Gruppo MOTO GUZZI Finlandia Foorum
Yleinen keskustelu => Asiaa ja asian vierestä => Aiheen aloitti: motomatti - Heinäkuu 16, 2015, 20:32:36 ip
-
California Adamant:illa eli entisellä Cali 3:sella tuli kilometrit täyteen edellisestä öljynvaihdosta + vähän päälle. Nyt on tarkoitus vaihtaa myös suodatin.
Öljypohjan irrotus on ihan normitoimenpide mutta joka reiästä ei löytynyt M6-ruuvia vaan oli käytetty karkeakierteisiä huonekaluruuveja. Sellaisia joita käytetään lastulevykalusteissa. Tiiviinä oli öljypohja toki pysynyt mutta mikä ihme oli ajanut kyseiseen tekoon edellisen öljypohjankiinnittäjän?
Keskimmäisissä kuusiokantaruuveissa (joista niistäkin yksi oli puuruuvi) oli viite kovanäppisyydestä kun kierreosiin oli tullut venymiä. Huomenna pääsen tutkimaan tarkemmin mitä kierteille kuuluu ja onko katkenneita kierreosia paljonkin kierrerei'issä. Saa taas harrastaa......
-
Samaa on tullut vastaan jarrupääsylinterin kannessa. En ymmärrä. Se ei ole mikään kone-elimen kiinnitysväline.
Toinen on ruohonleikkureissa vastaan tulevat milliset pultit. Ne kun vievät kierteet mennessään, kun kierretään pohjaan..
-
Nyt on kyllä ihmeen paljon yhdelle miehelle sattunut merkillisiä aikaisempia omistajia ???. Eivät ole tienneet myyvänsä Motomatille kun on toimittu kun olisivat olleet menossa Pikkumatille: ei varmaan pidä hämmästyä jos vielä tulee purukumilla paikattu kumi vastaan :-\. Vaan kylläpä omassanikin oli aikanaan yhtä ja toista ihmeteltävää - kun koetan (toki vain vähäisten taitojeni mukaan) hifistellä silloin kun on mahdollisuus.
-
Jep.
Jatkuvasti tulee kaikennäköistä poikkeavaa vastaan. Purkupyörän purku on vielä kesken. Pääsyy purkamiselle oli lähinnä se että saan siitä muutaman tarpeellisen osan heti käyttöön ja loput hyllyyn viemästä tilaa lattialla.
Enokunnanmuutteri eli rautalanka oli joskus normikiinnike vanhahkoissa pyörissä kun esim. pakoputket pyrkivät irtoilemaan. Nyt se ei tule kovinkaan usein vastaan mutta muita innovatiivisempiä korvausosia on paljonkin. Popniitit ja uretaanimassa ovat melko yleisiä korvikkeita. Joita löytyi myös purkupyörästä.
Tuumaiset ruuvit millisissä rei'issä on myös melko normaalia. Öljypohjan propussa teflonteippi tiivistealuslevyn sijasta, sähköjohdoissa "paukkulankaa", nippusiteillä korvataan melkein kaikkia kiinnikkeitä kunhan reikä on "läpireikä" jne.
Oikeastaan näistä korvikeratkaisuista voisi tehdä ihan oman "arkistonsa".
-
Ihan on pakko kysyä että onko kyseessä SE cali 3? Toivottavasti ei sentään. Harmittaa joka tapauksessa.
-
Ilmiö perustuu ihmisten motivaatioteorioihin joista muutamia on kehittänyt Douglas McCregor. Hänen kehittämät teoriat ovat X ja Y. Teoria X'n mukaan ihmiset ovat luonnostaan laiskoja. Soveltaen teoriaa käytäntöön, jos hylätyistä lastulevykalusteista on jäänyt käyttökelpoisia karkeakierteisiä huonekaluruuveja laatikon pohjalle niitä voi hyödyntää Guzzin öljypohjassa ettei tarvitse tilata tai käydä ostamassa sinne sopivia ruuveja - seuraava omistaja voi vaivautua tekemään sen ja tarvittaessa korjaamaan kierteen ;D.
-
Pyörässä on paljon osia ja tuossa näyttää aiemman huoltajan(jien) huolettomuus jatkuneen kautta linjan.
Mitähän kaikke vielä löytyykään..
