Kun ostaa Biltemasta tai Motonetistä tai jostain verkkokaupasta tilaa sytytysjohtoa metrin tai pari siitä ei kaannata maksaa enempää kuin n. 5 €/m. Näkyy olevan koviakin hintoja katkaisupalkkana.
Johdon päässä on toisinaan metallihylsy. Onko se tarpeen riippuu puolan ja tulpanhatun liittimen tyypistä. Jos on puuruuvin kaltainen kierrettävä nasta riittää kun katkaisee kaapelin siististi ja suoraan ja kiertää sen paikoilleen. Jos kontakti on hylsymäinen tehdään esim. romujohdosta poistetusta, puhdistetusta hylsystä juottamalla kaapelin päihin vastikkeet.
Johto saa olla mieluummin sitä paksumpaa laatua, ja tietenkin punaista.
Tulpan hattu ei myöskään hyllytavarana maksa kuin muutaman euron. Siinä on oltava se mutka, jotta mahtuu.
Unohdin alkupuheenvuorossani mainita, että suojavastus voi olla myös itse tulpassa ja siitä tyyppimerkintänä R. Silloin ei vastusta enää ole sen paremmin johdossa kuin tulpanhatussakaan. Korjasin virheeni alkutekstiin.
Sekä sytytspuolan, että tulpanhatun kontaktipiipussa on hyvä olla kumitutti likasuojana. Ne on siellä uutena, mutta muutamassa vuodessa hapertuvat ja varisevat pois. Johtoa on ainakin kahta paksuutta. Se paksuus on eristettä, joka on tärkeää korkean jännitten takia. Puolan toisikäämi antaa sytytyspulssin, jonka jännitehuippu käväisee n. millisekunnin ajan 10 kilovoltissa. Kannattaa siis suosia paksua jos se suinkin mahtuu puolan ja tulpahatun liitinpiippuihin. Näissä koneissa kaapeli kulkee sylinterin kannen rivoituksen yli ja eriste tuppaa sulamaan. Siksi sille on alkujaan laitettu klemmari pitelemään erillään kuumasta metallista. Klemmarille on alkujaan laitettu myös kumiholkki lämpöeristeeksi. Ne eivät ole siellä sattumalta, eivätkä ulkonäön vuoksi.
Koska lämpötila ja kosteus korreloivat sytytysvian kanssa on syytä epäillä läpilyöntiä. Riippumatta siitä, onko kyseessä kärjellinen vai kärjetön sytytys siellä on jossain kondensaattori. Kärjellisessä se on kaivettavissa näkyviin ja selvä vaihdettava komponentti. Eikä sekään paljoa maksa kun mallin kanssa menee kivijalkaan kysymään, eikä kerro mistä merkistä se on. Jos se mekaanisesti mahtuu paikoilleen, se toimii merkistä riippumatta. Sen vanheneminen johtuu sen sisälle imeytyvästä vedestä kun sen johdinläpivienti ja kuorihylsy ajan kanssa alkavat falskata epoksin rajapinnastaan. Kun se sitten lämpenee ja vesi höyryää pois se alkaa joten kuten toimia. Silti sen kapasitanssi ei ole oikea ja kärjet kipinöivät nopeasti pilalle. Kondensaattori kannattaa vaihtaa vaikka vaan muodon vuoksi jos vähänkin sytytysasiat vaivaa, varsinkin, jos kärjet kuluvat ruvelle nopeasti. Katkojarasian kannen tiiviste ja johtimien läpivientitiiviste kannattaa myös hoitaa tiviiksi.
Myös kärjettömässä sytytksessä on kondensaattori. Se sijaitsee sähköisesti katkojatransistorin ylitse kytkettynä. Katkojatransistori tekee saman kuin katkojakin, mutta puolijohteella ja kodensaattorin tehtävä on sama, eli muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssipiirin, joka sammuttaa kipinän katkojan kärjissä, eli suojaa transistoria korkealta jännitetransientilta, ja siirtää energian mahdollisimman vähin häviöin puolan toisioon. Resonanssi tekee vaimenevan värähtelyn vaihtojännitepulssin, joka on huipuiltaan n. 300 V, joten se on omiaan aiheuttamaan läpilyönnin kondensaattorissa tai puolan ensiössä tai johdotuksessa. Kärjetön systeemi rakennetaan useimmiten epoksipakettiin ja transistorit ja kondensaattorikin ovat siellä ikuisessa haudassaan huoltomiehen pääsemättömissä. Ei voi muuta kuin vaihtaa koko paketti uuteen. Siihen ei siitten käy muu kuin merkkiosa.
Kun on V2 moottori, on myös kaksi sytytyspiiriä. Se auttaa vian määrittelyssä. Kun vaihtaa oikean ja vasemman sylinterin sytytysosia keskenään voi päätellä mikä osa siirtää myös vikatilanteen toiselle puolelle. Osia ei tetenkään tarvitse vaihtaa komponenttina paikoiltaan vaan johdotusta, jos johdot suinkin sen verran ylettävät. Tarkkana pitää vain olla oikean sytysjärjestyksen kanssa ja vaihtaa ne osat, joihin voi vaihtaa sekä tulon, että lähdön, kuten puolat, tai sytysyksiköt, jos niiden hall-anturi, kampiakselin asentotunnistin, on erillinen, eikä samasa paketissa oleva magneettitunnistin. Tässä tapauksessa en tunne, eikä tarina kerro, piirien tapauskohtaista rakennetta, joten kirjoitan aika yleisellä tasolla. Saa soveltaa.
