Oikein hyvää vuoden jatkoa ja ajokautta kaikille! Kesä tulee kyllä aivan kohta...
Sama vika on täälläkin, eli ikä tekee ajon hiukan huteraksi, tai paremminkin sairaudet, joita ikä tuo tullessaan. Se lienee kuitenkin hyvä, että itse tietää sen. Sain lääkäreiltä vielä luvan harkita asian itse, joten ajattelin ainakin ensi kesän vielä ajella kohtuudella, ei liian pitkiä päivämatkoja. Sitten taas harkitaan lisää – lääkärin kontrolli on taas lokakuussa.
Vähän off-topicia minultakin. Olen, sattuneesta syystä, paljonkin opettanut sotilaita suunnistamaan. Koulut eivät paljonkaan panosta suunnistukseen, paitsi urheilulajina. Ja edelleen puolet väestöstä jää vaille sotilaskoulutusta. Marjastavia tätejä, ja nuorempiakin, olen opettanut hiukan toisella metodilla. Nykyään voi kansalaisen karttapaikan avulla tulostaa paperille oman sienimetsän alueen. Alan kaupoista saa sellaisia minikokisia kompasseja, joissa ei ole turhuuksia. Useissa malleissa on myös pidike, jolla sen saa karttapaperin yläreunaan kuin pyykkipojan. Sopivaan kokoon taiteltuna ja muovikelmuun suojattuna karttapaketti mahtuu taskuun. Kun kartan kirjoitukset ovat oikein päin niin pohjoinen on paperin yläreunassa. Kompassista ei tarvitse tietää muuta kuin pohjoisneulan asento. Kun kääntää kartan niin, että kompassin pohjosneula, ja kartan yläreuna ovat molemmat pohjoista kohti, niin kaikki kartan kohteet ovat silloin samassa suunnassa kuin maastossakin.
Viimeksi opetin tämän parturilleni, nuorelle hienohelma neidille. Takahuoneessa tulostettiin kartta. Neuvoin marjapaikan ja paikan, johon hän voi parkkeerata Kian. Piirrettiin ne karttaan ja muutama muukin kohde kirjoitettiin karttaan muistiin. Netistä katsottiin hänelle sopiva pieni kompassi ja tilattiin.Tytöstä tuli aivan marjakarhu ja kaveriporukan suunnistusguru.
Kännykkä on hyvä olla tapaturmien varalle. Saa siitä oman paikan katsottua muutenkin tarvitessa. Siihen kuitenkin tarvitaan satelliittipaikannus. Paikannuksen häirintä ei ole mitään poikkeusjuttua vaan arkitodellisuutta. Kävin syksyllä Riihimäellä ja pidin navigaattoria päällä yhden epäselvän liittymän takia. Lahden eteläpuolella moottoritiellä sijaintini pomppasi 11,4 km suoraan pohjoiseen. Siellä se lensi hämäläisessä metsässä kunnes olin Riihimäen tasalla ongelmajätelaitoksen kohdalla. Jos olisi onnettomuudesta ilmoitettu 112-sovelluksella niin olisi myös ambulanssi saanut aivan väärän paikan.
Mielestäni on syytä pitää oletusarvona, että satelliittipaikannusta ei ole. Maastokartta tai maantiekartta, tehtävästä riippuen, on syytä pitää mukana paperilla. Kompassihan on puhelimessakin ihan off-line mallinen ja usein pohjoisen saa auringostakin, mutta muutaman euron minikompassi on paljon kätevämpi.
https://www.partioaitta.fi/suunto-kompassi-clipper-lb-nh-compass-black-1002477/?sku=200085316984
