Lyijyakuista:
Lyijyakun kemiallisiin ominaisuuksiin kuuluu, että siitä saadaan sen kapasiteetin verran varastoitunutta sähköenergiaa, mutta vain tilapäisesti. Jos se jäeteään tyhjänä varaamatta seisomaan se menee pilalle, sitä nopeammin, mitä lämpimämpää on. Pilaantumista alkaa tapahtua jo silloin, kun se on puolillaan, siis 50% varaustilassa tai vähemmän. Myös sen kemiaan liittyy se, että se purkautuu hiljalleen itsekseen omapurkausvirran vuoksi, sitä nopeammin, mitä lämpimämpää on. Lyijyakun vanheneminen ilmenee, paitsi kapasiteetin alenemisena, myös sen sisävastuksen kasvuna. Se johtuu levyjen sulfatoitumisesta. Sulfatoitumista tapahtuu aina kun akku on vajaassa varaustilassa. Joissakin akkuvaraajissa on sulfatoitumisen poistosykli, jolloin sitä varaajaa ei saa käyttää litiumakuille. Sisävastuksen kasvu ilmenee siten, että akun jännitehäviö varatessa näkyy napajännitteessä ja se puolestaan "valehtelee" kädelliselle napajännitteen olevan korkeampi kuin se oikeasti on. Tällöin kädellinen ottaa akun latauksesta pois ennenaikaisesti. Sisävastuksen jännitehäviö on ohminlain mukaan sitä suurempi, mitä suurempi on varausvirta. Virhettä voi siis vähentää varaamalla pienellä virralla, kun näin talvella siihen on aikaa, ainakin sille talvisäilytysakulle.
Kun Anni meni talviunille jo lokakuussa laitoin sen lyijyakun kylmään liiteriin kuplamuoviin käärittynä. Se kuplamuovi suojelee sitä oikosululta, jos tulee laitettua jotain metalliesinettä samaan nurkkaan hämärässä. Nyt pari kuukautta myöhemmin varasin sitä ekan kerran kylppärin lattialla. Käytin 100 mA:n virtaa ja kellotin ajan. Sain mahtumaan 2 Ah parin päivän latauksella, siis 20% kapasiteetista, joka on uutena ollut 20 Ah ja nyt, 4 vuoden käytöllä, enää puolet siitä. Kädellinen ei uskalla jättää yöksi vahtimatta lataukseen mitään. Joskus keskitalvella latailen taas ja siten keväällä kun kausi alkaa. Annille ei tarvitse tehdä muita asetuksia kuin kellonaika, sekin sillä 12 h näytöllä. Vanha trippilukemakin säilyy.
Akun tyhjenemisestä:
Jos akku, minkä tyyppinen tahansa, tyhjenee sopimattoman nopeasti, parissa päivässä, ihan seisottamalla, kannattaa mitata latausregulaattorin punaisesta, paksusta johtimesta virta. Sitä ei saa olla juuri lainkaan. (Siis pyörän seistessä , moottori sammutetuna, ilman mitään virtoja päällä. Ja virtahan mitataan amppeerimittarilla sarjassa, siis irrotetaan johdin ja kytketään mittari väliin sarjaan.) On tapauksia, että vioittuneen regulaattorin vuotovirta tyhjentää akun n. kahdessa päivässä. Korjaus on regulaattorin vaihto. Voi se vuoto tietysti olla jossain muuallakin, mutta tästä (Ducati Energia regusta) on kokemusta.
Litiumakuista:
Kansa puhuu, kuten minäkin, huolimattomasti vain litiumakuista, vaikka se on kokonainen akkujen joukko ja niillä kaikilla tyypeillä on aivan erilaiset ominauísuudet. Litium rautafosfaattiakku on se puheena oleva 12 V lyijyakun korvaajaksi parhaiten sopiva sen kennojännitteen takia. Niitä kennoja on 4 ja niillä jokaisella on nimelisjännite 3,2 V. Siksi neljällä kennolla saadaan nimellisjännite 12,8 V. Kun tällaista akkua testailin, kädellisen uteliaisuudella, huomasin, että n. 10 –15% lvarauksella napajännite nousee jännitteeseen 13,5 V ja pysyttelee siinä aina 80 – 85% varaustilaan saakka. Napajännittestä ei siis voi päätellä varaustilaa lainkaan. Joissakin LiFePO4 akuissa on päällä oikein volttimittari, joka näyttää jopa varaustilaa. Väitän, että se on humpuukia ja vain ostajan ostopäätöksen jouduttamiseksi tehty, itsekin siihen lankesin.
