Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: rimpjar - Huhtikuu 03, 2016, 09:10:32 ap
-
Niin tässä reilu kuukausi koittanut saada säätöihin tuon yhdistelmän ajettavuutta ja hiki on monasti tullut sekä työkalut lentänyt
ja emäntäkin on oppinut katteleen ulos ja olemaan hiljaa kun olen tullut kellarista ylös.
Pyörä ja vaunu kulki suoraan mutta auta armias kun piti jarruttaa niin se veto vasemmalle siis hengenvaarallinen ja muutenkin pirun raskas
mutkissa. Annoin jo periksi ja aloin purkaa vaunua pois että laitain sen varastoon ja talvella otan uuden projektin ja istutan sen Gold Wingin sivuun.
Aloitin irrottamalla ohjausiskunvaimentimen ja ajattelin että käyn äkkiä viemässä vielä kioskille V-75 lapun sillä yhdistelmällä, no se matka
venyikin reiluun 100km kaikki ongelmat hävis sen iskunvaimentimen poiston jälkeen. Pyörä oli kuin ei olis vaunua ollenkaan (no hiukan lapinlisää)
ja jarrutuksessa kevyt normaali veto vasempaan, kevyttä woblaamista esiintyy 100 vauhdissa vain kun etupyörä menee jonkin heiton yli mutta se tasaantuu heti sen jälkeen.
Elikkä miten voi väärin asennettu ohjausiskun vaimennin tehdä hetkeksi elämästä helvetin ???.
-
Etupyörän ripustukseen kiinni vaunusta jykevä vaimennin niin noinhan siinä varmaan käy.
Mutta kun yhdistelmä toimii ilman, niin hittoako sitä ajoa hankaloittavia osia pyörään.
Ihan maalaisjärjellä en oikein tajua ajatusta miksi pumppua vaunun ja etupyörän väliin ensinnäkään.
Eikös pyörän runkoon mieluummin jos vaunu ei ole kiinteästi ja joustaa hieman kiinnikkeistään.
-
No muttako ensimmäinen vaunu rakennelma ja isot pojat sanoi suurella rinta äänellä että mersun tuhti vaimennin siihen
niin uskoinhan minä viimeiseen asti.
Olis heti heittänyt tuon mäkeen niin avio-onnikin olis loistanut sen ajan mitä meni säätöjä värkätessä ;).
Ja tosiaan hyvä ajaa hiukan 30-50 vauhdissa humputtaa etupäätä mutta se häviää heti kun vauhti nousee
tuon 50 yli.
-
Onko ihan linjassa pyörät keskenään, jos vaeltaa hitaassa ajossa?
Minä vain arvailen, viisaammat kohta oikaisee asiat.
-
Näin perästäpäin on helppo olla viisas. En omaan sivuvaunupyörään tai trikeen laittaisi missään tapauksessa ohjausiskaria jousittamattoman massan puolelle. Edes hennompaakaan.
Se ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa tärkein asia vaan tuo asennustapa: vasemmalle käännettäessä, vaimentimen vipusuhteesta johtuen, vaimennus kasvaa ja oikealle käännettäessä vaimennus pienenee.
Katselin tekovaiheita ja päätin olla hiljaa kun tietäjiä oli niin kovin suuri joukko neuvomassa. Tosin omat neuvoni olin jo antanut.
Niin, se kuplan ohjausvaimennin saattaisi silti olla sopivampi......
Tai mieluimmin säädettävä. Itse olen suosinut tällaista: http://www.storm-motor.fi/yleisosat-ja-tarvikkeet/ohjaus-ja-hallinta/ohjausiskunvaimentimet/lsl-ohjausiskunvaimentimet/lsl-oval-ohjausiskari-120mm-iskunpituus/
Tässä koeasennusjuttu ko. vaimentimesta: http://www.motomatti.fi/2015/04/saaksjarvi-trike-ohjausvaimentimen.html
Asennus on siis trikeen mutta väittäisin että kolmepyöräisillä on paljon yhteistä ajogeometriassa kolmannen pyörän sijainnista riippumatta paitsi että valmistamani trike kallistelee kaarteissa moottoripyörämäisesti eikä ole koko ajan pystyssä kuten perinteinen sivuvaunuyhdistelmä tai normaali trike.
-
No nyt on meikäläinenkin piirun verran viisaampi, ja annan mennä noin kun tuntuu että toimii ja jos alkaa vaivaamaan niin
otetaan uudemman kerran asia esille.
En tiedä miten tuo sitten toimis tuossa säästyis ylimääräsiltä asennus palikoiden teolta.
-
Silloin kun itse laitoin sivuvaunua pyörääni sain monenlaista ohjetta ja vinkkiä. Se mikä toimii yhdessä ratkaisussa ei välttämättä toimi toisessa. Minulle muunmuassa väitettiin että teleskooppikeula ei sovellu lainkaan koska teleskooppi "sukeltaa" jarrutuksessa mutta siihen tarvittiin vain etujarrun uudelleenasennus ja tukeminen vivulla alakolmioon niin että kovassa jarrutuksessa vältyy keulan alaspainumisesta ja kampeamisesta sivulle. Toki keinuhaarukkakeulakin niin tekee niin mutta kyse on kuitenkin vain jarrun toiminnasta. Geometriaa, nääs.
California Adamant -trikeen tuo ratkaisu on vielä tekemättä: pitää molemmat jarrukilvet laakeroida etuakseliin ja siitä taaksepäin pitää tehdä vivut joihin tulee pystysuuntaiset reaktiotangot jotka kiinnittyvät alakolmioon niin ei tapahdu niiaamista kovassa jarrutuksessa. Oikeat mittasuhteet löytyvät kokeilemalla. Tosin trike ei kampea sivulle jarrutuksessa lainkaan. Järjestelystä johtuen jarrutus, keulan toiminnan osalta, epätasaisella pinnalla toimii kuten ei jarrutettaisi lainkaan. Jarrutusvoima ei tällöin vaikuta keulan jousto- tai vaimennusominaisuuksiin.
