motomatti on nähnyt mielestäni jutun juonen ihan oikein. Pultti ei tuossa käytössä pysty katkamaan oikein millään muulla mekanismilla kuin väsymällä. Jos pulttilitosta rasitetaan leikkauksella tai suoralla vedolla murtoon saakka, saavat korvakkeet paljaalla silmällä näkyvää osumaa. Kerrattakoon, että väsymismurtuma syntyy pulttiin kun sen kokema jännitysvaihtelu ylittää väsymisrajan ja vaihtelua esiintyy niin paljon, että kasvamaan lähtenyt särö kasvaa niin suureksi, että jäljellä oleva kannas katkeaa. Klassinen pultin pituusakselin suuntaisen nypytyksen väsymisraja on 50 N/mm2, joka on vain murto-osa sileän akselin kestävyydestä nypytykseen nähden ja vain 10% pultin materiaalin myötörajaan nähden. Toki väsymisraja kasvaa kun pultin lujuusluokka kasvaa, mutta varsinaisesti väsymiskestävyysongelman ratkaisuun ei lujuusluokan nosto ole ratkaisu kuin poikkeustapauksessa. Tässä nimenmaisessa tapauksessa liitoksessa on tapahtunut jännitysvaihtelua, joka on mahdollisesti ja todennäköisesti ollut taivutusjännityksestä johtuvaa vaihtelua, joka on pultin kestävyyden kannalta 90% raskaampaa kuin suora veto-puristus -jännitys. Kun pulttiliitokselta vaaditaan hyvää kestävyyttä kuten esim. moottorin kannenpulttien tapauksessa, pitää pulttien yhteen puristamien osien vastinpinnat olla niin samansuuntaiset, ettei liitokseen jää pienen pientä kiilan muotoista rakoa, joka aiheuttaa ison taivutusmomentin pulttiin kun sen aksiaalinen voima vaihtelee. Toinen pointti on se, että pultti on tarpeeksi pitkä ja riittävästi kiristetty, että kun systeemi käytössä tärisee niin pultin kokema jännitysvaihtelu jää alle väsymisrajan. Kun pitää tehdä väsymistä vastaan lujia pulttiliitoksia, ne tehdään kuten moottoreissa: painetaan sileät ja samansuuntaiset pinnat vastakkain pitkähköillä, korkean lujuusluokan pulteilla ja vedetään ne oikeaan momenttiin.
Vaihda vaan uudet 10.9 lujuusluokan pultit ja katso, että vastakkain tulevat pinnat vastaavat toisiinsa hyvin ja vedä oikean momenttiin. Usein aliarvioitu asia liittyy myös korroosioon. Jos korroosiosuojaus pettää, tulee pintaan nopeasti rosoisuutta, joka edesauttaa väsymismurtuman syntymää. Esim. auton jouset katkeavat tyypillisesti niin, että jousilangan maalipintaan tulee iskeymä, joka alkaa ruostua. Kun se on jatkunut tarpeeksi syvälle, ydintyy kasvukelpoinen väsymissärö ruostetäplään ja kilometrien kertyessä särö kasvaa niin, että jousi katkeaa hauraasti. Kun murtuma huomataan heti, on poikkipinnasta 90% kirkasta terästä, mutta yhdellä reunalla on parin millin syvyinen ruosteinen kuunsirppi, joka on juuri se väsymissärö joka on saanut alkunsa maalipinnan vaurioituneesta kohdasta.
Anteeksi pitkä vuodatus, mutta kun aihe osuu omalle mielisektorille, ei malta pitää näppejään kurissa