-
Taloudessa on useita Caleja. Itseltäkin meinaa mennä sekaisin. Käyttökielessäni "purkupyörä" on Varsinais-Suomesta ostettu California III ja nyttemmin teurastettu osiksi. Paperillinen runko palannee takaisin liikenteeseen toisessa muodossa ajan mittaan.
Nykyinen California Adamant (Ent. Cali3, ent. Sääksjärvi Trike joka on vain nimetty uudelleen valmistuttuaan.) on peräisin Lahtikaupungista. Siinä oli oli tämä puuruuviyllätys.
Purkupyörän ohessa tuli ylimääräinen moottori jonka todennäköisesti joudun purkamaan siksi että epäilen että sen tehdyksi mainittu "koneremontti" ei ole tehty ihan asiallisesti. Vertailukohteena samasta paikasta hankittu purkupyörä ja sen "ominaisuudet".
Hollannista moottoripyöräpurkaamolta ostamani California T3 ei yllättänyt muuten kuin liki täydellisellä teknisellä kunnollaan vaikka olikin vesijättömaalla jo tuomittu purettavaksi. Siinä oli vain näkyvät kaatumisjäljet joiden takia se oli poistettu liikennekäytöstä. Siihenkin on jo liki toinen samanlainen varaosaläjä mutta ei runkoa eikä irtomoottoria. Erityisesti kromattuja tai rosterisia pienosia on paljon. Kyttään myyntipalstoja ostaakseni siihen käytetyn tonnisen pyöreäsylinterisen koneen jonka kunnostaisin. Muutoin koitan vähentää pyörämäärääni ja osin olen siinä onnistunutkin. Kolme Benelliä lähti tallin perältä jo jokin aika sitten sekä kaikki japsipyöräaihiot ja suurin osa Cagiva-osista.
Vielä olisi yksi 750 Sei ja Breva 1100 tyrkyllä. Toisaalta.... Brevan koneen voisi laittaa Californiaan......
-
Nuoruudessani ostin juuri koneremontoidun kuplavolkkarin. 500 Kilometrin jälkeen kone levisi. Onneksi ei oltu tuon kauempaa kotoa. Hinauskuvioiden jälkeen sain sen ammattiavun piiriin. Asentaja naureskeli todetessaan ettei ole ennen nähnyt koneremonttia tehdyn plastik paddingin kemiallisella metallilla. No, todettakoon vielä, että ennen tuota episodia, pistäessäni autoradion soimaan, rupesi johtonippu poikineen palamaan. Eipä tuo kupla sittemminkään ihan moitteetta palvellut. Konetemontin jälkeen 200 kilsaa ja öljyt pihalle ja kone leikkasi kiinni. Tuossa vaiheessa nostin kädet pystyyn. Ostin fiat 133:sen.
-
Kaveri osti viitisentoista vuotta sitten maineikkaan entisöijän kunnostaman Norton Commandon. Oli museolapuissa ja kaikkea, nätti kuin mikä. Kytkin luisti koko ajan, väärä levy ja jousi yhdistelmä. Lisäksi parin tuhannen kisan ajelu jälkeen öljynkulutus kohosi stratosfääriin. Männäntapin sokat oli korvattu seger-renkailla.. sylintereissä oli koko iskun liikkeenmatkalle kaksi yli millin uraa. Eli sattuu sitä "paremmillekin".
Paras minkä olen nähnyt, on auton koko pakoputkisto tehtynä muovisista lvi-tarvikkeista. Oli oikein nähty vaiva rakentaa kannakointikin sille.
-
Teoria X'n mukaan ihmiset ovat luonnostaan laiskoja
Mikä oli teoria Y ? Omalla kohdalla on harmina se että kun on rajallinen määrä "miljoonalaatikkotavaraa" ja originaalivaraosia käsillä viikonloppuna kun joku kohta on purettuna, on hirmuinen hinku kuitenkin saada purettu kohta myös heti takaisin kasaan. Siten siinä tuskailu että lähdenkö ajamaan kaupunkiin ja olisiko ehkä siellä paikkakunnan suurissa tarvikeliikkeissä sitä mitä tarvitaan vai jättäiskö kuitenkin ajamatta ja vaan kasaan improvisoiden. Sama jos pitäisi vaihtaa tiiviste (venttiilikoppa...) ja sitä ei satu olemaan mutta kiva olisi saada takaisin kasaan... usein tulee myös vastaan öljyn tyhjennysropun tiiviste (3) ja kun perässä on vielä täyttö ja öljynkorkeusropussakin tiiviste (2) pitää löytyä 5 sopivaa uutta tiivistettä joka kerta... ja joku koko saattaa olla lopussa...