Tämä siis vinkkinä jos keulaa pitää modifioida. Toinen vaihtoehto on ajaa hieman kovemmalla jousituksella ja vaimennuksella. Ei nyökkää niin syvään niin helposti eikä siten muodostu sivuttaismomenttia niin kovasti.
Tuo mersun vaimennin lienee liian jämäkkä. Silloin voi koittaa lyhyempää vipusuhdetta mutta niin että vipusuhde pysyy samana kumpaankin suuntaan käännettäessä.
-
En tiedä miten tuo sitten toimis tuossa säästyis ylimääräsiltä asennus palikoiden teolta.
En tiedä miten hyvä sivuvaunukäyttöön tuo on, mutta tiedän sen verran, että toimii ainakin "tavallisessa" käytössä hyvin. Mutta stefat tuppaavat kulumaan aika nopeasti. Kaverilla ja mulla ne kesti kaksi tai kolme ajokautta. Stefat on lisäksi sen verran erikoista kokoa, että niitä ei meinannut löytyä ei millään. Sitten bongasin Unkarista tiivistetehtaan, millä on tuo koko tuotannossa ja ne ei kyllä maksa juuri mitään siellä. Ainut vaan, että kun ostaa pienen erän, niin lähetys ja toimituskulut on suhteessa suuret, oliskohan ollu muutaman euron stefoista peräti 80-90 euroa..Tilattiin kyllä sen verran, että riittää..Säädettävähän tuo vaimennin ei ole myöskään.
Jouko
-
Mitä se vaikuttaa jos lisään öljyä iskareihin hiukan enämpi mitä ohjekirja antaa muistaakseni olikos nyt 1dl per iskari niin jos muistan oikein.
Jos laittaa esim.1,5dl auttaako se en kyllä nyt havainnut mitään pahempaa nyökkäystä noillakaan öljymäärillä.
-
Vaimenninta jossa ei ei ole säätöä voi säätää vipusuhdetta muuttamalla. Lyhyt vipusuhde = pieni vaimennus, pitkä vipusuhde = suuri vaimennus.
Kun kiertoliikettä muutetaan yhdensuuntaiseksi liikkeeksi niin siinä on tärkeää että liike on keskiasennosta molempiin suuntiin mahdollisimman yhtenäinen eikä siihen vaikuta muut asiat kuten joustoliike.
Säädettävä vaimennin helpottaa vipusuhteen mitoitusta koska vaimentimesta voidaan valita monia eri vaimennustehoja. Pärjätään siis yhdellä kompromissivipusuhteella.
Vaimennin, etujarru tai jousituskaan ei tässä vaiheessa vielä, välttämättä ole tärkein asia vaan löytää pyörälle ja vaunulle yhdessä se asema jossa käyttökuormalla kokonaisuus kulkee tasaisella tiellä ohjaamatta kokolailla suoraan tai hiukan oikealle kaartaen. (Tien kallistus.)
Seuraava vaihe on saada ohjauksesta kevyempi mikäli se ilmenee raskaaksi. Raskaus selviää kyllä ajamalla kuormitetulla yhdistemällä useampia kymmeniä kilometrejä maantienopeuksilla. Jos hartioita tai käsivarsia pakottaa ja kääntäminen tuntuu raskaalta on asialle tehtävä jotain. Silloin kannattaa pienentää jättöä. Siihen tarvitaan lisärakenteita. Samalla voi huolehtia myös jarrutuksen aiheuttamista voimista. Yleensä molemmat vaivat hoidetaan kerralla keinuhaarukalla. Mutta on olemassa muitakin vaihtoehtoja että pärjää kyllä alkuperäiskeulalla.
Jätön pienentäminen: http://www.motomatti.fi/2015/03/carillofornia-trike-keulamuutostyo.html
Tuohon ratkaisuun ei ole vaikea lisätä "anti-dive" jarrua. Varsinkin kun jarruja on vain yksi. Trike-yhteydessä emme katsoneet sitä tarpeelliseksi koska keulan lievä sukeltaminen jarrutuksessa ei vaikuta muuhun hallittavuuteen merkittävästi ja takajarruja trikessä on kaksi.
Öljymäärän lisäys ei vaikuta suotuisasti vaimennukseen eikä lisää keulan jäykkyyttä. Jousivakiota ja jousten proggressiivisuutta muuttamalla pääsee parempiin tuloksiin. Jos öljyä on liikaa ei keula toimi lainkaa vaan on tönkkö. Ensiksi kannattaa koittaa paljonko saa aikaiseksi jousipainetta suurentamalla.
On jonkun omatekemää (ja ilmeisen sitkeää harhaluuloa netissä) teoriaa että keulaöljyn määrällä pystyisi muuttamaan keulan ominaisuuksia merkittävästi. Enemmän saa aikaan vaimennusöljyn viskositeetin vaihtamisella.
Nyt kun tuon kirjoitin niin saan läjän toisenlaisia mielipiteteitä joilla ei ole todellisuuspohjaa liittyen aiheeseen.
-
Ohjausiskarin asentaminen telarin alaputkien ja vaunun rungon väliin on huonohko ajatus. Sitä ei voi oikeastaan mitenkään asentaa niin, ettei joustoliike vaikuttaisi iskarin pituuteen ja sitä kautta ohjaukseen.
"Nyt kun tuon kirjoitin niin saan läjän toisenlaisia mielipiteteitä joilla ei ole todellisuuspohjaa liittyen aiheeseen."
Kyllä sulla Matti on mahtava ego ;-) Pyrit jo etukäteen tyrmäämään toisten mielipiteet besser Wisser - asenteellasi.
Totta kai ilmamäärällä voi vaikuttaa teleskoopin ominaisuuksiin. Mikä sitten on oleellista onkin jo toinen kysymys.
