Pulteista ja muttereista:
Löystyminen vähenee, kuten myös kiristystarve, kun käyttää, esimerkiksi, Nyloc-muttereita ja/tai asianmukaista aluslevyä. Jos paikka on sellainen että korvallisen aluslevyn saa taivutetuksi jonkin rakenteen taa ja pyöreän osan nostettua vastakkaisella puolella kannan/mutterin kylkeen pystyyn.
Kiristäminen on otollista jos kierre sekä mutterin että ruuvin osalta on puhdas, leikkautumaton ja ruosteeton. Hyvä testi on että mutterin saa pyörimään ruuvissa sormivoimin niin ettei tunnu erikseen löysiä tai kireitä kohtia eikä nykimistä. Sama koskee pulttia jota kiinnitetään alumiinissa tai teräksessä olevaan kierteeseen.
Kiristäminen menee hukkaan jos kiristetään valmiiksi kireätä mutteria tai ruuvia eikä siten voi tietää onko se ylipäätään kireällä mikäli se ei pyöri löysätessä ja kiristettäessä. Silloin löysätään kierrettä, puhdistetaan, voidellaan ja kiristetään sekä tutkitaan kierteen kunto. Silloin toimenpide on oikein.
Jos ei ole ns. näppituntumaa ruuvien koon ja tyypin mukaan kiristettäessä kannattaa hankkia halpa momenttiavain. Ei tarvitse olla mikään huippumerkki. Sen säätää tarvittavaan momenttiarvoon ja suorittaa kiristyksen. Eri ruuvimateriaaleille ja joka ruuvikoolle on olemassa kiristysmomenttinsa. Jos ei korjaamokirjasta löydy niin yleistyyppisiä taulukoita voi hyödyntää. Ruuvin materiaalinen lujuus määrittyy sen kannassa olevasta lukemasta.
Kierteen nousu on myös määräävä tekijä. Vakiokierre tarvitsee suuremman momentin jos halutaan samaan kireyteen hienokierteeseen verrattuna. Tähän voi päätyä tilanteessa jossa vakiokierteinen osa löystyy aina. Tosin siihenkin voi olla muu ulkoinen syy joka ei kierrekikkailulla muutu.
Kaikki Guzzien kierreosista on standardeja. Hienokierteitä löytyy moottorin osista kuten kiertokankien alapäistä, ohjauksesta, ym. Vakiokierteitä melkein kaikkialta muualta. Kierteen halkaisijan, pituuden ja nousun voi mitata. Siihen on työntömitta hyvä apu.
Tyypilliset paikat mistä Guzzeissa on löytynyt kierrevaurioita ovat öljypohjan kiinnityskierteet, öljyproppujen paikat ja sylinterikansissa venttiilikopan kiinnityskierteet sekä tulpankierteet kansissa. Toki ne voi, melkein aina, korjata mutta se on jossain määrin tarkkaa homma ja ottaa aikaa. Öljyvuoto voi vähetä kun kiristää mutta suuremman ongelman voi aiheuttaa kun kiristettävä kohde vaurioituu ylikiristämisen vuoksi. Ehkä vain siksi että ei haluta ryhtyä tiivisteen vaihtoon.
Yksi hyvin tyypillinen vaurio löytyy myös öljypohjasta perinteisissä isolohkoisissa: ne neljä pitkää ruuvia. Niitä on joko poikki, vedetty niin tiukalle että ovat venyneet tai lohkon valusta kyseinen kierre on irronnut. Sisäisen öljyvuodon vaara lisääntyy (Tiiviste pullahtaa pois.) ja vuodon vuoksi moottorin osat eivät saa painevoiteluaan.