Mutta miten on mukava päästää mutkaista tietä näkymättömiin kun tietää että tiivisteet on uusittu, pultit ja kierteet kunnossa ja tasan tarkkaan momentissa :P. Voi keskittyä vaikka moottorinohjaukseen, että mitenkähän, voisiko se toimia ehkä paremmin...
-
usein tulee myös vastaan öljyn tyhjennysropun tiiviste (3) ja kun perässä on vielä täyttö ja öljynkorkeusropussakin tiiviste (2) pitää löytyä 5 sopivaa uutta tiivistettä joka kerta... ja joku koko saattaa olla lopussa...
Pitääkö nekin joskus vaihtaa....? ;D Ikinä ole vaihtanu jos ei ole tihkunu.
-
Juuri tuon propputiivisteongelman vuoksi suosin monikertakäyttöisiä Usit-tiivisteitä. Eivät ole kalliita ja niitä on tarjolla erityisesti hydrauliikkaliikkeissä. Myös Bilteman tai muun tarvikeliikkeen erivahvuiset tiivistepaperit ovat hyvä apu kun tarvitaan paperitiivistettä. Eikä maksa paljon.
Ilmainen vinkki: kun tekee esim venttiilikopan tiivisteen (joka on keskivaikea suoritus) tekee vain sisäpuolen muodon tarkasti ja asennuksen jälkeen voi mattoveitsellä varovasti viiltämällä kopan reunaa myöden viimeistellä ulkopinnan.
-
Teoria X'n mukaan ihmiset ovat luonnostaan laiskoja
Mikä oli teoria Y ?
Tarpeet määritellään sisäisen epätasapainon tilaksi, joka saa ihmisen toimimaan tasapainon saavuttamiseksi. Tarpeiden suhteellinen voimakkuus ja niiden heilahtelut ohjaavat yksilön käyttäytymistä ja suoriutumishalukkuutta
Motivaatioteoriat https://fi.wikipedia.org/wiki/Motivaatioteoriat
-
Öljypohjajuttu kokonaisuudessaan: http://www.motomatti.fi/2015/07/california-adamant-moottorioljynvaihto.html
-
Blogista: "M6 pultin kiristystiukkuus on 1 Nm. Noin 4 Nm katkaisee kierteen"
Tähän lie sattunut kirotusvire? Workshop Manual kertoo: "Screws and nuts ø 6x1: 8-12 Nm". 8+4=12 Nm joka olisi vielä Guzzin spekseissä mutta onkohan siinä huomioitu että toinen puoli on alumiinia? 8Nm kun on alumiinia? 10Nm tuntuu kärsivän kyllä vetää kun onhan siellä sitä kierrettä. Muistelen että jos hommaa uudet rst ruuvit voi ostaa pykälää pidemmät, tilaa on, eivät pohjaa? Tulee sitten "uutta" kierrettä siellä pohjalla myös käyttöön.
Siteeraan Saksanpalstoilla kirjoittavaa Guzzistia:
"
Tarkistamme koneauditoinneissamme erikoisavaimilla miten tiukkaan ruuvit on kiristetty. Siellä tulee kauhistuttavia arvoja vastaan. Useimmin kaksinkertainen arvo siihen nähden mikä on annettu kiristysohjeessa. Siellä vedetään M8/8.8 pultti kiinni 45-50Nm kun pitäisi olla 23Nm. Kymmenestä ihmisestä vain yhdellä on tuntuma kädessään vetää 13 lenkkiräikällä M8 momenttiin 25Nm. Ihmisillä on yksinkertaisesti tapana vetää ruuvit liian kireälle, oma tuntuma pettää. Ei enää ihmetytä, että aina saa lukea alumiiniin katkenneista M6 pulteista. Pieni momenttiavain on kullanarvoinen, on vaan totuttava käyttämään sitä.
"
-
Blogista: "M6 pultin kiristystiukkuus on 1 Nm. Noin 4 Nm katkaisee kierteen"
varmaan kiloa nuot arvot tuossa ei newtonia
-
Kiitos havainnosta. Väsyneenä kirjottelin. Pitää muuttaa kgm-lukemaksi nuo.