Telariin jäävä ilmaosuus muodostaa kaasujousen, jonka ominaisuuksiin voidaan ilmamäärällä/öljymäärällä vaikuttaa hyvinkin paljon. Etenkin kun kaasujousi on luonnostaan hyvin progressiivinen. Ts pienehkökin öljymäärän lisäys nostaa jousen progressiivisuutta. Riippuu tietenkin tehtaan antamasta määrästä, onko mahdollista jäykentää jousitusta vai vain löysentää, jos ylitäyttö uhkaa.
Ei niille korjaamokäsikirjoissa turhan takia anneta millintarkka määrää. Jos ei sillä olis oleellista vaikutusta riitäisi tuumamitta.
-
Pienen ikäni näiden kanssa näprännyt ja korjannut keuloja muunmuassa sen vuoksi että on laitettu liikaa öljyä ja stefat pulpahtelevat pois paikoiltaan tai keula on muuttunut tönköksi eikä toimi enää koko liikematkallaan. Tai paineen vaikutuksesta stefan huuli painuu liian kireästi liukuputkeen ja kuluu enneneikaisesti. Tuommoinen 40 - 50 mm keulaputki on melkoinen mäntä kun kajautetaan töyssyyn ja keula pyrkii pohjaamaan. Jos ei ole sitä ilmatilaa niin väärin käy. On olemassa keuloja joita voi säätää öljyn tai ilman/kaasun määrällä, mutta kuten aiemmin mainitsin, nyt ei puhuta niistä.
Keulan toimimattomaksi tekeminen voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen.
Eiköhän kyseessä olevassa pyörässä ole sellainen keulaputki että siinä on vartavasten ylätulpassa ruuvi josta ylimääräinen paine päästetään tarkoituksella pois koska siitä ei ole teleskoopin sisällä hyötyä vaan haittaa.
Taitamattomien turaamista niin kauan katsellut että en esimerkiksi pysty lukemaan moottoripyöra.org:in törkyohjeita joita siellä tarjotaan tietämättömille. Tietysti vielä irvistelyn lomassa.
Ja kiitos kysymästä: Ego on kunnossa ja kehittymään päin.....
-
Tavallisen ei-säätöjä-keulan voi tietyissä rajoissa säätää öljyn määrällä ja laadulla. Ensin pitää tietenkin mitata pohjausvara ja toimia sen rajoissa.
Pikkuveljen Tarozzi keula pohjaili rata-ajossa. Tästä päästiin nostamalla öljynpintaa tukevammalla öljyllä varikolla. Pienentynyt ilmatila keulassa poisti pohjaamisen ja pystyi jarruttamaan agressiivisemmin.
-
en ole ketjua lukennut mutta naapuri aikanaan rakensi semmosen kahden istuttavan vaunun californian kylkeen ja ei saanut toimimaan ilman että joutui etupäätä aika paljon jäykistämään, siinä oli semmonen ruuvattava esijännityksen säätö ja sen lisäksi putkeen jousen päälle aika paksut holkit, varsinaiseen vaimennukseen ei mitään muutosta mutta että esijännitystä lisää
-
Kuten taas kerran päästiin aiheen sivuun. On ollut tarkoituksena miettiä miten sivuvaunupyörän keula saataisiin passeliksi ja ruvetaankin kertomaan että kuinka satunnaiskäytössä olevassa rataharrastepyörässä keulaa paaksataaan. Ollaan ihan eri tarkoitusperillä.
Esitin jo tuolla aiemmin millä kaikilla kätevillä keinoilla, oikeasti, sivuvaunupyörän keulaa voisi parantaa mutta tuskin rataohjeistus on se metodi joilla tavoitteeseen päästään. Omat esittämäni tavat ovat käytännössä koettuja ja helppoja toteuttaa. Miksi pyrkiä oikotietä onneen epämääräisillä "musta tuntuu" ratkaisuilla kun on oikeakin tapa olemassa. Oikean tavan olisi joku muukin voinut esittää mutta taisin keritä ensin. Tai sitten ei ole muilla kompetenssiä saada asioita edistymään.
Jos katsoitte laittamiini blogiosoitteisiin niin niissä ja niiden linkeissä edelleen on kuvina valmiiksi ideat muuta kuin toteuttamista vaille. Onko muilla kuvia tehdyistä muutoksista? Turha tulla sönköttämään keulapaineesta jota ei kyseisessä keulassa kerrassaan saa olla.
-
Kuten taas kerran päästiin aiheen sivuun. On ollut tarkoituksena miettiä miten sivuvaunupyörän keula saataisiin passeliksi ja ruvetaankin kertomaan että kuinka satunnaiskäytössä olevassa rataharrastepyörässä keulaa paaksataaan. Ollaan ihan eri tarkoitusperillä.
Esitin jo tuolla aiemmin millä kaikilla kätevillä keinoilla, oikeasti, sivuvaunupyörän keulaa voisi parantaa mutta tuskin rataohjeistus on se metodi joilla tavoitteeseen päästään. Omat esittämäni tavat ovat käytännössä koettuja ja helppoja toteuttaa. Miksi pyrkiä oikotietä onneen epämääräisillä "musta tuntuu" ratkaisuilla kun on oikeakin tapa olemassa. Oikean tavan olisi joku muukin voinut esittää mutta taisin keritä ensin. Tai sitten ei ole muilla kompetenssiä saada asioita edistymään.
Jos katsoitte laittamiini blogiosoitteisiin niin niissä ja niiden linkeissä edelleen on kuvina valmiiksi ideat muuta kuin toteuttamista vaille. Onko muilla kuvia tehdyistä muutoksista? Turha tulla sönköttämään keulapaineesta jota ei kyseisessä keulassa kerrassaan saa olla.
