guzzissa on Resurs lisäaineesta (LINKKI (http://www.kaasutinexpertti.fi/resurs.html)), joka on RVS:n "sisartuote".
Vaihteistoäänet vaimenivat selvästi ja vaihteiden kytkeytyminen keveni. Moottorin mekaaniset (mm.venttiili)äänet vaimenivat.
Näistä päätellen kitka on pienentynyt molemmissa, vaikkei niissä mitään vikaa ollutkaan ennen lisäaineen käyttöä.
Mielestäni on kannattava varmuudenvara"vakuutus" heikon voitelun varalta, jos kerran ilman öljyjäkin on ajettu reilu 100km (LINKKI (https://www.youtube.com/watch?v=-NymF_vEst0)).
Molycotesta olen luopunut vaikkei siitä varmaan jo käsitellyssä/vaimenneessa koneistossa enää haittaakaan olisi.