Kun ruuveja pidentää on huomioitava pari asiaa: 1. ruuvia kiristäessä tuntuma on sama kiristyykö liitos vai pohjaako ruuvi. Kierteen loppupää kun on kierteeltään muutaman millin matkalta epätäydellinen eikä kierrettä ole reiän pohjaan asti. Momenttiin menee mutta kiristyykö liitos?
2. Vanhemmassa kalustossa on mahdollista että ruuveja sulkiessa on niiden edellä mennyt likaa ja tiivisteliimaa reiän perälle. Kuten kuvaamassani tapauksessa oli tapahtunut. Kierteisellä konekierretapilla saa sitä otettua pääosan pois.
Jos haluaa hyödyntää koko kierrereiän matkan pitää hankkia tai valmistaa ns päätykierretappi joka tekee kierteen aivan reiän loppuun asti.
Sellaista asiaa kuin kierteen kiertäminen alumiiniin tai teräkseen eri momenttiin en ole tömännyt. Sen sijaan teräkseen pätee ohje kierteen pituudesta 1,5 kertaa kierteen nimellishalkaisija ja alumiiniin, hieman laadusta riippuen 2 x nimellishalkaisija. Riittää Guzzin alumiivaluille hyvin. Laskukaavoissa on huomioitu noin 2,5 x varmuusvara.
Selkokielellä M6 ruuvin kierteen nimellismitta on 6 mm. Sille kun laitetaan kerrointa 1,5 saadaan 9 mm. Kuten havaitaan se on paljon enemmän kuin kyseeseen kierteeseen tarkoitetun mutterin paksuus joka on useimmiten sama kuin kierteen nimellishalkaisija ja silti kestää. Ohuempi mutterityyppi, joka on noin puolet vakiosta, riittää myös täyteen nimellismomenttiin. Varmuusvaraa on siis melkoisesti.
Calin öljypohjassa sivuilla olevat kierteet päättyvät ulkoilmaan lohkon jäähdytysripojen väliin. Eturivissä olevat kierteet ovat lyhyemmät. Takana keskellä ruuvi kiertyy kytkintilaan. Kaksi muuta ovat lyhyempiä reikiä.
Huomioikaa että kun ruuveja kierretään reikään on niiden mentävä kannan pohjaamiseen asti kevyesti sormin kiertämällä. Jos tarvitsee vääntää koko tai osan matkaa avaimella ei kiristyskään tule oikeaan momenttiin.
Osien ollessa irtaallaan on helpoin tarkastaa kierteiden kunto kiertämällä niihin ehyttä ja puhdasta ruuvia niin syvään kuin on tarpeellista. Näin varmistutaan kiinnityksen oikeasta lopullisesta kireydestä eikä tarvitse käyttää "jatkovarsimomentteja".
-
Tarkastin blogikirjoitukseni tekstiosion. Löytyi aika monta kirjoitusvirhettä ja yksi ajatusvirhe. Asiat ovat nyt paremmin.
-
Kannattaa ostaa pakkiin pienempi momenttiavain noille alle näppimomentin tiukkuuksille. Ne avaimet, jotka lupaavat momenttiavain todella pienistä isoon, eivät pidä paikkaansa ääripäissä. Paitsi digitaaliset, venymäliuskapelit.
-
Sellaista asiaa kuin kierteen kiertäminen alumiiniin tai teräkseen eri momenttiin en ole tömännyt
Onko sitten niin, että kun kierreosa on alumiinikappaleessa, teräspultit kiristetään vakiomomenttiin (moottorissa olevat kierteet: öljypohja, venakopat, spine runkoisten moottorin etupään kannatusosat), vaikka varmasti moottorin puolen alumiinikierteet korkkaavat helpommin kuin teräksessä olevat kierteet?
Mutta jos itse pultti on alumiinia, sitten momentti on ihan eri (kevyempien osien kiinnitys, esim. bensatarkin korkin kiinnitys, muoviosien kiinnitys)?