Soo soo. Eipä läpätetä kun ei kerran ole asiaa. Samat säännöt pätevät keulan säätöön, oli kyseessä ratapyörä (tai itseasiassa katupyörä radalla) tai sivuvaunu-Guzzi. Tämä ei todellakaan ollut mikään mutu-juttu. Ohjeen öljysäätöön antoi Pm-sarjaa ajava kisakuski.. Keulan öljymäärän lisääminen rauhoittaa pohjaamisherkkyyttä, vaimenninöljyä pitää olla tarpeeksi. Se, että tässä tapauksessa ilmapatjan koko toimii lisäjousena, johtuu umpikorkeista ja hyvistä tiivistevalinnoista.
-
en ole ketjua lukennut mutta naapuri aikanaan rakensi semmosen kahden istuttavan vaunun californian kylkeen ja ei saanut toimimaan ilman että joutui etupäätä aika paljon jäykistämään, siinä oli semmonen ruuvattava esijännityksen säätö ja sen lisäksi putkeen jousen päälle aika paksut holkit, varsinaiseen vaimennukseen ei mitään muutosta mutta että esijännitystä lisää
Tässäkin on parempi, itse asiassa ihan hyvä, käytännön ohje, jonka laitoin itse tuolla aiemmin eri sanoin, kuin ryhtyä varsin epämääräiseen ilmanpainekikkailuun ja pikaviritykseen kuin tehdä asia kunnolla ja niin että kestää myös niillä kilkeillä mitä on kohtuudella saatavissa.
Taisi olla millegt:n naapurilla Cali Kolmonen?
-
Tarjoilin tuota esijännityksen lisäämistä holkeilla jo MotoJussin vaunuketjussa. Josta tulikin mieleen, että pitääpä sorvata ne mutkulat Jussille, kun lupasin. Yksityiselämä on vain pitänyt minut pois sorvin ääreltä. Saat ne Jussi (jos tätä luet) ilman maksua..
-
"On jonkun omatekemää (ja ilmeisen sitkeää harhaluuloa netissä) teoriaa että keulaöljyn määrällä pystyisi muuttamaan keulan ominaisuuksia merkittävästi. Enemmän saa aikaan vaimennusöljyn viskositeetin vaihtamisella."
Tuo ylläoleva osuus kommentistasi, johon vastasin, on niin yleisluontoinen ja kaiken kattava, että et voi kuitata sitä viittaamalla kyseiseen sivuvaunutapaukseen.
Viittaan edelleen aikaisempaan vastaukseeni ja myös Tuntsan kommenttiin.
Totta hitossa asian kuin asian saa ryssittyä, jos ei ymmärrä mitä tekee.
Holkkien lisääminen telarien jousiin nostaa vain keulan ajokorkeutta vaikuttamatta lähes lainkaan jouston muihin ominaisuuksiin. Poikkeuksena mahdollinen joustomatkan lyhentyminen eli ennenaikainen pohjaaminen. Syynä jousen oma sisäinen "pohjaaminen" ennen suunniteltujen rajoittimien toimintaa. Siis jousen kierteiden välistä loppuu vapaa tila ennen keulan rajoittimia (vähän niin kuin liialla öljyllä loppuu ilmatila).
Ohjausiskarin osalta olen kanssasi samaa mieltä, kuten myös vastauksessani ilmitoin.
Siis iskari pyörän rungon ja alakolmion väliin, niin ei synny hallitsemattomia iskarin aiheuttamia ohjausliikkeitä.
Egotrippiä Matti!
-
Yhdistelmähän näyttäisi toimivan nyt ilman ohjausvaimennintakin, ainakin normaaliajossa.
Miten on jos sillä ajaa kaarteessa routapattiin? Kannattanee vähäsen tunnustella sitäkin.
Olen noita ohjausvaimentimia nähnyt kiinnitettynä tuohon tapaan, mutta viistosti kohti
vaunun keulaa. Mikä taika siinä on? Ovatko nekin saman laisia kömpelöitä ajettavia?
Tosin ne vaimentimet ovat mielestäni olleet Kuplasta, eli "löysempiä" ehkä.
Mitä siihen keulan säätämiseen tulee, kyllä samat jutut pätee radalla ja tiellä.
Teillä ajaessa ei vain aina huomaa, kuinka mettässä jousituksen säädöt ovat.
Jos jousien kaveriksi pitää laittaa kovasti holkkia, kannattaisiko harkita sopivampien jousien
vaihtoa? Ehkäpä tämäkin yhdistelmä hyötyisi jäykemmistä etujousista.
Ainakin jos ei halua rakentaa koko etupäätä uusiksi. Samalla vaimennustakin
todennäköisesti tarvittaisiin lisää, tai ainakin uudenveroiset vaimentimet.
Ja sitten jousituksen hienosäädöt öljymäärällä kun keula on ilmatiivis. ;D
Säätö "millikerrallaan" metrimitan kanssa, matematiikkaakin voi tarvita.
Ei niin että kaadanpa tästä nyt desin lisää, asiaa tutkimatta.
Sillä saa paikat riki, jousituksen pohjaamaan ja haverikin voi käydä.
Näissähän käy sitten niinkin, että sinne teleskoopin ilmatilaan kehittyy ajan kanssa
alipaine tai ylipaine mikä täytyisi välillä nollata.
-
Ja tuohon paineen poistoon saa tyhjennysventtiilit vaikka Biltemasta. Crossivarusteena taitaa siellä hyllyssä pyöriä.
Ja mitä siihen veljen pyörän keulaan tulee, siihen vaihdettiin oikean jäykkyiset vieterit sittemmin. Ja paksumpi keulaöljy. Voisi laittaa vaikka ne purge-venttiilitkin.