LiFePO4 akku säilyy parhaiten kunnossa käytössäkin kun sitä ei ladata aivan täyteen. 90% on aivan hyvä ja sillä sitä sopii myös talvisäilyttää. Aivan tyhjäksikään ei pidä päästää, mutta jos 10 – 20% jää niin se riittää, eikä pilaantumista tapahdu. Moni on varmaan huomannut puhelimissa ja tietokoneissa akun suojaus "äpin". Sillä asetetaan juuri nuo rajat 90% ja 10%, joiden välillä pidetään sekä purkaus, että varaus.
LiFePO4 akku ei ole moksiskaan lämpötiloista, kunhan pysytään kohtuudessa. Ominaisuudet alkaa muuttua jos mennään yli 50° tai alle -20°. En ole löytänyt varastointilämpötiloille muita suosituksia kuin nuo. Olen säilyttänyt (kanootin perämoottorin) akkua eteisessä tuolin alla pahvilaatikossaan. Kerran sitä latasin, mutta ei siihen mitään mahtunut. Lataukseen käytän puoliautomaattilaturia. Se lataa tavoitejännitteellä 14,4 V ja sen saavutettuaan lopettaa itse, mutta ei jää ylläpitämään. Sillä ei myöskään ole korkeajännitepursketta lyijyakun sulfatoinnin poistoa varten. Jos laturin tavoitejännite on yli 15 V se tuhoaa LiFePO4 akun. Annin Ducati Energia regulaattori antaa, ihan speksiensäkin mukaan, 15 V jota pidän liian korkeana, enkä siksi siihen laita LiFePO4 akkua, 14,4 V olisi hyvä, 14 V paras.
On muita litiumakkujen malleja ja niillä on ihan eri jännitteet ja muutkin ominaisuudet. Ei siis kannata sekoittaa niitä torikahvilan keskusteluissa. Varsinkin litium polymeeriakku LiPO on tunnettava tarkasti, jos sitä käyttää. Se on vaarallinen osaamattomissa käsissä, syttyy kiihkeästi ja palaa sitkeästi.
Wikipediasta:
Wikipedian juttu ei pidä paikkaansa ainakaan RC harrastuksen osalta. Siellä käytetään tehokkaampia ja keveämpiä litiumpolymeeriakkuja (LiPo)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Litium-rautafosfaattiakku
Itsekin moderaattorina höristän korviani aina kun noin sanotaan. Tutkin artikkelia, enkä siitä löytänyt mitään virhettä, muuten olisin tietysti sen korjannut. Olisin kiitollinen tukiopetuksesta tähän. Artikkeli on myös kollegan tarkastama. Se näkyy kun katsoo välilehdestä 'Näytä historia' sen muokkaushistorian. Jos uusin muokkaus on sinisellä pohjalla se on moeraattorin tarkastama. Wikipedian idea on sellainen, että jokainen, joka huomaa virheen voi sen korjata. Korjaaminen on myös tehty helpoksi. Tietenkin tarvitaan myös lähde sille korjaukselle, mutta sehän on helppoa, koska, jos tietää asian oikean laidan, tietää myös lähteen, josta tieto on peräisin, ja silloin se on helppo artikkeliin liittää. Joskus ilmenee, että joku tietää itse asian oikean laidan paremmin kuin muut, ihan ilman lähteitäkin, mutta se olisi silloin omaa tutkimusta ja Wikipedian säännöt kieltävät sellaisen, vaikka olisi kuinka hyvä tietäjä. Asian on aina oltava jossain muualla mustaa valkoisella ja se lähde pitää ilmoittaa.