Liitteenä Probolt:in ohjeet M6:alumiini 5Nm, rst tai titaani 11 Nm. Jarrulevyt alumiinivanteeseen näyttää olevan sitten aina oma lukunsa. 5Nm on kyllä älyttömän vähän... Aikoinaan Caliin laitoin mustat M6 alumiinipultit venakoppiin. Koskaan ei vuotanut (hydroventtiilien vuoksi ei ollut irrottamisen tarvettakaan) mutta en noudattanut ohjetta vaan kiristin muistaakseni ainakin 8 Nm asti.
-
Kyllä, juuri niin. Eli vakiomomenttiin. Ainoa ero on minimikierresyvyydessä, eli kuinka monta nousua kierrettä minimissään vaaditaan momentin kestävyyteen.
-
Camn tuossa otti uuden aspektin peliin eli eri materiaaleista valmistetut ruuvit. Silloin ei perusmateriaalin, eli aine mihin ruuvi asennetaan, ominaisuudet näyttele suurtakaan osaa kunhan kierreosan pituus on riittävä.
Itse ruuvin materiaali tällöin määrittelee tarvittavan momentin ja silloin on useimmiten myös kiinnitettävien osien rakenne mitoitettu erikoisruuvien käytön mukaiseksi. Tai rakenne on sellainen että erikoisruuvitkin sen kiinnittävät luotettavasti.
Tyypillinen lujuus Guzzissa käytetyissä teräsruuveissa on lujuusluokka 8.8 mutta kovempiakin pultteja on rakenteissa.
Merkintä 8.8 tarkoittaa vetolujuutta 880N/mm2. Siitä ylempiä yleisesti käytettyjä merkintöjä on 10.9 ja 12.9.
Merkintä on pultin kannan yläpinnassa mutta näkyvällä paikalla olevassa ruuvinkannoissa ei näitä merkintöjä aina ole ulkonäkösyistä. Silloin voi olettaa että kyseessä on 8.8.
On olemassa alhaisempia teräspulttien lujuusluokkia mutta niiden käytöstä kannattaisi pidättäytyä kokonaan.
Myöskään marketeista saatavia rosteriruuveja ei pidä käyttää missään paikassa missä sellaista ei ole ollut tai jossa kuormitus on muuta kuin staattista. Öljypohja ja venttiilikopat, tms. ovat sopivia kohteita rosterille mutta ei esimerkiksi jousitusosat tai rungon pultit.
Rungon ja jousitusosien kiinnityksessä on käytetty korkeampaa lujuutta olevia kiinnitysosia. Usein ne ovat myös hienokierteellä varustettuja. Kuten useimmissa Guzzimalleissa on. Kierteen nousu ja sen mukainen kierteen urasyvyys vaikuttavat kiristysmomenttiin: vaikka urasyvyys hienokierteisessä on pienempi kuin karkeakierteessä on samalla matkalla kuitenkin kutakuinkin saman verran kosketuspintaa kierteen tiheydestä johtuen.
Pehmeään tai huokoiseen materiaaliin tehty hienokierre ei ole hyvä. Usein näissä kohdin onkin käytetty kierreinserttiä parantamassa laatua. Tosin Guzzeihin, tietämäni mukaan, ei näin ole tehty mutta muualla kyllä.
Hienokierre menee samalla kiristymomentilla huomattavasti tiukempaan kuin tavallinen karkeakierre. Sen vuoksi hienokierreosille annetaankin alhaisempi momentti kuin mitä ruuvin nimellishalkaisia edellyttäisi.
Kiinnitysosille on määritelty sekä DIN että ISO -normit. Jos ruuvipaketissa lukee normitiedoista ainakin toinen ja lisäksi lujuusmerkintä voi olettaa saavansa oikeaa tavaraa. Toki normimerkintäkin itsessään kertoo lujuuden, materiaalin, kierretyypin, jne.
Esimerkiksi: http://www.terastarvike.fi/public/files/Terastarvike-Ruuviluettelo-032010.pdf
-
Missä moottoripyörässä on käytetty erillisiä hienokierreinserttejä tehtaalta asti? Ainoat mitkä tulee mieleen on erillisissä komponenteissa, kuten alustan osissa. Ja ne tapaavat olla kolmannen osapuolen tuotteita.
Tämän päivän massatuotteeseen aivan liian kallis ja työläs tapa.