-
Suomen Sivuvaunuyhdistyksen -nettisivuilla on aikamoinen määrä kuvia, sieltä voi käydä vilkaisemassa toteutuneita asennus tapoja , samoin etusivulta löytyvä juttu Cavalcaden varustamisesta sivuvaunulla on mielenkiintoinen. Lontoon kielellä kun kuukkeliin laittaa ,sivuvaunun ohjausiskari, niin aika monella tapaa käyttäjät on asian toteuttaneet(kuvahaku). Veturin jousitusmuutos on tarpeellinen, lähinnä jäykistys, onhan pyörälle tuleva paino noussut kymmeniä kiloja. Takaiskari on varustettu n 30-35% jäykemmällä jousella etupäähän joko uudet jouset tai holkki. Nämä omia kokemuksia.( Ja toimivat vain omissa pyörissä) Ohjaus vaimennin on omissa vaunuissa ollut kiinni joko : vaununrunko- ala T-kappale, vaununrunko -etuiskarin alapää ja yhdessä vaunussa sivarin alla, johtuen siitä että vaununpyörä oli ohjaava ja edessä ei ollut tilaa johtuen siitä että oli ns napaohjaus. Iskarit ovat olleet mallia MB tai Kupla. Veturit ovat olleet joko Kaukoidästä ,Amerikasta tai Italiasta.
-
Tuo ylläoleva osuus kommentistasi, johon vastasin, on niin yleisluontoinen ja kaiken kattava, että et voi kuitata sitä viittaamalla kyseiseen sivuvaunutapaukseen.
Viittaan edelleen aikaisempaan vastaukseeni ja myös Tuntsan kommenttiin.
Totta hitossa asian kuin asian saa ryssittyä, jos ei ymmärrä mitä tekee.
Pyrinkin antamaan, mahdollisuuksien mukaan yleisohjeita, mutta tässä tapauksessa tiedän melkoisen tarkkaan millainen keula on kyseessä ja mitä sille voi tehdä niin että tyydyttävä, vaan ei hyvä, tilanne saavutettaisiin kohtuullisilla rakennetta tarpeettomasti rasittamattomilla ratkaisuilla.
Hyvä tilanne saavutettaisiin kohtuullisen lyhytjättöisellä keinuhaarukkakeulalla (ohjauksen keveys ja nyökkäämättömyys jarrutettaessa) tai muokkaamalla erikseen keulan rakenteita jätön lyhentämiseksi ja rakentamalla jarruille reaktiovivuston.
Vaikein asia on se mitä pyörän käyttäjä haluaa. Tunnen tapauksen jossa kuljettaja ei hallunnut tehdä suht helppoa muutosta pyöräänsä esityksistäni huolimatta. Koska asia ei haitannut häntä. Näin kuitenkin että ajaminen ei suju niin kuin se voisi sujua. Myöhemmin hän pääsi koittamaan sellaista ratkaisua kuin olisi hänenkin pyöräänsä soveltunut ja totesi "olipas helppo ajettava". Siihen mennessä hän oli jo luopunut ajokistaan. Uskoakseni juuri siksi koska sillä ei ollut kiva ja kevyt ajaa.
Kerhollani on valmistumassa sivuvaunupyörä ja sitä on päästy koittamaan jo tiellä. Kyselin omistajaltaan kokemuksia: Hienosti pelaa! Kommentoin siihen että ei voi pelata. Kaveri katsoi pitkään mutta oli viisaasti hiljaa. Katsotaan tuleeko kysymään ohjeistusta. On aivan eri asia ajaa kokeeksi muutama kilometri teollisuusalueen hiekkaista asfalttia tyhjiltään kuin ajaa aiotulla kuormituksella sata kilometriä. Tiedän jo nyt, katseella katsomalla, että tulee varsin raskas ajolleen. Jättö kyseisessä custompyörässä on yli 140 mm. Siitä täytyisi saada sata mm pois niin olisi kivempi ajaa. Mutta ei nuoret miehet puhetta usko.
Ja mitä siihen veljen pyörän keulaan tulee, siihen vaihdettiin oikean jäykkyiset vieterit sittemmin. Ja paksumpi keulaöljy.
Niin, usein väliakaiskikka johtaa oikean ratkaisun äärelle.
-
Hauska lukea velhojen kommentteja.
Monenlaisia ratkaisuja noissa sivuvaunullisissa on tehty:
https://www.google.fi/search?q=Moto+Guzzi+sidecar&espv=2&biw=1920&bih=955&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ved=0ahUKEwiyl-7AqvTLAhXGDCwKHW2-DXoQsAQIGA#imgrc=SNWzNLorR3gHsM%3A
-
Yhdistelmähän näyttäisi toimivan nyt ilman ohjausvaimennintakin, ainakin normaaliajossa.
Miten on jos sillä ajaa kaarteessa routapattiin? Kannattanee vähäsen tunnustella sitäkin.
Olen noita ohjausvaimentimia nähnyt kiinnitettynä tuohon tapaan, mutta viistosti kohti
vaunun keulaa. Mikä taika siinä on? Ovatko nekin saman laisia kömpelöitä ajettavia?
Tosin ne vaimentimet ovat mielestäni olleet Kuplasta, eli "löysempiä" ehkä.
Mitä siihen keulan säätämiseen tulee, kyllä samat jutut pätee radalla ja tiellä.
Teillä ajaessa ei vain aina huomaa, kuinka mettässä jousituksen säädöt ovat.
Jos jousien kaveriksi pitää laittaa kovasti holkkia, kannattaisiko harkita sopivampien jousien
vaihtoa? Ehkäpä tämäkin yhdistelmä hyötyisi jäykemmistä etujousista.
Ainakin jos ei halua rakentaa koko etupäätä uusiksi. Samalla vaimennustakin
todennäköisesti tarvittaisiin lisää, tai ainakin uudenveroiset vaimentimet.
Ja sitten jousituksen hienosäädöt öljymäärällä kun keula on ilmatiivis. ;D
Säätö "millikerrallaan" metrimitan kanssa, matematiikkaakin voi tarvita.
Ei niin että kaadanpa tästä nyt desin lisää, asiaa tutkimatta.
Sillä saa paikat riki, jousituksen pohjaamaan ja haverikin voi käydä.
Näissähän käy sitten niinkin, että sinne teleskoopin ilmatilaan kehittyy ajan kanssa
alipaine tai ylipaine mikä täytyisi välillä nollata.