-
Tämä on ainakin minulle erittäin tärkeää asiaa ja siksi taas häpeämättömästi koin kalastaa yksiselitteisiä ja yksinkertaisia ohjeita. Kiitos niistä. Kyse on asioista, joita ei juuri koskaan "selitetä" missään Guzzin Workshop Manualeissa. Koska niissä lähdetään siitä, että ne on tehty ammattilaisille. Jo aikaisemmassa saman mallin oppaassa kerrottua asiaa ei kerrota enää myöhemmässä versiossa uudestaan (esim. spine runkoisten rungon pulttien kireys) ja monia ammattilaiselle itsestään selviä asioita ei kerrota ollenkaan, sanotaan vaan vaikka että "kokoa takaisin päinvastaisessa järjestyksessä". Ei erikseen että "venttiilikopan pultit kiristetään siten ja siten ja siihen ja siihen momenttiin" tai yksityiskohtia etupyörän akselin pulttien kiristämistä edeltävistä toimenpiteistä. Lienee käytettävissä oleva budjetti vaikuttanut asiaan, esim. Aprilian vastaavat ovat tosi yksityiskohtaisia, jopa niin että hermostuttaa kun ei mennä asiaan. Mutta kyllä kelpaa tehdä tointa kun sanotaan joka pultista momentti ja että miten - vaikka ihan öljynvaihdon kohdalla.
kiinnitettävien osien rakenne mitoitettu erikoisruuvien käytön mukaiseksi
Kuten öljypohja puuruuvien käyttöön :o.
rosteriruuveja ei pidä käyttää missään paikassa missä sellaista ei ole ollut tai jossa kuormitus on muuta kuin staattista
Siis liian kovaa kestääkseen jatkuvaa nitkutusta ja tärinää? Hyvä esimerkki lienee "sport" mallien koko "takarunko" (missä istuin, sähköosat) ja takavaihteiston rakenteeseen kuuluva reaktiotankio. Niiden kiinnityspultit ovat jatkuvan "repimisen" kohteena. Veikkaan että hyvin moni on menetellyt kuten minä, edellisen ohjeen vastaisesti, ja käyttänyt rosteriruuveja siellä sun täällä.
Kierteen nousu ja sen mukainen kierteen urasyvyys vaikuttavat kiristysmomenttiin
Joskus tuli vastaan liitteen "yleistaulukko" netissä. Mikähän pannahinen se on tuo "myy ges" / "u. ges" -sarake, joka vaikuttaa momenttiin ? Liittyykö kierteen nousuun? En keksi "ges" lyhenteelle merkitystä.
-
Kuten öljypohja puuruuvien käyttöön
Kyllä asiaan oli selkeä selitys. Tai ainakin uskon keksineeni syyn. Yhdessä reiässä oli katkennut pultin kierreosa kierrereikään. Puuruuvi oli laitettu liiman kanssa tulpaksi reikään. Uskon tähän ratkaisuun siksi että öljypohja on ollut jo muutoin asennettuna ja vain yksi ruuvi katkesi. Kaksi muuta ruuvia oli ulkokehällä ja lyhyehköt pultit eivät yltäneet kunnolla kierteeseen mutta puuruuvi ylti.
Jätin öljypohjan korokeosan asentamatta ja sovitin reikiin niin pitkät ruuvit kuin kierrereikä mahdollisti. Huonojenkin kierteiden pohjalla oli vielä toistakymmentä milliä toimivaa jenkaa joten ei tarvinnut ryhtyä Helicoil-hommiin.
Missä moottoripyörässä on käytetty erillisiä hienokierreinserttejä tehtaalta asti?
Ihan viimeksi katselin sellaisia kun kunnostin tätä pyörää: http://www.motomatti.fi/2015/07/horex-sivuprojekti-valmis-liikenteeseen.html
Kyseisessä pyörässä insertit olivat asetettu valumuottiin ennen alumiinisulaa.
Myös Benellissäni on hienokierreinserttejä valussa niissä kohteissa joissa on ajateltu että alumiinivalu on liian heppoista. Japaninpyörissä en ole kohdannut vastaavia kun taas amerikanpyörissä ja brittipyörissä olen vaikka jälkimmäisistä kokemukseni ovatkin varsin pinnallisia ja lähinnä koneremonttitasoa. Ei ole tullut niitä kovin harrastettua.
Jälkiasennettuja Helicoileja näkeekin sitten melko paljonkin. Valitettavasti niistä osa on asennettu väärin. Usein kuuleekin että Helicoil on ihan turha kampe.