Niin heitin tuon öljyn lisäys vain "miten se on" tuntumalla koska ei tuossa ainaskaan pohjaa nuo etuiskunvaimentimet.
Ja tuo yhdistelmä nyt tuon koeajolenkin myötä tuntuu toimivan erittäin hyvin.
Meikäläisen tuo lenkki on 15km normaalia kantatietä, sitten on 8km mutka tietä siis tosimutka tietä ylös alas vasemmalle oikialle
heittoja ja kuoppia pinta öljysoraa ja hiekkatietä, siis tyypillinen etelä Ruotsalainen pikkukylä tie.
Testi painoina on ollut nyt 40kg hiekkasäkkejä vaunussa ja omasta mielestä erittäin kohtuullinen ajaa ottaen huomioon tien laadun.
Ja taas tuolla kantatiellä pidän ajoominaisuuksia hyvinä ja parhaimmillaan tuolla 110-130km/h. Ja kuten sanoin aiemmin niin heitossa
ohjaus heilahtaa mutta korjaantuu heti ja aivan saman ilmiön se teki tuolla ohjausiskunvaimentimella.
Elikkä noilla mennään tämä kesä ja pyritään pysymään tiellä ja ensi talvena uudet kujeet. :)
Niin tuleeko Guzziin uusi keula vai tuleeko Guzzista kioskipyörä ja vaunu vaihtuu toiseen kulkimeen niin se on ensitalven iloja. :D
PS. tuossa on mitattu etujättö ja se on 90mm +-3mm mitä se laserin säde on.
-
Ohjausvaimennin laitetaan yleensä se vuoksi että jättö on pieni. Isolla jätöllä etupyörä oikeaa voimakkaasti mutta myös kääntyy voimakkaasti kun runko on vähänkin kallellaan. Soolopyörässä isohko jättö tekee ajosta vakaata ja jätön pienentäminen lisää ohjauksen keveyttä ja herkkyyttä aina niin pitkälle että sitä pitää suitsia vaimentimella.
Isolla jätöllä oleva keula siirtää käännettäessä rungon painopistettä. Siksi soolopyörän ns. työntöohjaus toimii ohjaustapana hyvin.
Sivuvaunupyörässä tätä ilmiötä ei kaivata mutta kaikenlainen kallistelu ja töyssyjen heitot siirtyvät rungosta ohjausakselin kautta etupyörän ja maanpinnan väliseen kosketuskohtaan. Koska maapallo ei asiaan erityisemmin reagoi, kyseinen jätön mittainen vipumomentti heiluttelee etupyörää. Ilmiö helpottuu jättöä pienentämällä. Siihen auttaa etupyörän siirto eteenpäin joitakin senttimetrejä. Oikea kohta riippuu mieltymyksistä ja hartiavoimista. Liian pieni jättö tai miinusmerkkinen jättö tekee etupyörästä epävakaan ja se pyrkii koko ajan kaartamaan. Vasta suurempi nopeus saa sellaisen etupyörän rauhoittumaan mutta hieman väärästä syystä. Siksi asetukseenkin on kirjattu rajoitukset moottoripyörän jätön suuruudelle. Tosin muutama tyyppihyväksytty tehdasvalmisteinen soolopyörämalli uhmaa tätä sääntöä olemalla laittoman suurella jätöllä. Sääntö on kansallinen ja poistunee ajan kanssa.
Jättöä voi muuttaa usealla eri tavalla. Suosituin on muuttaa rakea eli ohjausakselin ja keulan välistä kulmaa. Silloin hankitaan tarkoitukseen tehdyt ylä- ja alakolmio. Homma on puhtaasti geometriaa.
Saman asian tekee se että keulakulma ja teleskooppien rake jätetään silleen ja siirretään vain etupyörää eteenpäin niin jättö pienenee asentamalla lisäosat. Olenpa nähnyt sellaisenkin ratkaisun jossa on tehty laakeroinnit entisen etuakselin kohdalle ja laitettu vastaava kaari kuin on keinuhaarukassa ja sen nokkaan uusi etuakseli. Kaaren takaosasta menee tukivarsi alakolmioon. Jarru on tuettu samaan kaareen. On siis saatu aikaan keinuhaarukan ja teleskoopin ristisiitos ja jätön lyhennys kajoamatta ihmeestikään alkuperäisiin keulaosiin. Jarrukaan ei pahasti aiheuta nyökkimistä.
http://www.northernvikingsmc.com/helsinki/vinkit/keulakulmalaskuri.html
Tuohon taulukkoon kun laittaa oman pyöränsä mitat niin voi ryhtyä spekuloimaan keulakulmilla. Hyödyllinen kapine kun tehdään muutoksia.
-
Olenpa nähnyt sellaisenkin ratkaisun jossa on tehty laakeroinnit entisen etuakselin kohdalle ja laitettu vastaava kaari kuin on keinuhaarukassa ja sen nokkaan uusi etuakseli. Kaaren takaosasta menee tukivarsi alakolmioon. Jarru on tuettu samaan kaareen. On siis saatu aikaan keinuhaarukan ja teleskoopin ristisiitos ja jätön lyhennys kajoamatta ihmeestikään alkuperäisiin keulaosiin. Jarrukaan ei pahasti aiheuta nyökkimistä.
Jotensakin näinkö?
(http://www.sidecarmaniac.nl/voorvorken/voorvorkvirago.jpg)
Epäilen, että keulan sisäkaluja saa säätää, että tulee mieleinen. Lähinnä vaimennusta.
-
Juurikin noin. Paitsi näkemäni oli pyöreästä putkesta ja hieman sirompi.
Vipusuhde muuttuu joka tapauksessa että vieteriin pitänee laittaa enemmän pontta ja vaimentimeen lisää SAE-numeroita.
-
Briteillä on monesti vähän tuollaisia kunhan-toimii-rakennelmia nuo sivarit ja triket. Ne kun on enemmän edukkaita kulkuneuvoja, kuin harrastepelejä siellä päin.
-
Työkaverin ex-Suzukissa oli plunger-keula sivuvaunun kera ja hyvin tuntui toimivan. RimpJar oletkin vissiin Samin kanssa jutellut sivuvaunuasioista.
-
Heh,tätä ketjua on ollu hauska seurata,melkoista hifistelyä. Itellä oli velorexi californian kyljessä vuosien ajan, olin siihen ihan tyytyväinen aikani, teinhän sillä melkoisesti reissua yksin vankkuri täynnä kaikenlaista retkivarustusta ym, samoin rakas puolisoni ja koiramme teki siinä matkustaen rallireissuja turhia valittamatta.
Suurin ongelma oli mielestäni vaunun keveys yksin ajaessa ilman lastia vaunussa, vaikka olihan siellä ratakiskon pätkä ja lyijypainot ja lisäksi sinne siirretty akku.
Keula oli ihan orkkis stonen keula ilman mitään säätöjä tai ohjausiskareita enkä kokenut siinä olevan mitään ongelmaa toimivuuden suhteen, enkä kaivannutkaan siihen mitään ihmeellisyyksiä,
Olihan se kieltämättä raskas kääntää vasemmalle, oikealle mentiin niin kevyesti että pelotti.
Nyt joku sanoo että "kun et tiennyt paremmasta", en tiennytkään enkä kaivannutkaan. ;D
-
Työkaverin ex-Suzukissa oli plunger-keula sivuvaunun kera ja hyvin tuntui toimivan. RimpJar oletkin vissiin Samin kanssa jutellut sivuvaunuasioista.
Joo Samin kanssa noita on pohdittu joskus iltaisin,
-
Heh,tätä ketjua on ollu hauska seurata,melkoista hifistelyä. Itellä oli velorexi californian kyljessä vuosien ajan, olin siihen ihan tyytyväinen aikani, teinhän sillä melkoisesti reissua yksin vankkuri täynnä kaikenlaista retkivarustusta ym, samoin rakas puolisoni ja koiramme teki siinä matkustaen rallireissuja turhia valittamatta.
Suurin ongelma oli mielestäni vaunun keveys yksin ajaessa ilman lastia vaunussa, vaikka olihan siellä ratakiskon pätkä ja lyijypainot ja lisäksi sinne siirretty akku.
Keula oli ihan orkkis stonen keula ilman mitään säätöjä tai ohjausiskareita enkä kokenut siinä olevan mitään ongelmaa toimivuuden suhteen, enkä kaivannutkaan siihen mitään ihmeellisyyksiä,
Olihan se kieltämättä raskas kääntää vasemmalle, oikealle mentiin niin kevyesti että pelotti.
Nyt joku sanoo että "kun et tiennyt paremmasta", en tiennytkään enkä kaivannutkaan. ;D
Joo ja nuo kaksi viimeista riviä riittää meikäläisellekin. :)
-
Kun et tiennyt paremmasta.
Yks tuttu vänkää minua golfaamaan. On kuulemma niin hieno peli että muut jutut unohtuu.
Tuo lause kertoo jo sen että siihenkin harrastukseen menee kaikki aika ja raha. En siis edes kokeile.
Ei millään pahalla golfaajia kohtaan. Ovat vain aika kireää väkeä jos nurmikolla vähän nappularenkaisella pyörittelee.
-
Minä joskus jaksoin rehjata etupään voblauksen kanssa. Eka kerralla rampista motarille kiihdyttäessä tuo ilmiö sai melkein P*%¤#at housuun. Ihan todella! Ei meinannu henki tasaantua koko viikossa ja veri ei kiertänyt kolmeen päivään...
Purin / kokosi / säädin / öljysin / kiroilin ohjausiskaria perusteellisesti. Kunnes eturengas meni vaihtoon ja - voblaus loppui. Tämän olen aikaisemminkin täällä kertonut; Rengasseppä oli myynyt minulle Caliin sopimattoman eturenkaan.
Kosken Rengasmestari vaihtoi "oikean renkaan" ja - mitään merkillistä ei enää ollut.
Tiedä sitten liittyykö tuo mitenkään po. sivulullalla varustetun pyörän asioihin...
Ja mitä tulee golfiin, niin eikös se ole aika simppeli peli? Pallo pistetään piene tikun nokkaan ja lyödään sitten mailalla, kunnes pallo menee tarkoitettuun koloon. Kukaan ei töni, vie palloa, huuda korvaan jne. Kuten potkupallossa ja jääpallossa. Puhumattakaan jääkiekosta...
-
Minä joskus jaksoin rehjata etupään voblauksen kanssa. Eka kerralla rampista motarille kiihdyttäessä tuo ilmiö sai melkein P*%¤#at housuun. Ihan todella! Ei meinannu henki tasaantua koko viikossa ja veri ei kiertänyt kolmeen päivään...
Purin / kokosi / säädin / öljysin / kiroilin ohjausiskaria perusteellisesti. Kunnes eturengas meni vaihtoon ja - voblaus loppui. Tämän olen aikaisemminkin täällä kertonut; Rengasseppä oli myynyt minulle Caliin sopimattoman eturenkaan.
Kosken Rengasmestari vaihtoi "oikean renkaan" ja - mitään merkillistä ei enää ollut.
Tiedä sitten liittyykö tuo mitenkään po. sivulullalla varustetun pyörän asioihin...
Voi vaikuttaakin. Sivuvaunu tuo kuitenkin erilaisia sivusuuntaisia voimia peliin. Jos renkaan profiili on vaikka terävämpi, niin muuttuuhan siinä yhtälö.
-
Asiaa sivuraiteille kun ei liity sivuvaunuun..
TimoEv:n toteamasta renkaan suuresta vaikutuksesta woblauksiin (tästä käytiin aiemminkin polemiikkia).
Mutta ajankohtaista aina.
Seikka on vienyt paljon henkiä kuskeilta ja matkustajilta.
Mutta kuten silloinkin mainittua tuli, niin rengaspaineet reilusti ylös poisti omassani pulman oikeastaan kokonaan.