Monet suosivatkin inserttejä jotka laitetaan alkuperäisestä reiästä huomattavsti isommaksi kierteitettyyn reikään ja niiden keskellä on alkuperäiskierre. Itsekin olen laittanut näitä mm. vaihteistojen laakerikiinnityksiin. Soveltuvat silloin kun reiän ympärillä on tilaa. Myös korjaustapa silloin kun on tullut poratuksi kierteitettävä reikä hieman väärään kohtaa. Tehdään vain isompi reikä oikeaan kohtaan ja laitetaan siihen insertti.
Taitaa olla germaanmurretta tuo "Ges". Siihen ei mulla ole kommentoimista.
-
Niin noita valuun jätettyjä, onhan niitä. Luulin että tarkoitat kierreinserttiä, joka tehdään jo valettu osaan.
Itse työssä saan erilaisia kiinnityksiä suunnitella päivittäin ja tiedän mitä eri tavat maksavat valmistaa. Työhöni kuuluu myös tietää, millaisia tapoja eri kohteissa tulee käyttää. Rasite eräällä tavalla..
-
Joskus tuli vastaan liitteen "yleistaulukko" netissä. Mikähän pannahinen se on tuo "myy ges" / "u. ges" -sarake, joka vaikuttaa momenttiin ? Liittyykö kierteen nousuun? En keksi "ges" lyhenteelle merkitystä.
Enemmänkin tulee tuosta mieleen kitkakerroin tai voideltu/ei voideltu kierre. En tuota saksaa kovin hyvin hallitse.
-
Noista momenteista ja avaimista...
Hyviä momenttiavaimia varmaan saa rahalla mutta niitä pitää kanssa osata käyttää. Tässä seurannut yhden honjamakawasukimiehen toilailuita joka käyttää momenttiavainata joka paikassa (ja kumihanskat kädessä ettei vaan räpylät sotkeennu ;D) Niin vaan sai öljypropusta kierteet sotkettua ja keskellä Saksaa sekin piti loppuviimein korjata... Ei se aina onnistu vaikka olisi kuinka hyvät vehkeet.
Mulla on yksi halpa momenttiavain, sillä vetelen ainoastaan kannenpultit kiinni. Siinä luvattu alue osuu kokolailla keskelle guzzin kansipulttien momenttia. (sportista kammen takalaakerilaippaan sitä myös käytin ensimäisellä kertaa) Muuten on tähän asti pärjänny ilman moisia avaimia. Kun vähän ajattelee mitä tekee eikä aivan hullun raivolla väännä niin pärjää.... Pienet ja lyhytvartiset avaimet on pop.
Mua vähän hirvittää palstalla puheet venttiilikopan pulttien jälkikiristyksestä. Öljypohjan tiivisteet on vanhemmissa samaa tavaraa, ei niitäkään kukaan mahda jälkikiristää?
-
Myy ges. voisi tarkoittaa kokonaiskitkakerrointa. (gesamt)
8.8.-merkintä: ensimmäinen kasi tarkoittaa vetolujuutta 800 N/mm2. Toinen myötörajaa 80% vetolujuudesta (=640N/mm2) Siitä lähtien ei ruuvi enää palaudu alkuperäismittaansa.
-
Mulla on yksi halpa momenttiavain, sillä vetelen ainoastaan kannenpultit kiinni. Siinä luvattu alue osuu kokolailla keskelle guzzin kansipulttien momenttia. (sportista kammen takalaakerilaippaan sitä myös käytin ensimäisellä kertaa) Muuten on tähän asti pärjänny ilman moisia avaimia.
Itsellä on useita elontiellä kertyneitä momenttiavaimia mutta harvoin tarvitsen muuta kuin Bilteman viisarinäyttöistä. Se riittää kiertokankien ja sylinterikannen kiristykseen oikein hyvin. Tuo viisarinäyttöinen on kaiken lisäksi fiksumpi laite kuin hieno ja kallis mutta ei näytä mitä tapahtuu kiristyksen aikana kuten tekee täysin analoginen viisarimittari.
Muutoin kierreosien kiristyksessä on pitkälti sama menetelmä kuin Ikkalalla: rannemomentti joka on opittu taito koko työaikaisessa "mutteriväännösssä".