Edullinen kokeilu jos pyörässä ilmenee vähääkään woblaus taipumusta, joka toki lienee aina monen tekijän summa.
Hemmetin vaarallista kun pyrkii nopeasti potentoitumaan.
Vauhtia on hidastettava, mutta liian raju jarruttaminen vain pahentaa tilannetta.
Sellainen härkää sarvista kunnolla kiinni ja iisisti alas vauhtia pelasti itseni rekkaa ohituksessa, säikäytti kyllä selvittämään mitä asialle voi tehdä.
140kmh kun pyörä lähtee vatkuun alta rekka rinnalla, niin varmaan muistaa loppuikänsä.
-
Kivijärvellä joiskus 850:llä lempparilla.Siellä meni silloin semmonen kiertotie pohjoiseen,joka kaarteli sillai mukavasti.Mittarissa jotain 150:n huituvilla ja jonkin moisessa kallistuksessa,
tuli vastaan semmonen patti tiessä poikitellen,jokin alitus ilmeisesti routinut.Enhän mä mitään ehtiny tehdä,kun hanaa vaan ja yli.OHO.Ei mitään ,Guzzi meni kuin juna.Silloin ymmärsin sen kivikovan 850:n alustan
merkityksen,se täytyy pistää töihin niin kyllä toimii.Sehän on normaalinopeuksilla tosi kova.Vähän kankea se oli hyrrävoimien takia(vanteet jarruineen painoiainakin 25kg/kpl.
alppi serpoissa tosi mielenkiintoinen ajettava,kun yhtäkkiä hyrrävoimat ei enää vaikuttanutkaan.Muuten tosi mukava.
-
Tarjoilin tuota esijännityksen lisäämistä holkeilla jo MotoJussin vaunuketjussa. Josta tulikin mieleen, että pitääpä sorvata ne mutkulat Jussille, kun lupasin. Yksityiselämä on vain pitänyt minut pois sorvin ääreltä. Saat ne Jussi (jos tätä luet) ilman maksua..
... luen ...
-
Terve
Ajelin kera vaimon armaan vaunullisella kymmenen vuotta ja kulki hienosti, vaunun pyörään pieni auraus ja pyörän kallistus vaunusta poispäin, kokeilemalla hienosäätö. Vaunussa oli erillinen jarru, oli varsin kätevä
Ohjausiskari tuotti päänvaivaa, oli ensin asenettu telarien alaosaan, mutta aiheutti luikertelua.
Asiaa pähkäiltyä se selkiskin, totta kai luikertaa jos on kiinni joustavassa osassa, siirto jousittamattomaan kohtaan poisti laakista luikertelut ja voplaukset.
Monet matkat Unkariin ja Gardajärvelle, Etelä-Ranskaan tehtiin, matkavauhti Saksassa välillä 170, kulki kuin juna
Hyvää kesää
Pampi
-
Heh,tätä ketjua on ollu hauska seurata,melkoista hifistelyä. Itellä oli velorexi californian kyljessä vuosien ajan, olin siihen ihan tyytyväinen aikani, teinhän sillä melkoisesti reissua yksin vankkuri täynnä kaikenlaista retkivarustusta ym, samoin rakas puolisoni ja koiramme teki siinä matkustaen rallireissuja turhia valittamatta.
Suurin ongelma oli mielestäni vaunun keveys yksin ajaessa ilman lastia vaunussa, vaikka olihan siellä ratakiskon pätkä ja lyijypainot ja lisäksi sinne siirretty akku.
Keula oli ihan orkkis stonen keula ilman mitään säätöjä tai ohjausiskareita enkä kokenut siinä olevan mitään ongelmaa toimivuuden suhteen, enkä kaivannutkaan siihen mitään ihmeellisyyksiä,
Olihan se kieltämättä raskas kääntää vasemmalle, oikealle mentiin niin kevyesti että pelotti.
Nyt joku sanoo että "kun et tiennyt paremmasta", en tiennytkään enkä kaivannutkaan. ;D
Nyt on siis minulla Velorex 562 Jackalin kyljessä.
Alkuperäinen vaunun iskari lensi kaaressa roskiin, oli liian hento.
Alkuperäinen vaunun pyörän akseli lensi sinne iskarin viereen, oli vain 15mm paksu eli naurettavan hento. Nyt on 20 milliä paksuutta ja vaunun pyörään kairattu isompaa reikää ja uudet, sopivat laakerit.
Muutama viikko takaperin kävin ostamassa volkkaritarvikkeita myyvästä liikkeestä ohjausiskarin, jota en ole vielä ehtinyt laittaa paikalleen, mutta hiljaa hyvä tulee. En ajatellut laittaa sitä kiinni jousittamattomaan massaan vaan oikeaan etuteleskooppiin, juuri alakolmion alle tai ylle.
Takana on vakiovanne, jossa nyt Heidenau K60 rengas. On laakea ja pitäisi olla erinomaisen kestävä.
Perän sisukset pantiin vaihtoon ja nyt on vaunuvälitykset, noin neljänneksen tiheämpi kuin vakio Jackalin välitys. On hieman häiritsevän tiheä: Nykyinen viitonen vastaa vanhaa kolmosta noin suunnilleen. Kiva on taajamassa ja pienillä teillä, vaan isot tiet on kierrokset turhan korkealla.
Kulkee suoraan eikä kiemurtele, kolme päälläkin on ajettu jopa Espoosta Lohjalle ja takaisin. Kaksi ja yksi päällä kotimaan matkoja ja yksi päällä ihan ulkomailla asti.
-
Jussille:
Olikos siinä takana matalaprofiilinen 17-tuumainen?
Mulla saattaisi sopivasti löytyä 18-tuumainen korkeaprofiilinen vanne & rengas. Pidosta ei ole takuuta eikä jarrulevy liene samanlainen. Mutta oletan että sovellettavissa/vaihdettavissa. Valuvanne.